| Nyt on neiti neuvominen,
|
| morsian opastaminen.
|
| Kenpä neien neuvojaksi,
|
| impyen opastajaksi?
|
|
|
| Osmotar, oleva vaimo,
|
| Kalevatar, kaunis impi,
|
| hänpä neittä neuvomahan,
|
| orpoa opastamahan,
|
| miten olla mielevänä,
|
| 10 | kuten kuuluna asua,
|
| mielevänä miehelässä,
|
| kuuluna anoppelassa.
|
|
|
| Saneli sanoilla noilla,
|
| lausui noilla lausehilla:
|
| "Morsian, sisarueni,
|
| kapulehti, lempyeni!
|
| Kuules, kuin minä sanelen,
|
| kielin toisin kertoelen!
|
|
|
| "Lähet jo, kukka, kulkemahan,
|
| 20 | mansikka, matelemahan,
|
| verannukka, vieremähän,
|
| sametti, samoamahan
|
| tästä kuulusta ko'ista,
|
| kaunihista kartanosta;
|
| tulet toisehen talohon,
|
| perehesen vierahasen.
|
| Toisin toisessa talossa,
|
| muiten muissa vierahissa:
|
| ajatellen astuminen,
|
| 30 | tuumitellen toimiminen;
|
| ei kuin taaton tanterella,
|
| oman maammon manterella,
|
| laksoloissa laulaminen,
|
| kujilla kukahtaminen.
|
|
|
| "Kun lähet talosta tästä,
|
| muista kaikki muut kalusi,
|
| ne kolme kotihin heitä:
|
| päivän-päälliset unoset,
|
| emon armahan sanaset,
|
| 40 | joka kirnun pettäjäiset!
|
|
|
| "Kaikki muista muuttelosi
|
| - unikonttisi unoha
|
| kotoisille tyttärille,
|
| kotiuunin korvaselle!
|
| Laulut heitä lautsan päähän,
|
| ilovirret ikkunoille,
|
| tyttöys tyvelle vastan,
|
| huimuus hurstin hulpiloille,
|
| pankolle pahat tapasi,
|
| 50 | laiskuutesi lattialle!
|
| Tahikka kaasolle taritse,
|
| työnnä kaason kainalohon,
|
| kaason vieä vitsikkohon,
|
| kantoa kanervikkohon!
|
|
|
| "Tapa on uusi ottaminen,
|
| entinen unohtaminen:
|
| taattoarmo heittäminen,
|
| appiarmo ottaminen,
|
| alemma kumartaminen,
|
| 60 | hyvä lause lahjominen.
|
|
|
| "Tapa on uusi ottaminen,
|
| entinen unohtaminen:
|
| maammoarmo heittäminen,
|
| anopp'armo ottaminen,
|
| alemma kumartaminen,
|
| hyvä lause lahjominen.
|
|
|
| "Tapa on uusi ottaminen,
|
| entinen unohtaminen:
|
| veliarmo heittäminen,
|
| 70 | kytyarmo ottaminen,
|
| alemma kumartaminen,
|
| hyvä lause lahjominen.
|
|
|
| "Tapa on uusi ottaminen,
|
| entinen unohtaminen:
|
| sisararmo heittäminen,
|
| natoarmo ottaminen,
|
| alemma kumartaminen,
|
| hyvä lause lahjominen.
|
|
|
| "Ellöspä sinä ikänä,
|
| 80 | kuuna kullan valkeana
|
| tavatoin talohon menkö,
|
| miehuetoin miehelähän!
|
| Tapoja talo kysyvi,
|
| tapoja talo hyväki,
|
| mies on mieltä koittelevi,
|
| mies mieltä ani paraski;
|
| äsken tarkka tarvitahan,
|
| jos talo epätapainen,
|
| ja vakainen vaaitahan,
|
| 90 | jos on mies epäpätöinen.
|
|
|
| "Jos ukko susi supussa,
|
| akka karhu karsinassa,
|
| kyty kyinä kynnyksellä,
|
| nato nauloina pihalla,
|
| sama on arvo antaminen:
|
| alemma kumartaminen,
|
| kuin ennen emosi luona,
|
| oman taattosi tuvilla
|
| taattoa kumartaminen,
|
| 100 | maammoasi arvominen.
|
|
|
| "Piteä sinun pitävi
|
| pää tarkka, tanea mieli,
|
| aina ankara ajatus,
|
| ymmärrys yhentasainen,
|
| iltasella silmät virkut
|
| valkeata vaalimahan,
|
| aamusella korvat tarkat
|
| kukon ääntä kuulemahan.
|
| Konsa kukko kerran lauloi,
|
| 110 | viel' ei toista virkkanunna,
|
| silloin nuorten nousuaika,
|
| vanhojen lepu'uaika.
|
|
|
| "Kun ei kukko laulakana,
|
| ei äännä isännän lintu,
|
| piä kuuta kukkonasi,
|
| otavaista oppinasi!
|
| Käyös ulkona use'in,
|
| käyös kuuta katsomassa,
|
| otavaista oppimassa,
|
| 120 | tähtiä tähyämässä!
|
|
|
| "Konsa oike'in otava,
|
| sarvet suorahan suvehen,
|
| pursto perin pohjasehen,
|
| silloin aikasi sinulla
|
| nousta luota nuoren sulhon,
|
| saa'a viereltä verevän,
|
| saa'a tulta tuhkasista,
|
| valkeata vakkasesta,
|
| tuli puikkohon puhua
|
| 130 | lienosti levittämättä.
|
|
|
| "Kun ei tulta tuhkasissa,
|
| valkeata vakkasessa,
|
| kutkuttele kullaltasi,
|
| katkuttele kaunoltasi:
|
| 'Anna tulta, armaiseni,
|
| valkeata, marjaseni!'
|
|
|
| "Saat sa piitä pikkaraisen,
|
| tauloa taki vähäisen:
|
| iske tuli tuikahuta,
|
| 140 | päre pihtihin viritä,
|
| lähe läävä läänimähän,
|
| raavahat ravitsemahan!
|
| Ammovi anopin lehmä,
|
| hirnuvi apen hevonen,
|
| ky'yn lehmä kytkäisevi,
|
| naukuvi naon vasikka
|
| heinän hienon heittäjäistä,
|
| apilan ojentajaista.
|
|
|
| "Käy kujaset kuurullasi,
|
| 150 | läävät länkämöisilläsi,
|
| syötä lehmät leyhkeästi,
|
| lammaskarja lauhkeasti!
|
| Olet lehmille ojenna,
|
| juomat vaivaisten vasoille,
|
| varsoille valitut korret,
|
| karitsoille hienot heinät!
|
| Eläkä sioille singu,
|
| elä potki porsahia:
|
| kanna kaukalo sioille,
|
| 160 | purtilonsa porsahille!
|
|
|
| "Elä läävässä lepeä,
|
| lamo lammaskarsinassa!
|
| Kun olet läävän lääninynnä,
|
| katsonunna karjan kaiken,
|
| jo jou'u takaisin tuolta,
|
| tule tuiskuna tupahan!
|
| Siell' on lapsi itkemässä,
|
| pieni peitetten sisässä,
|
| eikä lausu lapsi rukka,
|
| 170 | saata kieletöin sanoa,
|
| onko vilu taikka nälkä
|
| tahi muu tapahtumainen,
|
| ennenkuin tulevi tuttu,
|
| kuulevi emonsa äänen.
|
|
|
| "Vaan tupahan tullessasi
|
| tule neljänä tupahan:
|
| vesikappanen käessä,
|
| lehtiluuta kainalossa,
|
| tulitikku hampahiss
|
| 180 | - itse ollet neljäntenä.
|
|
|
| "Ala sillat siivoella,
|
| lautalattiat la'aista:
|
| visko vettä lattialle,
|
| elä visko lapsen päälle!
|
| Nähnet lapsen lattialla,
|
| jos kohta kälynki lapsi:
|
| nosta lapsi lautsaselle,
|
| pese silmät, pää silitä,
|
| anna leipeä kätehen,
|
| 190 | vuole voita leivän päälle!
|
| Kun ei leipeä talossa,
|
| anna lastunen kätehen!
|
|
|
| "Kun saat pöytien pesohon
|
| viikon päästä viimeistäki,
|
| pese pöyät, laiat muista,
|
| jalkoja elä unoha!
|
| Lautsaset vesin valele,
|
| seinät siivin siivoele,
|
| lautsat kaikki laitoinensa,
|
| 200 | seinät pitkin juomuinensa!
|
|
|
| "Mi on pöyällä pölyä,
|
| mi tomua ikkunoilla,
|
| nepä siivellä sipaise,
|
| vetäise vesitukolla,
|
| etteipä tomu tomaha,
|
| pöly kattohon pölähä!
|
|
|
| "Karista katosta karstat,
|
| noet nuoho kiukahasta,
|
| piä patsas muistossasi
|
| 210 | eläkä orsia unoha,
|
| että tuntuisi tuvaksi,
|
| asunnoksi arvattaisi!
|
|
|
| "Kuules, neiti, kuin sanelen,
|
| kuin sanelen, kuin puhelen!
|
| Elä suihki sutsunatta
|
| eläkä räämi rätsinättä,
|
| elä liiku liinasetta,
|
| elä kengättä kehaja!
|
| Tuosta sulho suuttuneisi,
|
| 220 | mies nuori nuristuneisi.
|
|
|
| "Noita sie kovin varaja
|
| pihlajaisia pihalla!
|
| Pyhät on pihlajat pihalla,
|
| pyhät oksat pihlajissa,
|
| pyhät lehvät oksasilla,
|
| marjaset sitäi pyhemmät,
|
| joilla neittä neuvotahan,
|
| orpoa opetetahan
|
| nuoren miehen mieltä myöten,
|
| 230 | sulhosen syäntä myöten.
|
|
|
| "Piä herkät hiiren korvat,
|
| terävät jalat jäniksen!
|
| Niska nuori notkuttele,
|
| kaula kaunis kaarruttele
|
| kuni kasvava kataja
|
| tahi tuore tuomen latva!
|
|
|
| "Valvoa sinun pitävi,
|
| aina valvoa, varoa,
|
| ettet pyri pyllyllesi,
|
| 240 | pankon päähän pitkällesi
|
| etkä vaivu vaattehille,
|
| veteleite vuotehelle!
|
|
|
| "Kyty kynnöltä tulevi,
|
| appi aitojen panolta,
|
| urohosi ulkotöiltä,
|
| kaunosi kasen ajolta:
|
| vieminen vesiropehut,
|
| käsipyyhe kantaminen,
|
| alaha kumartaminen,
|
| 250 | mielilause lausuminen.
|
|
|
| "Anopp' aitasta tulevi
|
| jauhovakka kainalossa:
|
| juokse vastahan pihalle,
|
| alaha kumarteleite,
|
| pyyä vakka kainalosta
|
| tuo tupahan vieäksesi!
|
|
|
| "Kun et arvata osanne,
|
| itsestäsi ymmärrellä,
|
| kulle työlle työntyminen,
|
| 260 | toimelle rupeaminen,
|
| niin taho akalta tietä:
|
| 'Oi armas anoppiseni!
|
| Kuinka tässä työt tehä'än,
|
| askarehet arvatahan?'
|
|
|
| "Akka varsin vastoavi,
|
| anoppi sanan sanovi:
|
| 'Noinpa tässä työt tehä'än,
|
| askarehet arvatahan:
|
| survotahan, jauhetahan,
|
| 270 | kivenpuussa kiikutahan,
|
| vielä vettä kannetahan,
|
| taikinat alustetahan,
|
| halot tuoahan tupahan
|
| pätsin lämmitä-panoksi;
|
| siitä leivät leivotahan,
|
| kakut paksut paistetahan,
|
| astiat virutetahan,
|
| hulikkaiset huuhotahan.'
|
|
|
| "Kun kuulit akalta työsi,
|
| 280 | anopilta askarehet,
|
| ota kuivehet kiveltä,
|
| kiirehi kivitupahan!
|
| Sitte sinne saatuasi,
|
| tultua kivitupahan
|
| elä kuku kulkullasi,
|
| kalju kaulavarrellasi:
|
| kukkuos kiven kamulla,
|
| lapattaisen laulamalla!
|
| Eläkä ähkeä isosti,
|
| 290 | kivenpuussa puhkaele,
|
| ettei appi arveleisi,
|
| anoppi ajatteleisi
|
| ä'issäsi ähkeävän,
|
| syämissäsi sysivän!
|
|
|
| "Seulo jauhot siepottele,
|
| kanna kannella tupahan!
|
| Leivo leivät leppeästi,
|
| vastoa ani visusti,
|
| jottei paikoin jauhot jäisi,
|
| 300 | toisin selkeät seokset!
|
|
|
| "Näet korvon kallellansa:
|
| ota korvonen olalle,
|
| vesikappa kainalohon,
|
| ala astua ve'elle;
|
| kanna korvo kaunihisti,
|
| kuleta korennon päässä!
|
| Tule tuulena takaisin,
|
| astuos ahavan lailla,
|
| viikon veellä viipymättä,
|
| 310 | kaivolle katoamatta,
|
| ettei appi arveleisi,
|
| anoppi ajatteleisi
|
| kuvoasi katselevan,
|
| itseäs' ihastelevan,
|
| verevyyttäsi vetehen,
|
| kauneutta kaivosehen!
|
|
|
| "Menet pitkälle pinolle,
|
| halkosien suollantahan:
|
| elä halkoa hyleksi,
|
| 320 | ota halko haapainenki!
|
| Heitä halko hiljallensa,
|
| kovasti kolajamatta,
|
| taikka appi arveleisi,
|
| anoppi ajatteleisi
|
| vihoissasi viskelevän,
|
| kiukuissa kolistelevan.
|
|
|
| "Kun sa astut aittasehen,
|
| lähet jauhon nouantahan,
|
| elä aittahan asetu,
|
| 330 | viivy viikon aittatiellä,
|
| taikka appi arvelevi,
|
| anoppi ajattelevi
|
| jauhoja jakelevasi,
|
| antavan kylän akoille.
|
|
|
| "Lähet astian pesohon,
|
| hulikkojen huuhtelohon:
|
| pese kannut korvinensa,
|
| tuopit uurtehuisinensa!
|
| Maljat huuho - muista laiat,
|
| 340 | lusikkaiset - muista varret!
|
|
|
| "Lusikat piä lu'ussa,
|
| astiasi arvelussa,
|
| ettei koirat kollottele,
|
| kasit noita kannattele,
|
| linnut liioin liikuttele,
|
| lapset laittele levälle!
|
| Kyll' on lapsia kylässä,
|
| paljo päitä pienoisia,
|
| jotka kannut kanteleisi,
|
| 350 | lusikat levitteleisi.
|
|
|
| "Iltasaunan saapuessa
|
| veet vetele, vastat kanna,
|
| hauo vastat valmihiksi
|
| saunahan savuttomahan
|
| ilman viikon viipymättä,
|
| saunahan katoamatta,
|
| taikka appi arveleisi,
|
| anoppi ajatteleisi
|
| saunan lauoilla lamovan,
|
| 360 | penkin päässä piehtaroivan.
|
|
|
| "Kun tulet tupahan tuolta,
|
| käske appi kylpemähän:
|
| 'Oi on armas appiseni!
|
| Jo on sauna joutununna,
|
| veet ve'etty, vastat saatu,
|
| kaikki lautaset la'aistu;
|
| mene, kylve kyllältäsi,
|
| valeleite vallaltasi!
|
| Itse lienen löylyn lyöjä,
|
| 370 | alla lautojen asunen.'
|
|
|
| "Kun tulevi kehruuaika,
|
| kankahan ku'onta-aika,
|
| käy elä kynsiä kylästä,
|
| oppia ojan takoa,
|
| tointa toisesta talosta,
|
| pirran piitä vierahalta!
|
|
|
| "Itse langat kehräele,
|
| omin hyppysin kutehet,
|
| langat laita lievempäiset,
|
| 380 | rihmat aina kierempäiset!
|
| Keri kiinteä keränen,
|
| viipsinpuulle viskaele,
|
| suvakolle suorittele,
|
| kani siitä kangaspuille!
|
| Iske pirta piukkeasti,
|
| nosta niiet notkeasti,
|
| ku'o sarkakauhtanaiset,
|
| hanki villaiset hamoset
|
| yhen villan kylkyestä,
|
| 390 | talvilampahan takuista,
|
| karvoista kevätkaritsan,
|
| kesäuuhen untuvista!
|
|
|
| "Kuules siitä, kuin sanelen,
|
| vielä kerran kertoelen!
|
| Keitä ohraiset oluet,
|
| makujuomat maltahiset
|
| yhen ohrasen jyvästä,
|
| puolen puun on poltakselta!
|
|
|
| "Kun sa ohria imellät,
|
| 400 | ma'ustelet maltahia,
|
| elä koukulla kohenna,
|
| kärryksellä käännyttele:
|
| aina kourilla kohenna,
|
| kämmenillä käännyttele!
|
| Käypä saunassa use'in,
|
| elä anna iun paheta,
|
| kissan istua ituja,
|
| kasin maata maltahia!
|
| Eläkä sure susia,
|
| 410 | pelkeä metsän petoja
|
| saunahan samotessasi,
|
| kesken yötä käyessäsi!
|
|
|
| "Kun konsa tulevi vieras,
|
| ellös vierasta vihatko!
|
| Ainapa hyvä talonen
|
| piti vierahan varoja,
|
| liikoja lihamuruja,
|
| kaunihia kakkaroita.
|
|
|
| "Käske vieras istumahan,
|
| 420 | lausuttele laaskavasti:
|
| syötä vierasta sanoilla,
|
| kunnes keitto kerkeävi!
|
|
|
| "Taas kun lähtevi talosta,
|
| jäähyväiset jättelevi,
|
| ellös viekö vierastasi
|
| ulkopuolelle ovea:
|
| tuosta sulho suuttuneisi,
|
| kaunosi kamaltuneisi.
|
|
|
| "Kun kerran halu tulevi
|
| 430 | käyä itsesi kylässä,
|
| kysytellen käy kylässä,
|
| lausutellen vierahissa!
|
| Sitte siellä ollessasi
|
| piä taitavat tarinat;
|
| elä sie kotia moiti,
|
| alenna anoppiasi!
|
|
|
| "Kysyvät kylän miniät
|
| tahi muut kyläiset naiset:
|
| 'Antoiko anoppi voita
|
| 440 | kuin ennen emo kotona?'
|
| Ellös konsana sanoko:
|
| 'Ei anna anoppi voita.'
|
| Sano aina annettavan,
|
| kapustalla kannettavan,
|
| jos kerran kesässä saanet,
|
| senki toisentalvellista!
|
|
|
| "Kuules vielä, kuin sanelen,
|
| kerran toisen kertoelen!
|
| Kun menet talosta tästä,
|
| 450 | tulet toisehen talohon,
|
| emoa elä unoha,
|
| masentele maammoasi!
|
| Emopa sinun elätti,
|
| imetti ihanat rinnat
|
| ihanasta itsestänsä,
|
| valkeasta varrestansa;
|
| monet yöt unetta vietti,
|
| monet atriat unohti
|
| tuuitellessa sinua,
|
| 460 | vaaliessa pienoistansa.
|
|
|
| "Ken emon unohtanevi,
|
| maammonsa masentanevi,
|
| elköhön Manalle menkö,
|
| hyvän tunnon Tuonelahan!
|
| Manalassa on makso tuhma,
|
| kova kosto Tuonelassa
|
| emonsa unohtajalle,
|
| maammonsa masentajalle.
|
| Tuonen tyttäret toruvat,
|
| 470 | Manan neiet riitelevät:
|
| 'Kuinka sie emon unohit,
|
| oman maammosi masensit?
|
| Emo on nähnyt suuren vaivan,
|
| kantaja kovan kokenut
|
| saunamaassa maatessansa,
|
| olkiloilla ollessansa,
|
| synnytellessä sinua,
|
| katalaista kantaessa.'"
|
|
|
|
|
| Olipa akka lattialla,
|
| 480 | akka vanha, vaippa päällä,
|
| kylän kynnysten kävijä,
|
| mieron teien tietelijä.
|
| Hänpä tuon sanoiksi virkki,
|
| itse lausui ja lateli:
|
| "Kukko lauloi kullallensa,
|
| kanan lapsi kaunollensa,
|
| varis lauloi vaahtokuulla,
|
| kevätkuulla keikutteli.
|
| Minun lauloa pitäisi,
|
| 490 | heiän olla laulamatta:
|
| heill' on kultansa kotona,
|
| aina luona armahansa;
|
| minä kullatoin, ko'itoin,
|
| ajan kaiken armahatoin.
|
|
|
| "Kuules, sisko, kuin sanelen!
|
| Kun menetki miehelähän,
|
| elä noua miehen mieltä,
|
| kuin minä poloinen nouin
|
| miehen mieltä, kiurun kieltä,
|
| 500 | suuren sulhoni syäntä!
|
|
|
| "Olin kukka ollessani,
|
| kasvaessani kanerva,
|
| vesa nuori noustessani,
|
| ympynen yletessäni,
|
| mesimarja mainittaissa,
|
| kulta kuiskuteltaessa,
|
| tavi taattoni pihoilla,
|
| lakla maammon lattioilla,
|
| vesilintu veikon luona,
|
| 510 | sirkkunen sisaren luona.
|
| Kävin kukkana kujilla,
|
| vaapukkana vainiolla,
|
| hersuin hiekkarantasilla,
|
| keikuin kukkakunnahilla;
|
| laulelin jokaisen lakson,
|
| joka kummun kukkuelin,
|
| lehot leikkiä pitelin,
|
| ahot ainoista iloa.
|
|
|
| "Suu veti revon ritahan,
|
| 520 | kieli kärpän lautasehen,
|
| mieli neien miehelähän,
|
| tapa toisehen talohon.
|
| Niinpä neiti luotunaki,
|
| tytär tuuiteltunaki
|
| - miniäksi miehelähän,
|
| orjaksi anoppelahan.
|
|
|
| "Jou'uin, marja, muille maille,
|
| tuomi, toisille vesille,
|
| jou'uin, puola, purtavaksi,
|
| 530 | mansikka, manattavaksi.
|
| Joka puu puri minua,
|
| joka leppä leikkaeli,
|
| joka koivu koiskaeli,
|
| joka haapa haukkaeli.
|
|
|
| "Naitihin ma miehelähän,
|
| vietihin anoppelahan.
|
| Sanottihin siell' olevan,
|
| neittä sinne naitaessa,
|
| kuusi kuusista tupoa,
|
| 540 | kaksin kerroin kammaria,
|
| ahovieret aittamaina,
|
| kujavieret kukkamaina,
|
| ojavieret ohramaina,
|
| kangasvieret kauramaina,
|
| purnut puitua eloa,
|
| toiset purnut puitavia,
|
| sata saatuja rahoja,
|
| sata toinen saatavia.
|
|
|
| "Sainpa, tuhma, tulleheksi,
|
| 550 | kälkö, kättä lyöneheksi:
|
| tupa oli kuuella tuella,
|
| seitsemällä seipähällä,
|
| ahot täynnä armotuutta,
|
| lehot täynnä lemmetyyttä,
|
| kujat, kurjan, huoliani,
|
| metsät mieliä pahoja,
|
| purnut puitua vihoa,
|
| toiset purnut puimatointa,
|
| sata saatuja sanoja,
|
| 560 | sata toinen saatavia.
|
|
|
| "En mä tuostana totellut,
|
| ko'in kuuluna asua.
|
| Tuolla toivoin kunniata,
|
| tuolla lempeä tavoitin,
|
| tulen tuomalla tupahan,
|
| pään päretten poimennalla
|
| - pieksin otsani ovehen,
|
| pääni pihtipuolisehen:
|
| oven suuss' on ouot silmät,
|
| 570 | kaihat silmät karsinassa,
|
| kierot keskilattialla,
|
| perässä perivihaiset;
|
| tuli suusta tuikahuvi,
|
| kekälehet kielen alta,
|
| ilkeän isännän suusta,
|
| alta kielen armottoman.
|
|
|
| "En mä tuostana totellut,
|
| ko'in kuitenkin eleä,
|
| olla aina alla armon
|
| 580 | sekä nöyrä neuvottava;
|
| hyppäsin jänön jaloilla,
|
| kävin kärpän kämmenillä,
|
| panin turkan myöhän maata,
|
| nousin vaivaisen varahin.
|
| Saanut en, kurja, kunniata,
|
| leino, lempeä tavannut,
|
| vaikka vuoret vierettäisin,
|
| kalliot kaha panisin.
|
|
|
| "Suotta survoin suuret jauhot,
|
| 590 | kiusan karkeat karistin
|
| syöä ankaran anopin,
|
| tulikulkun kuiskaella
|
| päässä pitkän pintapöyän
|
| kultalaiasta kupista.
|
| Itse söin, miniä raukka,
|
| apoin jauhoja kiveltä,
|
| liesipankko pöytänäni,
|
| kapusta lusikkanani.
|
|
|
| "Use'in minä utuinen
|
| 600 | miniänä miehelässä
|
| kannoin suolta sammalia,
|
| noita leivoin leiväkseni,
|
| vettä kaivosta kapalla,
|
| tuota ryypin ryypykseni.
|
| Sini söin kaloja, kalki,
|
| sini, koito, kuorehia,
|
| kuni notkuin nuottapuilla,
|
| keikuin keskellä venettä;
|
| en saanut sitä kaloa
|
| 610 | anoppini antamasta,
|
| joka päiväksi päteisi,
|
| kerraksensa kelpoaisi.
|
|
|
| "Kesät kontuja keräsin,
|
| talvet väännin taikon vartta,
|
| niinkuin muinenki kasakka
|
| eli orja, palkkalainen.
|
| Ainapa anoppelassa
|
| tuo minulle työnnettihin
|
| riihestä rive'in riusa,
|
| 620 | saunasta jyke'in loukku,
|
| rannalta rave'in karttu,
|
| suurin taikko tanhuasta.
|
| Ei uskottu uupuvani,
|
| ei varattu vaipuvani,
|
| vaikka uupuivat urohot,
|
| vaipuivat hevosen varsat.
|
|
|
| "Niin minä, piloinen piika,
|
| te'in työtä työn ajalla,
|
| väännin hartion väellä.
|
| 630 | Annas tulla toisen aian:
|
| jo tulehen tuomittihin,
|
| sen kätehen käskettihin.
|
|
|
| "Suotta soimat nostettihin,
|
| kiusan kielet kannettihin
|
| päälle mun hyvän tapani,
|
| päälle kuulun kunniani;
|
| sanat päälleni satoivat,
|
| puhe'et putoelivat
|
| kuin tuimat tulikipunat
|
| 640 | tahi rautaiset rakehet.
|
|
|
| "En mä tuostana epäillyt,
|
| oisin eeskipäin elellyt
|
| akan ankaran apuna,
|
| tulikulkun kumppalina;
|
| vaan sepä paha panihe,
|
| sepä suurenti suruni,
|
| kun sulho sueksi muuttui,
|
| kauno karhuksi rupesi,
|
| kylin söi, selin makasi,
|
| 650 | selin työnsä toimitteli.
|
|
|
| "Tuota itkin itsekseni,
|
| ajattelin aitassani.
|
| Muistin muita päiviäni,
|
| entistä elantoani
|
| ison pitkillä pihoilla,
|
| emon kaunon kartanolla.
|
|
|
| "Sain tuosta sanelemahan,
|
| itse virkin, vierettelin:
|
| 'Osasi minun emoni,
|
| 660 | osasi omenan saa'a,
|
| taisi taimen kasvatella,
|
| ei osannut istutella:
|
| istutti ihanan taimen
|
| ilke'ille istumille,
|
| pani paikoille pahoille,
|
| koivun juurille koville,
|
| iäksensä itkemähän,
|
| kuuksensa kujertamahan.
|
|
|
| 'Oisipa minussa ollut
|
| 670 | paikoille paremmillenki,
|
| pitemmillenki pihoille,
|
| laajemmille lattioille,
|
| paremmanki varren vasta,
|
| verevämmän miehen verta.
|
| Puutuin tuohon pulluksehen,
|
| tartuin tuohon talluksehen:
|
| varikselt' on varren saanut,
|
| korpilta nenän kopannut,
|
| suunsa syövältä suelta,
|
| 680 | koko muo'on kontiolta.
|
|
|
| 'Oisinpa mokoman saanut
|
| mäellenki mentyäni:
|
| saanut tieltä tervaskannon,
|
| leppäpökkelön lehosta,
|
| pannut turvan turpehesta,
|
| parran naavoista pahoista,
|
| suun kivestä, pään savesta,
|
| silmät kuumista sysistä,
|
| koivun pahkat korviksensa,
|
| 690 | raian haarukan jaloiksi.'
|
|
|
| "Senpä lauloin laitoissani,
|
| huokaelin huolissani.
|
| Sattui kauno kuulemahan,
|
| seinuksella seisomahan!
|
| Niin kun tuo tulevi tuolta,
|
| astui aitan portahalle,
|
| jo ma tuon tulosta tunsin,
|
| astunnasta arvaelin:
|
| tukka tuiski tuulettaki,
|
| 700 | hivus viskoi viimattaki;
|
| ikenet oli irvellänsä,
|
| silmät kiljan kaljallansa,
|
| väätty pihlaja piossa,
|
| käätty karttu kainalossa,
|
| jolla lyöä lykkeävi,
|
| kohti päätä kolkkoavi.
|
|
|
| "Annas siitä illan tulla!
|
| Kun meni makoamahan,
|
| otti vitsan vierehensä,
|
| 710 | nahkaruoskan naulaltansa,
|
| ei ketänä muuta vasten,
|
| vasten vaivaista minua.
|
|
|
| "Meninpä minäki itse
|
| illalla makoamahan,
|
| sulhon vierehen venähyin;
|
| laski sulho vierehensä
|
| - antoi kyllin kyynäspäätä,
|
| viljalta vihaista kättä,
|
| paljo paksuja pajuja,
|
| 720 | mursunluista ruoskan vartta.
|
|
|
| "Nousin kylmältä kyleltä,
|
| viluiselta vuotehelta.
|
| Sulho suorihe jälestä,
|
| ulos uksesta uhitti!
|
| Käsi käypi tukkahani,
|
| haparoivi hapsihini,
|
| tukat tuulelle jakeli,
|
| ahavalle anneksivi...
|
|
|
| "Mikäs neuvoksi minulle,
|
| 730 | mikä neuvon antajaksi?
|
| Teräksestä kengät teetin,
|
| paulat vaskesta panetin,
|
| joilla seisoin seinävieret,
|
| kuuntelin kujan perukset,
|
| kunnes viihtyisi vihainen,
|
| asettuisi ankarainen.
|
| Eikä viihy viimeinkänä,
|
| ei asetu aioinkana!
|
|
|
| "Vilu viimeinki tulevi
|
| 740 | vihattuna vierressäni,
|
| seinävieret seistessäni,
|
| ollessa oven takana.
|
| Arvelin, ajattelime:
|
| ei minusta lienekänä
|
| viikoista vihanpitoa,
|
| kaukaista ylenkatsetta
|
| tässä lemmon leisiossa,
|
| pirujen pesäsijassa.
|
|
|
| "Heitin hempeät tupaset,
|
| 750 | armahat asuinmajani,
|
| läksin, vieno, vieremähän.
|
| Vierin soita, vierin maita,
|
| vierin ventoja vesiä;
|
| vierin veikon pellon päähän
|
| siinä kukkui kuivat kuuset,
|
| lauloi lakkapäät petäjät,
|
| kaikki vaakkuivat varikset,
|
| harakat hakahtelivat:
|
| 'Ei täällä sinun kotisi
|
| 760 | eikä synnyntäsijasi!'
|
|
|
| "En mä tuotana totellut,
|
| vierin veikkoni piha'an.
|
| Jo mulle veräjät virkki,
|
| kaikki vainiot valitti:
|
| 'Mitäpä tulet kotihin,
|
| kuta, kurja, kuulemahan?
|
| Jo ammoin isosi kuoli,
|
| kaatui kaunis kantajasi;
|
| veikko sull' on ventovieras,
|
| 770 | veikon nainen kuin venakko.'
|
|
|
| "En mä tuotana totellut,
|
| menin mie toki tupahan.
|
| Annoin kättä kääkäselle:
|
| kylmä kääkä kättä vasten.
|
|
|
| "Tultua tupahan tuosta
|
| oven suuhun seisotaime.
|
| Korea kotoinen nainen:
|
| ei tule likistämähän,
|
| käy ei kättä antamahan;
|
| 780 | korea minä itseki:
|
| en mene likistämähän,
|
| käy en kättä antamahan.
|
| Pistän kättä kiukahalle:
|
| kivet kylmät kiukahassa;
|
| käännän kättä hiilokselle:
|
| hiilet kylmät hiiloksessa.
|
|
|
| "Veikko lautsalla lamovi,
|
| päässä pankon pöllöttävi,
|
| syli syttä hartioilla,
|
| 790 | vaaksa muulla vartalolla,
|
| kyynärä kyventä päässä,
|
| kortteli kovaa nokea.
|
|
|
| "Kysyi veikko vierahalta,
|
| tutkaeli tullehelta:
|
| 'Mistä vieras veen takoa?'
|
| Minä vainen vastaelin:
|
| 'Etkö tunne siskoasi,
|
| entistä emosi lasta?
|
| Me yhen emosen lapset,
|
| 800 | yhen linnun liekuttamat,
|
| yhen hanhen hautelemat,
|
| yhen pyyn pesästä saamat!'
|
| Tuosta veikko itkemähän,
|
| silmät vettä vieremähän...
|
|
|
| "Virkkoi veikko naisellensa,
|
| kuiskaeli kullallensa:
|
| 'Hanki syöä siskolleni!'
|
| Veikon nainen naljasilmä
|
| kantoi kaalia koasta,
|
| 810 | jost' oli rakki rasvan syönyt,
|
| koira suolan koitellunna,
|
| Musti murkinan pitännä.
|
|
|
| "Virkkoi veikko naisellensa,
|
| kuiskaeli kullallensa:
|
| 'Tuo olutta vierahalle!'
|
| Veikon nainen naljasilmä
|
| toip' on vettä vierahalle,
|
| ei sitänä siivon vettä:
|
| sisaresten silmivettä,
|
| 820 | kälysten käenpesintä.
|
|
|
| "Vierin jälle veikon luota,
|
| siirryin synnyntäsijalta.
|
| Jou'uin, kurja, kulkemahan,
|
| sain, kurja, samoamahan,
|
| raukka, rannat kiertämähän,
|
| vaivainen, vaeltamahan
|
| aina ouoillen oville,
|
| veräjille vierahille,
|
| lapset raukan rannikolle,
|
| 830 | vaivaiset kylän varahan...
|
|
|
| "Moni nyt minulla onpi,
|
| usea olettelevi
|
| virkkaja vihaisen äänen,
|
| äänen tuiman tuikuttaja;
|
| ei ole minulla monta
|
| sanan armon antajata,
|
| suin sulin puhelijata,
|
| kiukahalle käskijätä
|
| satehesta saatuani,
|
| 840 | kylmästä kyhättyäni
|
| hallassa hamehen helmat,
|
| turkin helmat tuppurissa.
|
|
|
| "Enpä ennen nuorempana,
|
| en mä uskonut olisi,
|
| jos oisi sata sanonut,
|
| tuhat kieltä kertaellut
|
| näille juonin joutuvani,
|
| näille päivin pääseväni,
|
| jotk' on päivät päälle pääsnyt,
|
| 850 | juonet joutunna kätehen." |