| Vaka vanha VÀinÀmöinen
|
| otti ruskean orihin,
|
| pani varsan valjahisin,
|
| ruskean re'en etehen;
|
| itse reuoikse rekehen,
|
| kohennaikse korjahansa.
|
|
|
| Laski virkkua vitsalla,
|
| helÀhytti helmisvyöllÀ;
|
| virkku juoksi, matka joutui,
|
| 10 | reki vieri, tie lyheni,
|
| jalas koivuinen kolasi,
|
| vemmel piukki pihlajainen.
|
|
|
| Ajavi karettelevi.
|
| Ajoi soita, ajoi maita,
|
| ajoi aavoja ahoja.
|
| Kulki pÀivÀn, kulki toisen,
|
| niin pÀivÀllÀ kolmannella
|
| tuli pitkÀn sillan pÀÀhÀn,
|
| Kalevalan kankahalle,
|
| 20 | Osmon pellon pientarelle.
|
|
|
| SiinÀ tuon sanoiksi virkki,
|
| itse lausui ja pakisi:
|
| "Syö, susi, unennÀkijÀ,
|
| tapa, tauti, lappalainen!
|
| Sanoi ei saavani kotihin
|
| enÀmpi elÀvin silmin
|
| sinÀ ilmoisna ikÀnÀ,
|
| kuuna kullan valkeana
|
| nÀille VÀinölÀn ahoille,
|
| 30 | Kalevalan kankahille."
|
|
|
| SiitÀ vanha VÀinÀmöinen
|
| laulelevi, taitelevi:
|
| lauloi kuusen kukkalatvan,
|
| kukkalatvan, kultalehvÀn;
|
| latvan työnti taivahalle,
|
| puhki pilvien kohotti,
|
| lehvÀt ilmoille levitti,
|
| halki taivahan hajotti.
|
|
|
| Laulelevi, taitelevi:
|
| 40 | lauloi kuun kumottamahan
|
| kultalatva-kuusosehen,
|
| lauloi oksillen otavan.
|
|
|
| Ajavi karettelevi
|
| kohti kullaista kotia,
|
| alla pÀin, pahoilla mielin,
|
| kaiken kallella kypÀrin,
|
| kun oli seppo Ilmarisen,
|
| takojan iÀn-ikuisen,
|
| luvannut lunastimeksi,
|
| 50 | oman pÀÀnsÀ pÀÀstimeksi
|
| pimeÀhÀn Pohjolahan,
|
| summahan Sariolahan.
|
|
|
| Jop' on seisottui oronen
|
| Osmon uuen pellon pÀÀhÀn.
|
| SiitÀ vanha VÀinÀmöinen
|
| pÀÀtÀ korjasta kohotti:
|
| kuuluvi pajasta pauke,
|
| hilke hiilihuonehesta.
|
|
|
| Vaka vanha VÀinÀmöinen
|
| 60 | itse pistihe pajahan.
|
| Siell' on seppo Ilmarinen:
|
| takoa taputtelevi.
|
| Sanoi seppo Ilmarinen:
|
| "Oi sie vanha VÀinÀmöinen!
|
| Miss' olet viikon viipynynnÀ,
|
| kaiken aikasi asunut?"
|
|
|
| Vaka vanha VÀinÀmöinen
|
| itse tuon sanoiksi virkki:
|
| "Tuoll' olen viikon viipynynnÀ,
|
| 70 | kaiken aikani elellyt
|
| pimeÀssÀ Pohjolassa,
|
| summassa Sariolassa,
|
| liukunut Lapin lauilla,
|
| tietomiesten tienohilla."
|
|
|
| SiitÀ seppo Ilmarinen
|
| sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| "Oi sie vanha VÀinÀmöinen,
|
| tietÀjÀ iÀn-ikuinen!
|
| MitÀ lausut matkoiltasi
|
| 80 | tultua kotituville?"
|
|
|
| Virkki vanha VÀinÀmöinen:
|
| "ĂijĂ€ on mulla lausumista:
|
| onp' on neiti Pohjolassa,
|
| impi kylmÀssÀ kylÀssÀ,
|
| jok' ei suostu sulhosihin,
|
| mielly miehi'in hyvihin.
|
| Kiitti puoli Pohjan maata,
|
| kun onpi kovin korea:
|
| kuuhut paistoi kulmaluilta,
|
| 90 | pÀivÀ rinnoilta risotti,
|
| otavainen olkapÀiltÀ,
|
| seitsentÀhtinen selÀltÀ.
|
|
|
| "SinÀ, seppo Ilmarinen,
|
| takoja iÀn-ikuinen,
|
| lÀhe neittÀ noutamahan,
|
| pÀÀtÀ kassa katsomahan!
|
| Kun saatat takoa sammon,
|
| kirjokannen kirjaella,
|
| niin saat neion palkastasi,
|
| 100 | työstÀsi tytön ihanan."
|
|
|
|
|
| Sanoi seppo Ilmarinen:
|
| "Ohoh vanha VÀinÀmöinen!
|
| Joko sie minun lupasit
|
| pimeÀhÀn Pohjolahan
|
| oman pÀÀsi pÀÀstimeksi,
|
| itsesi lunastimeksi?
|
| En sinÀ pitkÀnÀ ikÀnÀ,
|
| kuuna kullan valkeana
|
| lÀhe Pohjolan tuville,
|
| 110 | Sariolan salvoksille,
|
| miesten syöjille sijoille,
|
| urosten upottajille."
|
|
|
| SiitÀ vanha VÀinÀmöinen
|
| itse tuon sanoiksi virkki:
|
| "Viel' on kumma toinen kumma:
|
| onp' on kuusi kukkalatva,
|
| kukkalatva, kultalehvÀ
|
| Osmon pellon pientarella;
|
| kuuhut latvassa kumotti,
|
| 120 | oksilla otava seisoi."
|
|
|
| Sanoi seppo Ilmarinen:
|
| "En usko toeksi tuota,
|
| kun en kÀyne katsomahan,
|
| nÀhne nÀillÀ silmillÀni."
|
|
|
| Sanoi vanha VÀinÀmöinen:
|
| "Kun et usko kuitenkana,
|
| lÀhtekÀmme katsomahan,
|
| onko totta vai valetta!"
|
|
|
| LĂ€hettihin katsomahan
|
| 130 | tuota kuusta kukkapÀÀtÀ,
|
| yksi vanha VÀinÀmöinen,
|
| toinen seppo Ilmarinen.
|
| Sitte tuonne tultuansa
|
| Osmon pellon pientarelle
|
| seppo seisovi likellÀ,
|
| uutta kuusta kummeksivi,
|
| kun oli oksilla otava,
|
| kuuhut kuusen latvasessa.
|
|
|
| SiinÀ vanha VÀinÀmöinen
|
| 140 | itse tuon sanoiksi virkki:
|
| "Nyt sinÀ, seppo veikkoseni,
|
| nouse kuuta noutamahan,
|
| otavaista ottamahan
|
| kultalatva-kuusosesta!"
|
|
|
| SiitÀ seppo Ilmarinen
|
| nousi puuhun korkealle,
|
| ylÀhÀksi taivahalle,
|
| nousi kuuta noutamahan,
|
| otavaista ottamahan
|
| 150 | kultalatva-kuusosesta.
|
|
|
| Virkki kuusi kukkalatva,
|
| lausui lakkapÀÀ petÀjÀ:
|
| "Voipa miestÀ mieletöintÀ,
|
| Àkkioutoa urosta!
|
| Nousit, outo, oksilleni,
|
| lapsen-mieli, latvahani
|
| kuvakuun on nouantahan,
|
| valetÀhtyen varahan!"
|
|
|
| Silloin vanha VÀinÀmöinen
|
| 160 | lauloa hyrÀhtelevi:
|
| lauloi tuulen tuppurihin,
|
| ilman raivohon rakenti;
|
| sanovi sanalla tuolla,
|
| lausui tuolla lausehella:
|
| "Ota, tuuli, purtehesi,
|
| ahava, venosehesi
|
| vieÀ vieretellÀksesi
|
| pimeÀhÀn Pohjolahan!"
|
|
|
| Nousi tuuli tuppurihin,
|
| 170 | ilma raivohon rakentui,
|
| otti seppo Ilmarisen
|
| vieÀ viiletellÀksensÀ
|
| pimeÀhÀn Pohjolahan,
|
| summahan Sariolahan.
|
|
|
| SiinÀ seppo Ilmarinen
|
| jopa kulki jotta joutui!
|
| Kulki tuulen tietÀ myöten,
|
| ahavan ratoa myöten,
|
| yli kuun, alatse pÀivÀn,
|
| 180 | otavaisten olkapÀitse;
|
| pÀÀtyi Pohjolan pihalle,
|
| Sariolan saunatielle,
|
| eikÀ hÀntÀ koirat kuullut
|
| eikÀ haukkujat havainnut.
|
|
|
| Louhi, Pohjolan emÀntÀ,
|
| Pohjan akka harvahammas
|
| tuop' on pÀÀtyvi pihalle.
|
| Itse ennÀtti sanoa:
|
| "Mi sinÀ lienet miehiÀsi
|
| 190 | ja kuka urohiasi?
|
| Tulit tÀnne tuulen tietÀ,
|
| ahavan rekiratoa,
|
| eikÀ koirat kohti hauku,
|
| villahÀnnÀt virkkaele!"
|
|
|
| Sanoi seppo Ilmarinen:
|
| "En mÀ tÀnne tullutkana
|
| kylÀn koirien kuluiksi,
|
| villahÀntien vihoiksi,
|
| nÀillen ouoillen oville,
|
| 200 | verÀjille vierahille."
|
|
|
|
|
| SiitÀ Pohjolan emÀntÀ
|
| tutkaeli tullehelta:
|
| "Oletko tullut tuntemahan,
|
| kuulemahan, tietÀmÀhÀn
|
| tuota seppo Ilmarista,
|
| takojata taitavinta?
|
| Jo on viikon vuotettuna
|
| sekÀ kauan kaivattuna
|
| nÀille Pohjolan perille
|
| 210 | uuen sammon laaintahan."
|
|
|
| Se on seppo Ilmarinen
|
| sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| "Lienen tullut tuntemahan
|
| tuon on seppo Ilmarisen,
|
| kun olen itse Ilmarinen,
|
| itse taitava takoja."
|
|
|
| Louhi, Pohjolan emÀntÀ,
|
| Pohjan akka harvahammas,
|
| pian pistihe tupahan,
|
| 220 | sanovi sanalla tuolla:
|
| "Neityeni nuorempani,
|
| lapseni vakavimpani!
|
| Pane nyt pÀÀllesi parasta,
|
| varrellesi valke'inta,
|
| hempe'intÀ helmoillesi,
|
| ripe'intÀ rinnoillesi,
|
| kaulallesi kaunihinta,
|
| kukke'inta kulmillesi,
|
| poskesi punottamahan,
|
| 230 | nÀköpÀÀsi nÀyttÀmÀhÀn!
|
| Jo on seppo Ilmarinen,
|
| takoja iÀn-ikuinen,
|
| saanut sammon laaintahan,
|
| kirjokannen kirjantahan."
|
|
|
| Tuop' on kaunis Pohjan tytti,
|
| maan kuulu, ve'en valio,
|
| otti vaattehet valitut,
|
| pukehensa puhtahimmat;
|
| viitiseikse, vaatiseikse,
|
| 240 | pÀÀsomihin suoritseikse,
|
| vaskipantoihin paneikse,
|
| kultavöihin kummitseikse.
|
|
|
| Tuli aitasta tupahan,
|
| kaapsahellen kartanolta
|
| silmistÀnsÀ sirkeÀnÀ,
|
| korvistansa korkeana,
|
| kaunihina kasvoiltansa,
|
| poskilta punehtivana;
|
| kullat riippui rinnan pÀÀllÀ,
|
| 250 | pÀÀn pÀÀllÀ hopeat huohti.
|
|
|
| Itse Pohjolan emÀntÀ
|
| kÀytti seppo Ilmarisen
|
| noissa Pohjolan tuvissa,
|
| Sariolan salvoksissa;
|
| siellÀ syötti syöneheksi,
|
| juotti miehen juoneheksi,
|
| apatti ani hyvÀksi.
|
| Sai tuosta sanelemahan:
|
| "Ohoh seppo Ilmarinen,
|
| 260 | takoja iÀn-ikuinen!
|
| Saatatko takoa sammon,
|
| kirjokannen kirjaella
|
| joutsenen kynÀn nenÀstÀ,
|
| maholehmÀn maitosesta,
|
| ohran pienestÀ jyvÀstÀ,
|
| kesÀuuhen untuvasta,
|
| niin saat neion palkastasi,
|
| työstÀsi tytön ihanan."
|
|
|
| Silloin seppo Ilmarinen
|
| 270 | itse tuon sanoiksi virkki:
|
| "Saattanen takoa sammon,
|
| kirjokannen kalkutella
|
| joutsenen kynÀn nenÀstÀ,
|
| maholehmÀn maitosesta,
|
| ohran pienestÀ jyvÀstÀ,
|
| kesÀuuhen untuvasta,
|
| kun olen taivoa takonut,
|
| ilman kantta kalkuttanut
|
| ilman alkusen alutta,
|
| 280 | riporihman tehtyisettÀ."
|
|
|
|
|
| LĂ€ksi sammon laaintahan,
|
| kirjokannen kirjontahan.
|
| Kysyi paikalta pajoa,
|
| kaipasi sepinkaluja:
|
| ei ole paikalla pajoa,
|
| ei pajoa, ei paletta,
|
| ahjoa, alasintana,
|
| vasarata, varttakana!
|
|
|
| Silloin seppo Ilmarinen
|
| 290 | sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| "Akatp' on epÀelköhöt,
|
| herjat kesken heittÀköhöt,
|
| eip' on mies pahempikana,
|
| uros untelompikana!"
|
|
|
| Etsi ahjollen alusta,
|
| leveyttÀ lietsehelle
|
| noilla mailla, mantereilla,
|
| Pohjan peltojen perillÀ.
|
|
|
| Etsi pÀivÀn, etsi toisen.
|
| 300 | Jo pÀivÀnÀ kolmantena
|
| tuli kirjava kivonen,
|
| vahatukko vastahansa.
|
| Tuohon seppo seisottihe,
|
| takoja tulen rakenti;
|
| pÀivÀn laati palkehia,
|
| toisen ahjoa asetti.
|
|
|
| SiitÀ seppo Ilmarinen,
|
| takoja iÀn-ikuinen,
|
| tunki ainehet tulehen,
|
| 310 | takehensa alle ahjon;
|
| otti orjat lietsomahan,
|
| vÀkipuolet vÀÀntÀmÀhÀn.
|
|
|
| Orjat lietsoi löyhytteli,
|
| vÀkipuolet vÀÀnnÀtteli
|
| kolme pÀiveÀ kesÀistÀ
|
| ja kolme kesÀistÀ yötÀ:
|
| kivet kasvoi kantapÀihin,
|
| vahat varvasten sijoille.
|
|
|
| Niin pÀivÀnÀ ensimÀisnÀ
|
| 320 | itse seppo Ilmarinen
|
| kallistihe katsomahan
|
| ahjonsa alaista puolta,
|
| mitÀ tullehe tulesta,
|
| selvinnehe valkeasta.
|
|
|
| Jousi tungeikse tulesta,
|
| kaasi kulta kuumoksesta,
|
| kaari kulta, pÀÀ hopea,
|
| varsi vasken-kirjavainen.
|
|
|
| On jousi hyvÀn nÀköinen,
|
| 330 | vaan onpi pahan tapainen:
|
| joka pÀivÀ pÀÀn kysyvi,
|
| parahana kaksi pÀÀtÀ.
|
|
|
| Itse seppo Ilmarinen
|
| ei tuota kovin ihastu:
|
| kaaren katkaisi kaheksi,
|
| siitÀ tunkevi tulehen;
|
| laitti orjat lietsomahan,
|
| vÀkipuolet vÀÀntÀmÀhÀn.
|
|
|
| Jop' on pÀivÀnÀ jÀlestÀ
|
| 340 | itse seppo Ilmarinen
|
| kallistihe katsomahan
|
| ahjonsa alaista puolta:
|
| veno tungeikse tulesta,
|
| punapursi kuumoksesta,
|
| kokat kullan kirjaeltu,
|
| hangat vaskesta valettu.
|
|
|
| On veno hyvÀn nÀköinen,
|
| ei ole hyvÀn tapainen:
|
| suotta lÀhtisi sotahan,
|
| 350 | tarpehetta tappelohon.
|
|
|
| Se on seppo Ilmarinen
|
| ei ihastu tuotakana:
|
| venon murskaksi murenti,
|
| tunkevi tulisijahan;
|
| laitti orjat lietsomahan,
|
| vÀkipuolet vÀÀntÀmÀhÀn.
|
|
|
| Jo pÀivÀnÀ kolmantena
|
| itse seppo Ilmarinen
|
| kallistihe katsomahan
|
| 360 | ahjonsa alaista puolta:
|
| hieho tungeikse tulesta,
|
| sarvi kulta kuumoksesta,
|
| otsassa otavan tÀhti,
|
| pÀÀssÀ pÀivÀn pyörylÀinen.
|
|
|
| On hieho hyvÀn nÀköinen,
|
| ei ole hyvÀn tapainen:
|
| metsÀssÀ makaelevi,
|
| maion maahan kaatelevi.
|
|
|
| Se on seppo Ilmarinen
|
| 370 | ei ihastu tuotakana:
|
| lehmÀn leikkeli paloiksi,
|
| siitÀ tunkevi tulehen;
|
| laitti orjat lietsomahan,
|
| vÀkipuolet vÀÀntÀmÀhÀn.
|
|
|
| Jo pÀivÀnÀ neljÀntenÀ
|
| itse seppo Ilmarinen
|
| kallistihe katsomahan
|
| ahjonsa alaista puolta:
|
| aura tungeikse tulesta,
|
| 380 | terÀ kulta kuumoksesta,
|
| terÀ kulta, vaski varsi,
|
| hopeata ponnen pÀÀssÀ.
|
|
|
| On aura hyvÀn nÀköinen,
|
| ei ole hyvÀn tapainen:
|
| kylÀn pellot kyntelevi,
|
| vainiot vakoelevi.
|
|
|
| Se on seppo Ilmarinen
|
| ei ihastu tuotakana:
|
| auran katkaisi kaheksi,
|
| 390 | alle ahjonsa ajavi.
|
|
|
| Laittoi tuulet lietsomahan,
|
| vÀkipuuskat vÀÀntÀmÀhÀn.
|
|
|
| Lietsoi tuulet löyhytteli:
|
| itÀ lietsoi, lietsoi lÀnsi,
|
| etelÀ enemmÀn lietsoi,
|
| pohjanen kovin porotti.
|
| Lietsoi pÀivÀn, lietsoi toisen,
|
| lietsoi kohta kolmannenki:
|
| tuli tuiski ikkunasta,
|
| 400 | sÀkehet ovesta sÀykkyi,
|
| tomu nousi taivahalle,
|
| savu pilvihin sakeni.
|
|
|
| Se on seppo Ilmarinen
|
| pÀivÀn kolmannen perÀstÀ
|
| kallistihe katsomahan
|
| ahjonsa alaista puolta:
|
| nÀki sammon syntyvÀksi,
|
| kirjokannen kasvavaksi.
|
|
|
| SiitÀ seppo Ilmarinen,
|
| 410 | takoja iÀn-ikuinen,
|
| takoa taputtelevi,
|
| lyöÀ lynnÀhyttelevi.
|
| Takoi sammon taitavasti:
|
| laitahan on jauhomyllyn,
|
| toisehen on suolamyllyn,
|
| rahamyllyn kolmantehen.
|
|
|
| SiitÀ jauhoi uusi sampo,
|
| kirjokansi kiikutteli,
|
| jauhoi purnun puhtehessa:
|
| 420 | yhen purnun syötÀviÀ,
|
| toisen jauhoi myötÀviÀ,
|
| kolmannen kotipitoja.
|
|
|
| Niin ihastui Pohjan akka;
|
| saattoi sitte sammon suuren
|
| Pohjolan kivimÀkehen,
|
| vaaran vaskisen sisÀhÀn
|
| yheksÀn lukon ta'aksi.
|
| Siihen juuret juurrutteli
|
| yheksÀn sylen syvÀhÀn:
|
| 430 | juuren juurti maaemÀhÀn,
|
| toisen vesiviertehesen,
|
| kolmannen kotimÀkehen.
|
|
|
|
|
| SiitÀ seppo Ilmarinen
|
| tyttöÀ anelemahan.
|
| Sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| "Joko nyt minulle neiti,
|
| kun sai sampo valmihiksi,
|
| kirjokansi kaunihiksi?"
|
|
|
| Tuop' on kaunis Pohjan tyttö
|
| 440 | itse noin sanoiksi virkki:
|
| "Kukapa tÀssÀ toisna vuonna,
|
| kenpÀ kolmanna kesÀnÀ
|
| kÀkiÀ kukutteleisi,
|
| lintusia laulattaisi,
|
| jos minÀ menisin muunne,
|
| saisin, marja, muille maille!
|
|
|
| "Jos tÀmÀ kana katoisi,
|
| tÀmÀ hanhi hairahtaisi,
|
| eksyisi emosen tuoma,
|
| 450 | punapuola pois menisi,
|
| kaikkipa kÀet katoisi,
|
| ilolinnut liikahtaisi
|
| tÀmÀn kunnahan kukuilta,
|
| tÀmÀn harjun hartehilta.
|
|
|
| "EnkÀ joua ilmankana,
|
| pÀÀse en neitipÀiviltÀni,
|
| noilta töiltÀ tehtÀviltÀ,
|
| kesÀisiltÀ kiirehiltÀ:
|
| marjat on maalla poimimatta,
|
| 460 | lahen rannat laulamatta,
|
| astumattani ahoset,
|
| lehot leikin lyömÀttÀni."
|
|
|
|
|
| SiitÀ seppo Ilmarinen,
|
| takoja iÀn-ikuinen,
|
| alla pÀin, pahoilla mielin,
|
| kaiken kallella kypÀrin
|
| jo tuossa ajattelevi,
|
| pitkin pÀÀtÀnsÀ pitÀvi,
|
| miten kulkea kotihin,
|
| 470 | tulla maille tuttaville
|
| pimeÀstÀ Pohjolasta,
|
| summasta Sariolasta.
|
|
|
| Sanoi Pohjolan emÀntÀ:
|
| "Ohoh seppo Ilmarinen!
|
| Mit' olet pahoilla mielin,
|
| kaiken kallella kypÀrin?
|
| Laatisiko mieli mennÀ
|
| elomaillen entisille?"
|
|
|
| Sanoi seppo Ilmarinen:
|
| 480 | "Sinne mieleni tekisi
|
| kotihini kuolemahan,
|
| maalleni masenemahan."
|
|
|
| SiitÀ Pohjolan emÀntÀ
|
| syötti miehen, juotti miehen,
|
| istutti perÀhÀn purren
|
| melan vaskisen varahan;
|
| virkki tuulen tuulemahan,
|
| pohjasen puhaltamahan.
|
|
|
| SiitÀ seppo Ilmarinen,
|
| 490 | takoja iÀn-ikuinen,
|
| matkasi omille maille
|
| ylitse meren sinisen.
|
| Kulki pÀivÀn, kulki toisen;
|
| pÀivÀllÀpÀ kolmannella
|
| jo tuli kotihin seppo,
|
| noille syntymÀsijoille.
|
|
|
| Kysyi vanha VÀinÀmöinen
|
| Ilmariselta sepolta:
|
| "Veli, seppo Ilmarinen,
|
| 500 | takoja iÀn-ikuinen!
|
| Joko laait uuen sammon,
|
| kirjokannen kirjaelit?"
|
|
|
| Sanoi seppo Ilmarinen,
|
| itse laatija pakisi:
|
| "Jopa jauhoi uusi sampo,
|
| kirjokansi kiikutteli,
|
| jauhoi purnun puhtehessa:
|
| yhen purnun syötÀviÀ,
|
| toisen jauhoi myötÀviÀ,
|
| 510 | kolmannen pi'eltÀviÀ." |