| Ahti oli saarella asuva,
|
| Kaukoniemen kainalossa.
|
| Oli pellon kynnännässä,
|
| vainion vakoannassa.
|
| Korvalta ylen korea,
|
| kovin tarkka kuulennalta.
|
|
|
| Kuulevi jumun kylältä,
|
| järyn järvien takoa,
|
| jalan iskun iljeneltä,
|
| 10 | reen kapinan kankahalta.
|
| Juohtui juoni mielehensä,
|
| tuuma aivohon osasi:
|
| häitä Pohjola pitävi,
|
| salajoukko juominkia!
|
|
|
| Murti suuta, väänti päätä,
|
| murti mustoa haventa;
|
| veret vierähti pahaksi
|
| poloisilta poskipäiltä.
|
| Heti heitti kynnöksensä,
|
| 20 | vaon keskivainiolle;
|
| nousi maasta ratsahille,
|
| lähtevi kohin kotia
|
| luoksi armahan emonsa,
|
| tykö valtavanhempansa.
|
|
|
| Sanoi tuonne saatuansa,
|
| toimitteli tultuansa:
|
| "Oi emoni, vaimo vanha!
|
| Pane ruoka ruttoisesti
|
| syöä miehen nälkähisen,
|
| 30 | haukata halun-alaisen!
|
| Lämmitä samassa sauna,
|
| pian pirtti riu'uttele,
|
| missä mies puhasteleikse,
|
| sueiksen urosten sulho!"
|
|
|
| Tuop' on äiti Lemminkäisen
|
| pani ruoan ruttoisesti
|
| syöä miehen nälkähisen,
|
| haukata halun-alaisen
|
| yhen kylyn joutuessa,
|
| 40 | yhen saunan saapuessa.
|
|
|
| Siitä lieto Lemminkäinen
|
| otti ruokoa rutosti;
|
| meni saunahan samassa,
|
| kävi kylpyhuonehesen.
|
| Siellä peiponen peseikse,
|
| pulmonen puhasteleikse,
|
| päänsä pellavaspioksi,
|
| kaulanvarren valkeaksi.
|
|
|
| Tuli saunasta tupahan.
|
| 50 | Sanan virkkoi,
|
| noin nimesi:
|
| "Oi emoni, vaimo vanha!
|
| Astu aittahan mäelle,
|
| tuo sieltä somat sopani,
|
| kanna vaattehet vakaiset,
|
| jotka päälleni pukisin,
|
| varustaisin varrelleni!"
|
|
|
| Emo ennätti kysyä,
|
| vaimo vanha tutkaella:
|
| 60 | "Kunne lähet, poikueni?
|
| Lähetkö ilveksen ajohon
|
| vaiko hirven hiihäntähän
|
| vai oravan ammuntahan?"
|
|
|
| Virkkoi lieto Lemminkäinen,
|
| sanoi kaunis Kaukomieli:
|
| "Oi emoni, kantajani!
|
| Lähe en ilveksen ajohon
|
| enkä hirven hiihäntähän,
|
| en oravan ammuntahan;
|
| 70 | lähen Pohjolan pitoihin,
|
| salajoukon juominkihin.
|
| Tuo mulle somat sopani,
|
| vaka'iset vaatteheni,
|
| häissä häilyteltäväni,
|
| pioissa pi'eltäväni!"
|
|
|
| Emo kielti poikoansa,
|
| nainen miestänsä epäsi;
|
| epäsi kavetta kaksi,
|
| kielti kolme luonnotarta
|
| 80 | lähtemästä Lemminkäistä
|
| hyvän Pohjolan pitoihin.
|
|
|
| Noin sanoi emo pojalle,
|
| lausui vanhin lapsellensa:
|
| "Ellös menkö, poikueni,
|
| poikueni, Kaukueni,
|
| noihin Pohjolan pitoihin,
|
| suuren joukon juominkihin!
|
| Ei sua kutsuttu sinne,
|
| ei tarkoin tahotakana."
|
|
|
| 90 | Tuop' on lieto Lemminkäinen
|
| sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| "Kurjat kutsuen menevi,
|
| hyvä ilman hyppeleikse!
|
| Tuoss' on kutsut kuun-ikuiset,
|
| airuhut alinomaiset
|
| miekassa tuliterässä,
|
| säilässä säkenevässä."
|
|
|
| Tuop' on äiti Lemminkäisen
|
| yhä kielteä käkesi:
|
| 100 | "Ellös vainen, poikueni,
|
| menkö Pohjolan pitoihin!
|
| Monet on kummat matkallasi,
|
| isot tielläsi imehet,
|
| kolme surmoa kovinta,
|
| kolme miehen kuolemata."
|
|
|
| Virkkoi lieto Lemminkäinen,
|
| sanoi kaunis Kaukomieli:
|
| "Ain' on surmia akoilla,
|
| kaikin paikoin kuolemia;
|
| 110 | ei uros hätäile noita,
|
| ei varsin varannekana.
|
| Vaan kuitenki kaikitenki
|
| sano korvin kuullakseni:
|
| mi on surma ensimäinen,
|
| ensimäinen, viimeinenki?"
|
|
|
| Virkkoi äiti Lemminkäisen,
|
| vaimo vanha vastaeli:
|
| "Sanon surmat syytä myöten
|
| enkä miehen mieltä myöten.
|
| 120 | Sanon surman ensimäisen.
|
| Se on surma ensi surma:
|
| menet matkoa vähäisen,
|
| pääset tietä päiväyksen:
|
| tulevi joki tulinen
|
| poikkipuolin vastahasi.
|
| Joessa tulinen koski,
|
| koskessa tulinen luoto,
|
| luo'olla tulinen korko,
|
| korolla tulinen kokko:
|
| 130 | yöt se hammasta hiovi,
|
| päivät kynttä kitkuttavi
|
| tulijalle vierahalle,
|
| saavalle käkeävälle."
|
|
|
| Virkkoi lieto Lemminkäinen,
|
| sanoi kaunis Kaukomieli:
|
| "Se on surma naisen surma,
|
| ei ole kuolema urohon.
|
| Kyllä mä siihen keinon keksin,
|
| arvoan hyvän asian:
|
| 140 | laulan leppäisen hevosen,
|
| laulan leppäisen urohon
|
| sivutseni siirtymähän,
|
| eestäni vaeltamahan;
|
| itse sorsana sukellan,
|
| allina alenteleime
|
| kouritse kokon kynimen,
|
| vaakalinnun varpahitse.
|
| Oi emoni, kantajani!
|
| Sano surma keskimäinen!"
|
|
|
| 150 | Sanoi äiti Lemminkäisen:
|
| "Se on surma toinen surma:
|
| menet matkoa vähäisen,
|
| toki toisen päiväyksen:
|
| tulevi tulinen kuoppa,
|
| se on poikkipuolin tietä,
|
| itähän iäti pitkä,
|
| luotehesen loppumatoin,
|
| täynnä kuumia kiviä,
|
| palavia paateroita.
|
| 160 | Sinne on satoja saanut,
|
| tuhansia tukkueltu,
|
| sa'an miestä miekallista,
|
| tuhat rautaista oritta."
|
|
|
| Virkkoi lieto Lemminkäinen,
|
| sanoi kaunis Kaukomieli:
|
| "Ei ole siinä miehen surma
|
| eikä kuolema urohon.
|
| Kyllä mä siihen mutkan muistan,
|
| mutkan muistan, keinon keksin:
|
| 170 | laulan ma lumesta miehen,
|
| uron hangesta hotaisen,
|
| sen tungen tulen väkehen,
|
| vaivaelen valkeahan,
|
| kylpijäksi kuuman saunan
|
| vastan vaskisen keralla;
|
| itse siirräime sivutse,
|
| tungeime tulen lävitse,
|
| ettei partana palane,
|
| hivuskutri kurvettune.
|
| 180 | Oi emoni, kantajani!
|
| Sano surma jälkimäinen!"
|
|
|
| Sanoi äiti Lemminkäisen:
|
| "Se on surma kolmas surma:
|
| menet vieläki vähäisen,
|
| pääset siitä päiväyksen,
|
| Pohjolan veräjän suulle,
|
| ahtahimpahan alahan:
|
| susi päälle suimistaikse,
|
| karhu toisna kaimistaikse
|
| 190 | suulla Pohjolan veräjän,
|
| kape'immassa kujassa.
|
| Syönyt on sa'anki miestä,
|
| tuhonnut tuhat urosta,
|
| niin miks' ei sinua söisi,
|
| tuhoaisi turvatointa?"
|
|
|
| Virkkoi lieto Lemminkäinen,
|
| sanoi kaunis Kaukomieli:
|
| "Uuhi uunna syötäköhön,
|
| rieskana revittäköhön,
|
| 200 | vaan ei mies pahempikana,
|
| uros untelompikana!
|
| Minua on vyötty miehen vyöllä,
|
| pantu miehen palkimella,
|
| solmittu uron solilla,
|
| jotten vielä jouakana
|
| suuhun Untamon susien,
|
| kitahan kirokavetten.
|
|
|
| "Muistan ma suelle mutkan,
|
| keksin keinon karhullenki:
|
| 210 | suet laulan suitsi-suuhun,
|
| karhut rautakahlehisin,
|
| tahi rutjon ruumeniksi,
|
| seulaisen sepalehiksi.
|
| Sillä siitä selvitäime,
|
| pääsen matkani perille."
|
|
|
| Sanoi äiti Lemminkäisen:
|
| "Et vielä perille pääsnyt!
|
| Ne oli sinne mennessäsi
|
| matkalla isot imehet,
|
| 220 | kolme kummoa kovoa,
|
| kolme miehen kuolemata;
|
| viel' on sinne saatuasi
|
| paikalla pahimmat kummat.
|
| Kulet tietä pikkaraisen,
|
| tulet Pohjolan pihalle:
|
| aita on rautainen rakettu,
|
| terästarha teeksennelty
|
| maasta asti taivosehen,
|
| taivosesta maahan asti,
|
| 230 | keihä'illä seivästetty,
|
| maan maoilla aiastettu,
|
| käärmehillä vitsastettu,
|
| sisiliskoilla si'elty;
|
| heitty hännät häilymähän,
|
| pääkurikat kuilumahan,
|
| pääkehät kähäjämähän,
|
| päät ulos, sisähän hännät.
|
|
|
| "Maass' on toisia matoja,
|
| rata kyitä, käärmehiä
|
| 240 | ylös kielin kiehumassa,
|
| alas hännin häilymässä.
|
| Yks' on muita kauheampi
|
| eessä portin poikkipuolin,
|
| pitelämpi pirtin hirttä,
|
| paksumpi kujapatsasta,
|
| ylös kielin kiehumassa,
|
| suin ylös suhahtamassa,
|
| ei ketänä muuta vasten,
|
| vasten vaivaista sinua."
|
|
|
| 250 | Virkkoi lieto Lemminkäinen,
|
| sanoi kaunis Kaukomieli:
|
| "Seki on surma lapsen surma,
|
| ei ole kuolema urohon.
|
| Tunnen ma tulen lumoa,
|
| valkeaisen vaivutella,
|
| ja tunnen maot manata,
|
| käärmehyiset käännytellä.
|
| Äsken päänä eilisenä
|
| kynnin maata kyyn-alaista,
|
| 260 | käännin maata käärmehistä
|
| aivan paljahin kätösin.
|
| Kyyt pitelin kynsissäni,
|
| käsissäni käärmehyiset;
|
| tapoin kyitä kymmenkunnan,
|
| sa'an mustia matoja:
|
| viel' on kynnet kyyn veressä,
|
| käet käärmehen talissa.
|
| Sill' en taia tullakana,
|
| viel' en varsin jouakana
|
| 270 | maon suuren suupalaksi,
|
| käärmehen käsialaksi:
|
| itse konnat kouristelen,
|
| ilkeät iki puserran,
|
| kyyt on laulan laiemmalle,
|
| maot muutan tien mukahan,
|
| astun Pohjolan pihalta,
|
| tungeime tuvan sisähän."
|
|
|
| Sanoi äiti Lemminkäisen:
|
| "Ellös vainen, poikueni,
|
| 280 | menkö Pohjolan tupahan,
|
| Sariolan salvoksihin!
|
| Siell' on miehet miekka vyöllä,
|
| urohot sota-aseissa,
|
| humalassa hullut miehet,
|
| pahat paljo juotuansa.
|
| Laulavat sinun poloisen
|
| miekkahan tuliterähän;
|
| jo on laulettu paremmat,
|
| jalommatki jaksettuna."
|
|
|
| 290 | Virkkoi lieto Lemminkäinen,
|
| sanoi kaunis Kaukomieli:
|
| "Jo olen ennenkin elellyt
|
| noilla Pohjolan tuvilla.
|
| Ei minua laula lappi
|
| eikä tunge turjalainen;
|
| itse laulan lappalaisen
|
| sekä tungen turjalaisen:
|
| laulan halki hartionsa,
|
| puhki leukansa puhelen,
|
| 300 | paian kauluksen kaheksi,
|
| rikki rintalastasensa."
|
|
|
| Sanoi äiti Lemminkäisen:
|
| "Ohoh poikani poloinen!
|
| Vielä muistat muinaistasi,
|
| kerskut ennen käynnistäsi!
|
| Jo olet ennenkin elellyt
|
| noilla Pohjolan tuvilla:
|
| uinut kaikki umpilammit,
|
| koirankieliset kokenut,
|
| 310 | käynyt koskia kolisten,
|
| myötävirtoja vilisten,
|
| Tuonen kosket tunnustellut,
|
| mitannut Manalan virrat!
|
| Siell' oisit tänäki päänä
|
| ilman äitittä pahatta.
|
|
|
| "Muistapa, mitä sanelen!
|
| Tulet Pohjolan tuville:
|
| mäki on täynnä seipähiä,
|
| piha täynnä pylvähiä,
|
| 320 | ne on täynnä miehen päitä;
|
| yks' on seiväs päätöin seiväs
|
| - senpä seipähän nenähän
|
| sinun pääsi leikatahan!"
|
|
|
| Virkkoi lieto Lemminkäinen,
|
| sanoi kaunis Kaukomieli:
|
| "Hurja noita huolinevi,
|
| epäkelpo keksinevi,
|
| viittä, kuutta vainovuotta,
|
| seitsentä sotakeseä!
|
| 330 | Ei noita uro totelle,
|
| vääjänne väheäkänä.
|
| Tuo mulle sotisopani,
|
| vanhat vainovaatteheni!
|
| Itse käyn isoni miekan,
|
| katson kalvan taattoseni;
|
| viikon on vilussa ollut,
|
| kauan kaihossa sijassa,
|
| itkenyt ikänsä siellä,
|
| kantajata kaipaellut."
|
|
|
| 340 | Sai siitä sotisopansa,
|
| vanhat vainovaattehensa,
|
| isonsa ikuisen miekan,
|
| tuon taaton sotatoverin.
|
| Senpä siltahan sysäsi,
|
| terin työnti lattiahan:
|
| miekkanen käessä kääntyi
|
| kuni tuore tuomen latva
|
| tahi kasvava kataja.
|
| Sanoi lieto Lemminkäinen:
|
| 350 | "Tuskin on Pohjolan tuvissa,
|
| Sariolan salvoksissa
|
| tämän miekan miettijäistä,
|
| tämän kalvan katsojaista."
|
|
|
| Jousen seinältä sivalti,
|
| kaaren vahvan vaarnaselta.
|
| Sanovi sanalla tuolla,
|
| lausui tuolla lausehella:
|
| "Sen mä mieheksi sanoisin,
|
| urohoksi arveleisin,
|
| 360 | joka jouseni vetäisi,
|
| kiveräni kiinnittäisi
|
| noilla Pohjolan tuvilla,
|
| Sariolan salvoksilla."
|
|
|
| Siitä lieto Lemminkäinen,
|
| tuo on kaunis Kaukomieli,
|
| suorihe sotisopihin,
|
| puki vainovaattehisin.
|
| Itse lausui orjallensa,
|
| sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| 370 | "Oi on osto-orjaseni,
|
| rahan saatu raatajani!
|
| Jou'uta sotaoriini,
|
| valjastele vainovarsa
|
| lähteäkseni pitoihin,
|
| lemmon joukon juominkihin!"
|
|
|
| Orja nöyrä, neuvottava,
|
| pian pistihe pihalle,
|
| työnti varsan valjahisin,
|
| puikkoihin tulipunaisen.
|
| 380 | Sanoi tuolta tultuansa:
|
| "Jo olen tehnyt tehtäväni,
|
| suorittanut tuon orosi,
|
| varsan viljon valjastanut."
|
|
|
|
|
|
|
| Siitä lieto Lemminkäisen
|
| luku lähteä tulevi.
|
| Käsi käski, toinen kielti,
|
| sormet suoniset pakotti.
|
| Toki läksi, kuin käkesi,
|
| varsin läksi, ei varannut.
|
|
|
| 390 | Emo neuvoi poikoansa,
|
| vanhin lastansa varoitti
|
| oven suusta, orren alta,
|
| kattilan katasijoilta:
|
| "Poikueni, ainueni,
|
| lapseni, vakauteni!
|
| Jos sa jou'ut juominkihin,
|
| tapahut mihin tahansa,
|
| juopa puoli tuoppiasi,
|
| keskimaihin maljasesi;
|
| 400 | anna toisen toinen puoli,
|
| pahemman pahempi puoli:
|
| mato maljassa venyvi,
|
| toukka tuopin pohjukassa."
|
|
|
| Vielä neuvoi poikoansa,
|
| varsin lastansa vakusti
|
| perimäisen pellon päästä,
|
| veräjältä viimeiseltä:
|
| "Jos sa jou'ut juominkihin,
|
| tapahut mihin tahansa,
|
| 410 | istu puolella sijoa,
|
| astu puoliaskelella,
|
| anna toisen toinen puoli,
|
| pahemman pahempi puoli,
|
| niin sinusta mies tulevi,
|
| uros selvä selkiävi,
|
| läpi käymähän keräjät,
|
| jutut julki polkemahan
|
| urohoisessa väessä,
|
| miehisessä joukkiossa."
|
|
|
| 420 | Siitä läksi Lemminkäinen
|
| istuen oron re'essä;
|
| iski virkkua vitsalla,
|
| heitti helmiruoskasella.
|
| Läksi virkku vieremähän,
|
| hevonen helettämähän.
|
|
|
| Ajoi aikoa vähäisen,
|
| hyvän hetken hetkutteli:
|
| näki tiellä teirikarjan.
|
| Teiret lentohon lehahti,
|
| 430 | lintukarja kapsahutti
|
| eestä juoksevan hevosen.
|
|
|
| Jäi hitusen höyheniä,
|
| tielle teiren sulkasia.
|
| Ne kokosi Lemminkäinen,
|
| tapaeli taskuhunsa:
|
| ei tieä, mikä tulisi,
|
| tapahtuisi taipalella;
|
| kaikki on tarpehen talossa,
|
| hyväksi hätävarana.
|
|
|
| 440 | Ajoi eellehen vähäisen,
|
| kulki tietä pikkuruisen;
|
| jo hepo hörösteleikse,
|
| luppakorva luonteleikse.
|
|
|
| Se on lieto Lemminkäinen,
|
| itse kaunis Kaukomieli,
|
| kuorustihe korjastansa,
|
| kaarastihe katsomahan:
|
| niin on, kuin sanoi emonsa,
|
| oma vanhempi vakasi!
|
| 450 | Aivin on joki tulinen
|
| poikitse hevon e'essä.
|
| Joess' on tulinen koski,
|
| koskessa tulinen luoto,
|
| luo'olla tulinen korko,
|
| korolla tulinen kokko:
|
| sillä kulkku tulta kuohui,
|
| suu valeli valkeata,
|
| höyhenet tulena tuiski,
|
| säkeninä säihkäeli.
|
|
|
| 460 | Kaukon kaukoa näkevi,
|
| loitompata Lemminkäisen:
|
| "Minnepä menevi Kauko,
|
| kunne läksit, Lemmin poika?"
|
|
|
| Virkkoi lieto Lemminkäinen,
|
| sanoi kaunis Kaukomieli:
|
| "Läksin Pohjolan pitoihin,
|
| salajoukon juominkihin.
|
| Välty syrjähän vähäisen,
|
| poikellaite tieltä poies,
|
| 470 | laske eelle matkamiestä,
|
| Lemminkäistä liiatenki,
|
| sivutsesi siirtymähän,
|
| vieretse vaeltamahan!"
|
|
|
| Kokko saatteli sanoa,
|
| tulikulkku kuiskahella:
|
| "Lasken eelle matkamiehen,
|
| Lemminkäisen liiatenki
|
| - suun kautta samoamahan,
|
| kautta kulkun kulkemahan:
|
| 480 | siitä sulle tie menevi
|
| mennä tuosta tuon hyväksi
|
| noihin pitkihin pitoihin,
|
| iän kaiken istumihin."
|
|
|
| Mitä huoli Lemminkäinen!
|
| Ei tuossa kovin hätäillyt.
|
| Tapasip' on taskuhunsa,
|
| löihe kukkaroisehensa,
|
| otti teiren sulkasia;
|
| hieroa hitustelevi
|
| 490 | kahen kämmenen välissä,
|
| sormen kymmenen sovussa:
|
| siitä syntyi teirikarja,
|
| koko parvi koppeloita.
|
| Syöksi ne kokolle suuhun,
|
| antoi appajan kitahan,
|
| kulkkuhun kokon tulisen,
|
| ikenihin iskulinnun.
|
| Sillä siitä selvittihe,
|
| pääsi päivän ensimäisen.
|
|
|
| 500 | Iski virkkua vitsalla,
|
| helähytti helmisellä.
|
| Läks' oronen oikomahan,
|
| hepo helkehyttämähän.
|
|
|
| Ajoi matkoa palasen,
|
| piirrätteli pikkuruisen;
|
| jo oronen ouostuvi,
|
| hevonen hörähtelevi.
|
|
|
| Kohottihe korjastansa,
|
| kaahistihe katsomahan:
|
| 510 | niin on, kuin sanoi emonsa,
|
| oma vanhempi vakitti!
|
| On eessä tulinen kuoppa,
|
| se on poikkipuolin tietä,
|
| itähän iäti pitkä,
|
| luotehesen loppumatoin,
|
| täynnä kuumoa kiveä,
|
| palavata paateroa.
|
|
|
| Mitä huoli Lemminkäinen!
|
| Ukkoa rukoelevi:
|
| 520 | "Oi Ukko, ylijumala,
|
| tahi taatto taivahinen!
|
| Nosta lonka luotehelta,
|
| toinen lännestä lähetä,
|
| kolmas istuta iästä,
|
| kohottele koillisesta,
|
| syrjin yhtehen syseä,
|
| lomatusten loukahuta!
|
| Sa'a lunta sauvan varsi,
|
| kiehittele keihäsvarsi
|
| 530 | noille kuumille kiville,
|
| palaville paateroille!"
|
|
|
| Tuo Ukko, ylijumala,
|
| taatto vanha taivahinen,
|
| nosti longan luotehelta,
|
| toisen lännestä lähetti,
|
| iätti iästä pilven,
|
| kohotteli koilta ilman,
|
| nepä yhtehen yhytti,
|
| lomakkohon loukahutti.
|
| 540 | Satoi lunta sauvan varren,
|
| kiehitteli keihäsvarren
|
| noille kuumille kiville,
|
| palaville paateroille:
|
| tulipa luminen lampi,
|
| hyinen järvi muo'ostihe.
|
|
|
| Siitä lieto Lemminkäinen
|
| lauloi tuohon jäisen sillan
|
| poikitse lumisen lammin,
|
| äyrähästä äyrähäsen.
|
| 550 | Sillä sen rovin vaelti,
|
| pääsi toisen päiväyksen.
|
|
|
| Laski virkkua vitsalla,
|
| helähytti helmisvyöllä.
|
| Sai virkku vilettämähän,
|
| hepo hötkelyttämähän.
|
|
|
| Virkku juoksi virstan, toisen,
|
| maan paras palan pakeni;
|
| siitä seisahtui äkisti,
|
| ei pakene paikaltansa.
|
|
|
| 560 | Itse lieto Lemminkäinen
|
| kavahtihe katsomahan:
|
| on susi veräjän suulla,
|
| karhu vastassa kujalla,
|
| suulla Pohjolan veräjän,
|
| päässä pitkien kujien.
|
|
|
| Silloin lieto Lemminkäinen,
|
| itse kaunis Kaukomieli,
|
| tavoitteli taskuhunsa,
|
| kulki kukkaroisehensa;
|
| 570 | otti uuhen villasia,
|
| hieroa utustelevi
|
| kahen kämmenen kesessä,
|
| sormen kymmenen sovussa.
|
|
|
| Puhui kerran kämmenelle:
|
| uuhet juoksuhun uhahti,
|
| koko lauma lampahia,
|
| karitsoita aika karja.
|
| Suet sinne ryömäisihe,
|
| karhut kanssa kaimasihe.
|
| 580 | Itse lieto Lemminkäinen
|
| ajoi eelle matkoansa.
|
|
|
| Kulki tietä pikkaraisen,
|
| tuli Pohjolan pihalle.
|
| Aita oli rautainen rakettu,
|
| teräksinen tarha tehty,
|
| sata syltä maaemähän,
|
| tuhat syltä taivosehen,
|
| keihä'illä seivästetty,
|
| maan maoilla aiastettu,
|
| 590 | käärmehillä kiinnitetty,
|
| sisiliskoilla si'elty:
|
| heitty hännät häilymähän,
|
| pääkurikat kuilumahan,
|
| päät vankat vapajamahan,
|
| päät ulos, sisähän hännät.
|
|
|
| Se on lieto Lemminkäinen
|
| jo tuossa ajattelevi:
|
| "Niin on, kuin sanoi emoni,
|
| kantajani kaikeroitti:
|
| 600 | on tuossa mokoma aita
|
| pantu maasta taivosehen!
|
| Alahatse kyy matavi,
|
| alemmaksi aita pantu,
|
| ylähätse lintu lenti,
|
| ylemmäksi aita pantu."
|
|
|
| Tok' ei tuossa Lemminkäinen
|
| huolinut kovin hätäillä.
|
| Veti veitsen huotrastansa,
|
| tupestansa tuiman rauan,
|
| 610 | sillä aitoa sivalti,
|
| katkoi aiakset kaheksi;
|
| aian rautaisen avasi,
|
| käänti tarhan käärmehisen
|
| viieltä vitsasväliltä,
|
| seitsemältä seipähältä.
|
| Itse eellehen ajavi
|
| portin Pohjolan etehen.
|
|
|
| Käärme tiellä käänteleikse
|
| eessä portin poikkipuolin,
|
| 620 | pitelämpi pirtin hirttä,
|
| paksumpi patsasta portin.
|
| Sata silmeä maolla,
|
| tuhat kieltä käärmehellä,
|
| silmät seulan suuruhiset,
|
| kielet pitkät keihovartta,
|
| hampahat haravan varren,
|
| selkä seitsemän venettä.
|
|
|
| Siinä lieto Lemminkäinen
|
| ei tohi käsiksi käyä
|
| 630 | satasilmälle maolle,
|
| tuhatkieli-käärmehelle.
|
|
|
| Virkkoi lieto Lemminkäinen,
|
| sanoi kaunis Kaukomieli:
|
| "Mato musta, maanalainen,
|
| toukka Tuonen-karvallinen,
|
| kulkija kulon-alainen,
|
| lehen lemmon juurehinen,
|
| läpi mättähän menijä,
|
| puun juuren pujottelija!
|
| 640 | Kuka sun kulosta nosti,
|
| heinän juuresta herätti
|
| maan päälle matelemahan,
|
| tielle teukkalehtamahan?
|
| Kuka nosti nokkoasi,
|
| kuka käski, ken kehoitti
|
| päätä pystössä piteä,
|
| kaulan vartta kankeata?
|
| Isosiko vai emosi
|
| vaiko vanhin veljiäsi
|
| 650 | vai nuorin sisariasi
|
| vaiko muu sukusi suuri?
|
|
|
| "Sule nyt suusi, peitä pääsi,
|
| kätke kielesi käpeä,
|
| sykerräite sykkyrähän,
|
| käperräite käppyrähän,
|
| anna tietä, puolen tietä,
|
| sivu mennä matkamiehen!
|
| Tahi siirry tieltä poies,
|
| kule, kurja, kursikkohon,
|
| 660 | kaaloa kanervikkohon,
|
| sala'aite sammalehen,
|
| veäite villakuontalona,
|
| haavan halkona kuleksi, tunge pääsi turpehesen,
|
| mätä mättähän sisähän
|
| - turpehessa sun tupasi,
|
| alla mättähän majasi - :
|
| jospa tuolta pääsi nostat,
|
| Ukko pääsi särkenevi
|
| neuloilla teräsnenillä,
|
| 670 | rakehilla rautaisilla."
|
|
|
| Senpä lausui Lemminkäinen.
|
| Ei sitä mato totellut;
|
| ain' yhä kähäelevi,
|
| ylös kielin kiehahtavi,
|
| suin ylös suhahtelevi
|
| pään varalle Lemminkäisen.
|
|
|
| Siitä lieto Lemminkäinen
|
| muisti vanhoja sanoja,
|
| ennen eukon neuvomia,
|
| 680 | äitinsä opettamia.
|
| Sanoi lieto Lemminkäinen,
|
| virkki kaunis Kaukomieli:
|
| "Kun et tuostana totelle
|
| etkä vääjänne vähällä,
|
| vielä turvut tuskihisi,
|
| paisut pakkopäivihisi,
|
| halkeat, paha, kaheksi,
|
| konna, kolmeksi muruksi,
|
| kun ma etsinen emosi,
|
| 690 | haen valtavanhempasi.
|
| Tieän, sykkä, synnyntäsi,
|
| maan kamala, kasvantasi:
|
| Syöjätär sinun emosi,
|
| Vetehinen vanhempasi.
|
|
|
| "Sylki Syöjätär vesille,
|
| laski kuolan lainehille.
|
| Tuota tuuli tuuitteli,
|
| ve'en henki heilutteli,
|
| tuuitteli vuotta kuusi,
|
| 700 | senki seitsemän keseä
|
| selvällä meren selällä,
|
| lapovilla lainehilla.
|
| Vesi sen pitkäksi venytti,
|
| päivä paistoi pehmeäksi,
|
| ve'en tyrsky maalle työnti,
|
| aalto rannallen ajeli.
|
|
|
| "Kulki kolme luonnotarta
|
| rannalla meren rapean,
|
| meren pauhun partahalla.
|
| 710 | Ne tuon rannalla näkivät;
|
| sanoivat sanalla tuolla:
|
| 'Mipä tuostaki tulisi,
|
| kunpa Luoja hengen loisi,
|
| tuolle silmät siunoaisi?'
|
|
|
| "Päätyi Luoja kuulemassa;
|
| sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| 'Pahasta paha tulisi,
|
| konna konnan oksennosta,
|
| jos ma tuolle hengen loisin,
|
| 720 | silmät päähän siunoaisin.'
|
|
|
| "Saipa Hiisi kuulemahan,
|
| mies häjy tähyämähän.
|
| Itse luojaksi rupesi;
|
| antoi Hiisi hengen tuolle
|
| konnan ilkeän kinalle,
|
| Syöjättären sylkemälle:
|
| siitä kääntyi käärmeheksi,
|
| muuttui mustaksi maoksi.
|
|
|
| "Mist' on tuolle henki saatu?
|
| 730 | Henki Hiien hiiloksesta.
|
| Mist' on syyetty syäntä?
|
| Syöjättäreltä syäntä.
|
| Mist' on aivot ankeloisen?
|
| Virran vankan vaaluvista.
|
| Mistä tunto turmiolla?
|
| Kuohusta tulisen kosken.
|
| Mist' on pää pahalle pantu?
|
| Pää pahan pavun jyvästä.
|
|
|
| "Mist' on siihen silmät luotu?
|
| 740 | Lemmon liinan siemenistä.
|
| Mist' on korvat konnan päässä?
|
| Lemmon koivun lehtosista.
|
| Mist' on suuta suunnitettu?
|
| Suu solesta Syöjättären.
|
| Mist' on kieli kehnon suussa?
|
| Keitolaisen keihä'ästä.
|
| Mist' on hampahat häjyllä?
|
| Okahista Tuonen ohran.
|
| Mist' on ilkeän ikenet?
|
| 750 | Ikenistä Kalman immen.
|
|
|
| "Mist' on selkä seisotettu?
|
| Hiien hiiliseipähästä.
|
| Mistä häntä häälättynä?
|
| Pahalaisen palmikosta.
|
| Mistä suolet solmittuna?
|
| Suolet surman vyöllisestä.
|
|
|
| "Siin' oli sinun sukusi,
|
| siinä kuulu kunniasi!
|
|
|
| "Mato musta, maanalainen,
|
| 760 | toukka Tuonen-karvallinen,
|
| maan karva, kanervan karva,
|
| kaiken ilmankaaren karva!
|
| Lähe nyt tieltä matkamiehen,
|
| eestä kulkijan urohon!
|
| Anna mennä matkamiehen,
|
| Lemminkäisen leyhytellä
|
| noihin Pohjolan pitoihin,
|
| hyvän synnyn syöminkihin!"
|
|
|
| Jo mato kuvattelihe,
|
| 770 | satasilmä siirtelihe,
kääntelihe käärme paksu,
|
| muuttelihe tien mukahan;
|
| antoi mennä matkamiehen,
|
| Lemminkäisen leyhytellä
|
| noihin Pohjolan pitoihin,
|
| salajoukon juominkihin. |