| Vaka vanha VÀinÀmöinen,
|
| toinen seppo Ilmarinen,
|
| kolmas lieto Lemmin poika,
|
| tuo on kaunis Kaukomieli,
|
| lÀksi selvÀlle merelle,
|
| lake'ille lainehille
|
| tuonne kylmÀhÀn kylÀhÀn,
|
| pimeÀhÀn Pohjolahan,
|
| miehen syöjÀhÀn sijahan,
|
| 10 | urohon upottajahan.
|
|
|
| KenpÀ tuossa soutajaksi?
|
| Yks' on seppo Ilmarinen.
|
| SepÀ tuossa soutajaksi
|
| airoillen ylimÀisille;
|
| toinen lieto LemminkÀinen
|
| airoillen alimaisille.
|
|
|
| Vaka vanha VÀinÀmöinen
|
| itse istuihe perÀhÀn.
|
| Laskea karehtelevi;
|
| 20 | laski halki lainehien,
|
| noien kuohujen kovien,
|
| lakkipÀien lainehien
|
| vasten Pohjan valkamoita,
|
| ennen tiettyjÀ teloja.
|
|
|
| Jopa tuonne tultuansa,
|
| matkan pÀÀhÀn pÀÀstyÀnsÀ
|
| vetivÀt venosen maalle,
|
| tempasivat tervarinnan
|
| teloille terÀksisille,
|
| 30 | valkamoille vaskisille.
|
|
|
| Tulivat tuville tuosta,
|
| pian pistihe sisÀlle.
|
| Kysyi Pohjolan emÀntÀ,
|
| tutkaeli tullehilta:
|
| "MipÀ miehillÀ sanoma,
|
| urohilla uusi tieto?"
|
|
|
| Vaka vanha VÀinÀmöinen,
|
| tuopa tuohon vastoavi:
|
| "Sammosta sanomat miesten,
|
| 40 | kirjokannesta urosten:
|
| saimme sampuen jaolle,
|
| kirjokannen katselulle."
|
|
|
| Itse Pohjolan emÀntÀ
|
| sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| "Ei pyyssÀ kahen jakoa,
|
| oravassa miehen kolmen.
|
| HyvÀ on sampuen hyrÀtÀ,
|
| kirjokannen kahnatella
|
| Pohjolan kivimÀessÀ,
|
| 50 | vaaran vaskisen sisÀssÀ.
|
| HyvÀ olla itseniki
|
| sammon suuren haltijana."
|
|
|
| Vaka vanha VÀinÀmöinen
|
| sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| "Kun et antane osoa,
|
| tuota sammon toista puolta,
|
| niin on kaiken kantanemme,
|
| vienemme venehesemme."
|
|
|
|
|
| Louhi, Pohjolan emÀntÀ,
|
| 60 | tuo tuosta pahoin pahastui.
|
| Kutsui Pohjolan kokohon,
|
| nuoret miehet miekkoinensa,
|
| urohot asehinensa
|
| pÀÀn varalle VÀinÀmöisen.
|
|
|
|
|
| Vaka vanha VÀinÀmöinen
|
| kÀvi kanteloisehensa,
|
| itse istui soittamahan,
|
| alkoi soittoa somasti.
|
| Tuota kaikki kuulemahan,
|
| 70 | iloa imehtimÀhÀn,
|
| miehet mielellÀ hyvÀllÀ,
|
| naiset suulla nauravalla,
|
| urohot vesissÀ silmin,
|
| pojat maassa polvillansa.
|
|
|
| VÀkeÀ vÀsyttelevi,
|
| rahvahaista raukaisevi:
|
| kaikki nukkui kuuntelijat
|
| sekÀ vaipui katselijat;
|
| nukkui nuoret, nukkui vanhat
|
| 80 | VÀinÀmöisen soitantohon.
|
|
|
| SiitÀ viisas VÀinÀmöinen,
|
| tietÀjÀ iÀn-ikuinen,
|
| tapasi on taskuhunsa,
|
| kulki kukkaroisehensa.
|
| Ottavi uniset neulat,
|
| voiteli unella silmÀt,
|
| ripset ristihin panevi,
|
| painoi luomet lukkosehen
|
| vÀeltÀ vÀsyneheltÀ,
|
| 90 | urohilta uinuvilta:
|
| pani pitkÀhÀn unehen,
|
| viikommaksi nukkumahan
|
| koko Pohjolan perehen
|
| ja kaiken kylÀisen kansan.
|
|
|
| Meni sammon saa'antahan,
|
| kirjokannen katsontahan
|
| Pohjolan kivimÀestÀ,
|
| vaaran vaskisen sisÀstÀ,
|
| yheksÀn lukon takoa,
|
| 100 | takasalvan kymmenennen.
|
|
|
| Tuossa vanha VÀinÀmöinen
|
| lauloa hyrÀhtelevi
|
| vaaran vaskisen ovilla,
|
| kivilinnan liepehillÀ:
|
| jopa liikkui linnan portit,
|
| jÀrkkyi rautaiset saranat.
|
|
|
| Itse seppo Ilmarinen,
|
| tuopa tuossa toisna miesnÀ.
|
| Voilla voiti lukkoloita,
|
| 110 | saranoita rasvasilla,
|
| jottei ukset ulvahuisi
|
| eikÀ naukuisi saranat.
|
| Lukot sormin luksutteli,
|
| salvat kuokalla kohotti:
|
| jo lukot lusuna vieri,
|
| ovet vahvat aukieli.
|
|
|
| SiitÀ vanha VÀinÀmöinen
|
| itse tuon sanoiksi virkki:
|
| "Oi sie lieto Lemmin poika,
|
| 120 | ylimÀinen ystÀvÀni!
|
| Mene sampo ottamahan,
|
| kirjokansi kiskomahan!"
|
|
|
| Tuopa lieto LemminkÀinen
|
| tahi kaunis Kaukomieli,
|
| kyllÀ kÀrkÀs kÀskemÀttÀ,
|
| kehumattaki kepeÀ,
|
| meni sammon saa'antahan,
|
| kirjokannen kiskontahan.
|
| Sanoi tuonne mennessÀnsÀ,
|
| 130 | kerskaeli kÀyessÀnsÀ:
|
| "Mi lienee minussa miestÀ,
|
| urosta Ukon pojassa,
|
| senpÀ sampo siirtyköhön,
|
| kirjokansi kÀÀntyköhön
|
| jalan oikean avulla,
|
| takakannan koskemalla!"
|
|
|
| Siirrytteli LemminkÀinen,
|
| siirrytteli, kÀÀnnytteli,
|
| sylin sampoa syleili,
|
| 140 | polvin maassa puuhaeli:
|
| eipÀ sampo liikukana,
|
| kirjokansi kallukana;
|
| sen oli juuret juurruteltu
|
| yheksÀn sylen syvÀhÀn.
|
|
|
| HyvÀ on hÀrkÀ Pohjolassa,
|
| jok' on vahva vartalolta,
|
| ylen sitkeÀ sivulta,
|
| suonilta kovin sorea;
|
| sen on syltÀ sarvet pitkÀt,
|
| 150 | puolentoista turpa paksu.
|
|
|
| Otti hÀrÀn heinikosta,
|
| auran pellon pientarelta;
|
| sillÀ kynti sammon juuret,
|
| kirjokannen kiinnittimet:
|
| saipa sampo liikkumahan,
|
| kirjokansi kallumahan.
|
|
|
| SiitÀ vanha VÀinÀmöinen,
|
| toinen seppo Ilmarinen,
|
| kolmas lieto LemminkÀinen
|
| 160 | saattelivat sammon suuren
|
| Pohjolan kivimÀestÀ,
|
| vaaran vaskisen sisÀstÀ.
|
| VeivÀt sen venosehensa,
|
| latjasivat laivahansa.
|
|
|
|
|
| Saivat sammon purtehensa,
|
| kirjokannen kaarillensa;
|
| työntivÀt venon vesille,
|
| satalauan lainehille.
|
| TyrskÀhti veno vetehen,
|
| 170 | lÀksi laioin lainehesen.
|
|
|
| Kysyi seppo Ilmarinen,
|
| sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| "Minne sampo saatetahan,
|
| kunnepa kuletetahan
|
| nÀiltÀ paikoilta pahoilta,
|
| poloisesta Pohjolasta?"
|
|
|
| Vaka vanha VÀinÀmöinen
|
| itse virkki, noin nimesi:
|
| "Tuonne sampo saatetahan,
|
| 180 | kirjokansi kaimatahan
|
| nenÀhÀn utuisen niemen,
|
| pÀÀhÀn saaren terhenisen,
|
| siellÀ onnen ollaksensa,
|
| ainian asuaksensa.
|
| On siellÀ vÀhÀn sijoa,
|
| toki paikkoa palanen,
|
| syömÀtöintÀ, lyömÀtöintÀ,
|
| miekan miehen kÀymÀtöintÀ."
|
|
|
| SiitÀ vanha VÀinÀmöinen
|
| 190 | lÀksi poies Pohjolasta,
|
| lÀksi mielellÀ hyvÀllÀ,
|
| iloten omille maille.
|
| Itse tuossa noin saneli:
|
| "KÀÀnny, pursi, Pohjolasta,
|
| kÀÀnnÀite kohen kotia,
|
| perin maille vierahille!
|
|
|
| "Tuuittele, tuuli, purtta,
|
| soutele, vesi, venettÀ,
|
| anna airoillen apua,
|
| 200 | huoparille huoitusta
|
| noilla vÀljillÀ vesillÀ,
|
| ulapoilla auke'illa!
|
|
|
| "Oisiko airot pikkaraiset,
|
| soutajat vÀhÀvÀkiset,
|
| pienoiset perÀnpitÀjÀt,
|
| lapset laivan hallitsijat,
|
| anna, Ahto, airojasi,
|
| venettÀsi, veen isÀntÀ,
|
| airot uuet ja paremmat,
|
| 210 | mela toinen ja lujempi,
|
| itse airoillen asetu,
|
| sovitaite soutamahan!
|
| Anna juosta puisen purren,
|
| rautahangan hakkaella
|
| halki kuohujen kovien,
|
| lakkipÀien lainehien!"
|
|
|
| SiitÀ vanha VÀinÀmöinen
|
| laskea karehtelevi.
|
| Itse seppo Ilmarinen,
|
| 220 | toinen lieto LemminkÀinen,
|
| nepÀ tuossa soutelevat,
|
| soutelevat, joutelevat
|
| selviÀ selÀn vesiÀ,
|
| lake'ita lainehia.
|
|
|
| Sanoi lieto LemminkÀinen:
|
| "Olipa ennen aikoinani,
|
| oli vettÀ soutajalla
|
| sekÀ virttÀ laulajalla.
|
| Vaan ei nyt, nykyisin aioin
|
| 230 | tuota kuulla kulloinkana
|
| venehessÀ vierentÀtÀ,
|
| lainehilla laulantata."
|
|
|
| Vaka vanha VÀinÀmöinen
|
| sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| "Ei vesillÀ vieremistÀ,
|
| lainehilla laulamista!
|
| Laulu laiskana pitÀvi,
|
| virret sou'un viivyttÀvi.
|
| PÀivÀ kultainen kuluisi,
|
| 240 | yöhyt kesken yllÀttÀisi
|
| nÀillÀ vÀljillÀ vesillÀ,
|
| lake'illa lainehilla."
|
|
|
| Se on lieto LemminkÀinen
|
| sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| "Aika kuitenki kuluvi,
|
| pÀivÀ kaunis karkelevi,
|
| yö tulla tuhuttelevi,
|
| hÀmÀrÀ hÀkyttelevi,
|
| jos et laula polvenasi,
|
| 250 | hyrehi sinÀ ikÀnÀ."
|
|
|
| Laski vanha VÀinÀmöinen
|
| selkeÀ meren sinisen,
|
| laski pÀivÀn, laski toisen.
|
| PÀivÀnÀpÀ kolmantena
|
| tuo on lieto LemminkÀinen
|
| kerran toisen kertaeli:
|
| "Miks' et laula, VÀinÀmöinen,
|
| hyrehi, hyvÀntölÀinen,
|
| hyvÀn sammon saatuasi,
|
| 260 | tien oikein osattuasi?"
|
|
|
| Vaka vanha VÀinÀmöinen,
|
| hÀnpÀ varman vastoavi:
|
| "Varahainen laulannaksi,
|
| aikainen ilonpioksi.
|
| Ăsken laulanta sopisi,
|
| ilon teentÀ kelpoaisi,
|
| kun omat ovet nÀkyisi,
|
| omat ukset ulvahtaisi."
|
|
|
| Sanoi lieto LemminkÀinen:
|
| 270 | "Oisinko itse perÀssÀ,
|
| lauleleisin voiessani,
|
| kukkuisin kyetessÀni;
|
| ehk' ei toiste voiakana,
|
| ei kyllin kyetÀkÀnÀ.
|
| Kun et lauloa luvanne,
|
| itse laululle rupean."
|
|
|
| SiinÀ lieto LemminkÀinen,
|
| tuo on kaunis Kaukomieli,
|
| suutansa sovittelevi,
|
| 280 | sÀveltÀnsÀ sÀÀtelevi.
|
| Sai itse hyrÀilemÀhÀn,
|
| loihe, kurja, kukkumahan
|
| ÀreÀllÀ ÀÀnellÀnsÀ,
|
| kÀreÀllÀ kulkullansa.
|
|
|
| Lauloi lieto LemminkÀinen,
|
| karjahteli Kaukomieli;
|
| suu liikkui, jÀrisi parta,
|
| leukapielet lonkaeli.
|
| Laulu kuului loitommalle,
|
| 290 | vierÀhys vesien poikki,
|
| kuului kuutehen kylÀhÀn,
|
| seitsemÀn selÀn ylitse.
|
|
|
| Kurki istui kannon pÀÀssÀ,
|
| mÀrÀn mÀttÀhÀn nenÀssÀ,
|
| sormiluitansa lukevi,
|
| jalkojansa nostelevi.
|
| SepÀ sÀikÀhti kovasti
|
| LemminkÀisen laulantata.
|
|
|
| PÀÀsti kurki kumman kulkun,
|
| 300 | sÀikÀhti pahan sÀvelen;
|
| heti loihe lentÀmÀhÀn,
|
| lenti poikki Pohjolahan.
|
| Sitte tuonne tultuansa,
|
| Pohjan suolle saatuansa
|
| vielÀ parkaisi pahasti,
|
| ÀkeÀsti ÀrjÀhteli:
|
| sillÀ Pohjolan herÀtti,
|
| pahan vallan valveutti.
|
|
|
|
|
| Nousi Pohjolan emÀntÀ
|
| 310 | unen pitkÀn maattuansa.
|
| KĂ€vi karjakartanohon,
|
| juoksi riistariihen luoksi;
|
| katselevi karjoansa,
|
| elojansa arvelevi:
|
| ei ollut karjoa kaonnut,
|
| riistettynÀ riistojansa.
|
|
|
| Jo kÀvi kivimÀelle,
|
| vaaran vaskisen ovelle.
|
| Sanoi tuonne tultuansa:
|
| 320 | "Voi, poloinen, pÀiviÀni!
|
| Jop' on tÀÀllÀ vieras kÀynyt,
|
| kaikki lukot lonkaellut,
|
| liikutellut linnan portit,
|
| sÀrkenyt saranarauat!
|
| Oisko tÀÀltÀ sampo saatu,
|
| otettu omin lupinsa?"
|
|
|
| Jo oli sieltÀ sampo saatu,
|
| anastettu kirjokansi
|
| Pohjolan kivimÀestÀ,
|
| 330 | vaaran vaskisen sisÀstÀ,
|
| yheksÀn lukon takoa,
|
| takasalvan kymmenennen.
|
|
|
| Louhi, Pohjolan emÀntÀ,
|
| tuo tuosta pahoin pahastui,
|
| katsoi valtansa vajuvan,
|
| alenevan arvionsa.
|
| Uutarta rukoelevi:
|
| "Ututyttö, terhenneiti!
|
| Seulo seulalla utua,
|
| 340 | terhenistÀ tepsuttele,
|
| laske talma taivahalta,
|
| auer ilmasta alenna
|
| selvÀlle meren selÀlle,
|
| ulapalle aukealle,
|
| jottei pÀÀstÀ VÀinÀmöisen,
|
| osata uvantolaisen!
|
|
|
| "Kun ei tuosta kyllin tulle,
|
| Iku-Turso, Ăijön poika,
|
| nosta pÀÀtÀsi merestÀ,
|
| 350 | lakkoasi lainehesta!
|
| Kaataos Kalevan miehet,
|
| upota uvantolaiset,
|
| hÀvitÀ hÀjyt urohot
|
| alle aaltojen syvien!
|
| Saata sampo Pohjolahan
|
| venehestÀ vierimÀttÀ!
|
|
|
| "Kun ei tuosta kyllin tulle,
|
| oi Ukko, ylijumala,
|
| ilman kultainen kuningas,
|
| 360 | hope'inen hallitsija,
|
| rakenna rajuinen ilma,
|
| nosta suuri sÀien voima!
|
| Luo tuuli, lÀhetÀ aalto
|
| aivan vastahan venettÀ,
|
| jottei pÀÀstÀ VÀinÀmöisen,
|
| kulkea uvantolaisen!"
|
|
|
| Ututyttö, neiti terhen,
|
| u'un huokuvi merelle,
|
| sumun ilmahan sukesi;
|
| 370 | piti vanhan VÀinÀmöisen
|
| kokonaista kolme yötÀ
|
| sisÀssÀ meren sinisen
|
| pÀÀsemÀttÀnsÀ perille,
|
| kulkematta kunnekana.
|
|
|
| Yön kolmen levÀttyÀnsÀ
|
| sisÀssÀ meren sinisen
|
| virkki vanha VÀinÀmöinen,
|
| itse lausui, noin nimesi:
|
| "Ei ole mies pahempikana,
|
| 380 | uros untelompikana
|
| u'ulla upottaminen,
|
| terhenellÀ voittaminen."
|
|
|
| Veti vettÀ kalvallansa,
|
| merta miekalla sivalti.
|
| Sima siukui kalvan tiestÀ,
|
| mesi miekan roiskehesta:
|
| nousi talma taivahalle,
|
| utu ilmoillen yleni.
|
| Selvisi meri sumusta,
|
| 390 | meren aalto auteresta;
|
| meri suureksi sukeutui,
|
| maailma isoksi tÀytyi.
|
|
|
| Oli aikoa vÀhÀinen,
|
| pirahteli pikkarainen.
|
| Jo kuului kova kohina
|
| viereltÀ veno punaisen;
|
| nousi kuohu korkeaksi
|
| vasten purtta VÀinÀmöisen.
|
|
|
| SiinÀ seppo Ilmarinen
|
| 400 | toki sÀikÀhti kovasti:
|
| veret vieri kasvoiltansa,
|
| puna poskilta putosi.
|
| Veti viltin pÀÀnsÀ pÀÀlle,
|
| yli korvien kohenti,
|
| peitti kasvot kaunihisti,
|
| silmÀnsÀ sitÀi paremmin.
|
|
|
| Itse vanha VÀinÀmöinen
|
| katsoi vierellÀ vesiÀ,
|
| loi silmÀt sivulle purren.
|
| 410 | NÀki kummoa vÀhÀisen:
|
| Iku-Turso, Ăijön poika,
|
| vieressÀ veno punaisen
|
| nosti pÀÀtÀnsÀ merestÀ,
|
| lakkoansa lainehesta.
|
|
|
| Vaka vanha VÀinÀmöinen
|
| saipa korvat kourihinsa.
|
| Korvista kohottelevi,
|
| kysytteli, lausutteli,
|
| sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| 420 | "Iku-Turso, Ăijön poika!
|
| Miksi sie merestÀ nousit,
|
| kuksi aallosta ylenit
|
| etehen imehnisille,
|
| saanikka Kalevan poian?"
|
|
|
| Iku-Turso, Ăijön poika,
|
| eikÀ tuo ihastu tuosta
|
| eikÀ tuo kovin pelÀsty
|
| eikÀ varsin vastaele.
|
|
|
| Vaka vanha VÀinÀmöinen
|
| 430 | tarkoin toiste tutkaeli,
|
| kolmasti kovin kysyvi:
|
| "Iku-Turso, Ăijön poika!
|
| Miksi sie merestÀ nousit,
|
| kuksi aallosta ylenit?"
|
|
|
| Iku-Turso, Ăijön poika,
|
| jo kerralla kolmannella
|
| sanan vastaten sanovi:
|
| "Siksi mie merestÀ nousin,
|
| siksi aallosta ylenin:
|
| 440 | oli mielessÀ minulla
|
| surmata suku Kalevan,
|
| saa'a sampo Pohjolahan.
|
| Kun nyt lasket lainehisin,
|
| heitÀt vielÀ herjan hengen,
|
| enpÀ toiste tullekana
|
| etehen imehnisille."
|
|
|
| Silloin vanha VÀinÀmöinen
|
| heitti herjan lainehisin.
|
| Itse tuon sanoiksi virkki:
|
| 450 | "Iku-Turso, Ăijön poika!
|
| Ellös sie merestÀ nousko,
|
| ellös aallosta yletkö
|
| etehen imehnisille
|
| tÀmÀn pÀivyen perÀstÀ!"
|
|
|
| SenpÀ pÀivyen perÀstÀ
|
| ei Turso merestÀ nouse
|
| etehen imehnisille,
|
| kuni kuuta, aurinkoa,
|
| kuni pÀiveÀ hyveÀ,
|
| 460 | ilmoa ihailtavata.
|
|
|
| SiitÀ vanha VÀinÀmöinen
|
| laski eelle laivoansa.
|
| Oli aikoa vÀhÀinen,
|
| pirahteli pikkarainen.
|
| Jo Ukko, ylijumala,
|
| itse ilmojen isÀntÀ,
|
| virkki tuulet tuulemahan,
|
| sÀÀt rajut rajuamahan.
|
|
|
| Nousi tuulet tuulemahan,
|
| 470 | sÀÀt rajut rajuamahan.
|
| Kovin lÀikkyi lÀnsituuli,
|
| luoetuuli tuikutteli;
|
| enemmÀn etelÀ tuuli,
|
| itÀ inkui ilkeÀsti;
|
| kauheasti kaakko karjui,
|
| pohjonen kovin porasi.
|
|
|
| Tuuli puut lehettömÀksi,
|
| havupuut havuttomaksi,
|
| kanervat kukattomaksi,
|
| 480 | heinÀt helpehettömÀksi.
|
| Nosti mustia muria
|
| pÀÀlle selvien vesien.
|
|
|
| Kovin silloin tuulet tuuli,
|
| aallot hakkasi alusta.
|
| VeivÀt harpun hauinluisen,
|
| kantelon kalanevÀisen
|
| vÀen Vellamon hyvÀksi,
|
| Ahtolan iki-iloksi.
|
| Ahto aalloilta havainnut,
|
| 490 | Ahon lapset lainehilta;
|
| ottivat sorean soiton,
|
| kotihinsa korjasivat.
|
|
|
| SiinÀ vanhan VÀinÀmöisen
|
| ve'et silmihin vetihe.
|
| Itse tuon sanoiksi virkki:
|
| "Sinne sattui saalahani,
|
| meni mielisoittimeni,
|
| katosi iki-iloni!
|
| En tuota enÀmpi saane
|
| 500 | sinÀ ilmoisna ikÀnÀ
|
| hauin hampahan iloa,
|
| kalanluista luikutusta."
|
|
|
| Itse seppo Ilmarinen,
|
| tuopa tuiki tuskautui.
|
| Sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| "Voi, poloinen, pÀiviÀni,
|
| kun lÀksin selille nÀille,
|
| ulapoille auke'ille,
|
| polin puulle pyörivÀlle,
|
| 510 | varvalle vapisevalle!
|
| Jo on tukka tuulta nÀhnyt,
|
| hivus sÀÀtÀ hirveÀtÀ,
|
| parta pÀiviÀ pahoja,
|
| nÀhnyt nÀillÀki vesillÀ;
|
| harvoin on havaita tainnut
|
| tuulta ennen tuon nÀöistÀ,
|
| noita kuohuja kovia,
|
| lakkipÀitÀ lainehia.
|
| Jo nyt on tuuli turvanani,
|
| 520 | meren aalto armonani!"
|
|
|
| Vaka vanha VÀinÀmöinen,
|
| tuopa tuossa arvelevi:
|
| "Ei venossa vieremistÀ,
|
| purressa parahtamista!
|
| Itku ei hÀ'ÀstÀ pÀÀstÀ,
|
| parku pÀivistÀ pahoista."
|
|
|
| SiitÀ tuon sanoiksi virkki,
|
| itse lausui, noin nimesi:
|
| "Vesi, kiellÀ poikoasi,
|
| 530 | laine, lastasi epeÀ,
|
| Ahto, aaltoja aseta,
|
| Vellamo, ve'en vÀkeÀ,
|
| ettei parsku parraspuille,
|
| pÀÀse pÀÀlle kaarieni!
|
|
|
| "Nouse, tuuli, taivahalle,
|
| ylös pilvihin ajaite,
|
| sukuhusi, syntyhysi,
|
| heimohon, perehesesi!
|
| ElÀ kaa'a puista purtta,
|
| 540 | vierrÀ hongaista venettÀ!
|
| Ennen kaa'a puut palolla,
|
| kuuset kummuilla kumoa!"
|
|
|
| Se on lieto LemminkÀinen,
|
| itse kaunis Kaukomieli,
|
| sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| "Tule, kokko turjalainen!
|
| Tuopa kolme sulkoasi,
|
| kokko, kolme, kaarne, kaksi
|
| varaksi vÀhÀn venehen,
|
| 550 | pahan purren parraspuuksi!"
|
|
|
| Itse laitoa lisÀsi,
|
| varppehia valmisteli;
|
| liitti tuohon liikalaiat,
|
| koko sylen korkeuiset,
|
| aallon kÀymÀttÀ ylitse,
|
| partahille parskumatta.
|
|
|
| Jo oli kyllin laitoaki,
|
| venehessÀ varppehia
|
| tuulen tuiman tuikutella,
|
| 560 | aallon ankaran lykÀtÀ,
kuohuja kulettaessa,
|
| mÀkipÀitÀ mentÀessÀ. |