| Kullervo, Kalervon poika,
|
| sinisukka äijön poika,
|
| hivus keltainen, korea,
|
| kengän kauto kaunokainen,
|
| jo kohta sepon ko'issa
|
| kysyi työtä iltasella
|
| isännältä iltaseksi,
|
| emännältä aamuseksi:
|
| "Työt tässä nimettäköhön,
|
10 | nimi työlle pantakohon,
|
| kulle työlle työntyminen,
|
| raaolle rakentuminen!"
|
|
|
| Seppo Ilmarin emäntä,
|
| tuopa tuossa arvelevi,
|
| kulle työlle uusi orja,
|
| raaolle rahan-alainen.
|
| Pani orjan paimeneksi,
|
| karjan suuren kaitsijaksi.
|
|
|
| Tuopa ilkoinen emäntä,
|
20 | sepän akka irvihammas,
|
| leipoi leivän paimenelle,
|
| kakun paksun paistelevi:
|
| kauran alle, vehnän päälle,
|
| keskelle kiven kutovi.
|
|
|
| Kakun voiti voiheralla,
|
| kuoren rasvalla rakenti,
|
| pani orjalle osaksi,
|
| palaseksi paimenelle.
|
| Itse orjoa opasti,
|
30 | sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| "Ellös tätä ennen syökö
|
| karjan mentyä metsälle!"
|
|
|
| Siitä Ilmarin emäntä
|
| laittoi karjan laitumelle.
|
| Sanovi sanalla tuolla,
|
| lausui tuolla lausehella:
|
| "Lasken lehmäni leholle,
|
| maion antajat aholle,
|
| hatasarvet haavikolle,
|
40 | kourusarvet koivikolle;
|
| työnnän kuuta ottamahan,
|
| talia tavottamahan
|
| ahomailta auke'ilta,
|
| leve'iltä lehtomailta,
|
| korke'ilta koivikoilta,
|
| mataloilta haavikoilta,
|
| kultaisilta kuusikoilta,
|
| hope'isilta saloilta.
|
|
|
| "Katso, kaunoinen Jumala,
|
50 | varjele, vakainen Luoja,
|
| varjele vahingon tieltä,
|
| kaitse kaikista pahoista,
|
| ettei tuskihin tulisi,
|
| häpe'ihin hämmentyisi!
|
|
|
| "Kuin katsoit katollisessa,
|
| alla varjon vartioitsit,
|
| niin katso katottomassa,
|
| vaali vartijattomassa,
|
| jotta karja kaunistuisi,
|
60 | eistyisi emännän vilja
|
| hyvänsuovan mieltä myöten,
|
| pahansuovan paitsi mieltä!
|
|
|
| "Kun lie kurjat paimeneni,
|
| ylen kainut karjapiiat,
|
| paju pannos paimeneksi,
|
| leppä lehmän katsojaksi,
|
| pihlaja pitelijäksi,
|
| tuomi tuojaksi kotihin
|
| emännäisen etsimättä,
|
70 | muun väen murehtimatta!
|
|
|
| "Kun ei paju paimentane,
|
| pihlaja hyvin pi'elle,
|
| leppä ei lehmiä ajane,
|
| tuomi ei kotihin tuone,
|
| niin pane parempiasi,
|
| työnnä luonnon tyttäriä
|
| minun viljan viitsijäksi,
|
| katsojaksi karjan kaiken!
|
| Paljo on piikoja sinulla,
|
80 | saoin käskyn kuulijoita,
|
| eläjiä ilman alla,
|
| luonnottaria hyviä.
|
|
|
| "Suvetar, valio vaimo,
|
| Etelätär, luonnon eukko,
|
| Hongatar, hyvä emäntä,
|
| Katajatar, kaunis neiti,
|
| Pihlajatar, piika pieni,
|
| Tuometar, tytär Tapion,
|
| Mielikki, metsän miniä,
|
90 | Tellervo, Tapion neiti!
|
| Katso'ote karjoani,
|
| viitsiöte viljoani
|
| kesä kaikki kaunihisti,
|
| lehen aika leppeästi,
|
| lehen puussa liehuessa,
|
| ruohon maassa roikatessa!
|
|
|
| "Suvetar, valio vaimo,
|
| Etelätär, luonnon eukko!
|
| Heitä hienot helmuksesi,
|
100 | esiliinasi levitä
|
| karjalleni katteheksi,
|
| pienilleni peitteheksi,
|
| vihoin tuulen tuulematta,
|
| vihoin saamatta satehen!
|
|
|
| "Kaitse karjani pahoista,
|
| varjele vahingon teiltä,
|
| noista soista soiluvista,
|
| lähtehistä läilyvistä,
|
| heiluvista hettehistä,
|
110 | pyöre'istä pyötiköistä,
|
| ettei tuskihin tulisi,
|
| häpe'ihin hämmentyisi,
|
| sorkka suohon sorkahtaisi,
|
| hettehesen herkähtäisi
|
| ylitse Jumalan tunnin,
|
| päitse aivon autuahan!
|
|
|
| "Tuo'os torvi tuonnempata,
|
| tuolta taivahan navalta,
|
| mesitorvi taivosesta,
|
120 | simatorvi maaemästä!
|
| Puhu tuohon torvehesi,
|
| kumahuta kuuluhusi:
|
| puhu kummut kukkahaksi,
|
| kangasvieret kaunihiksi,
|
| ahovieret armahaksi,
|
| lehtovieret leppeäksi,
|
| suovieret sulaksi meeksi,
|
| hetevieret vierteheksi!
|
|
|
| "Siitä syötä karjoani,
|
130 | raavahiani ravitse,
|
| syöttele metisin syömin,
|
| juottele metisin juomin!
|
| Syötä kullaista kuloa,
|
| hope'ista heinän päätä
|
| heraisista hettehistä,
|
| läikkyvistä lähtehistä,
|
| koskilta kohisevilta,
|
| jokiloilta juoksevilta,
|
| kultaisilta kunnahilta,
|
140 | hope'isilta ahoilta!
|
|
|
| "Kaivo kultainen kuvoa
|
| kahen puolen karjan maata,
|
| josta karja vettä joisi,
|
| simoa siretteleisi
|
| utarihin uhkuvihin,
|
| nisihin pakottavihin:
|
| saisi suonet soutamahan,
|
| maitojoet juoksemahan,
|
| maitopurot purkemahan,
|
150 | maitokosket kuohumahan,
|
| puhumahan maitoputket,
|
| maitohormit huokumahan,
|
| joka aika antamahan,
|
| joka vuoro vuotamahan
|
| ylitse vihanki suovan,
|
| pahansuovan sormiloitse,
|
| maion saamatta manalle,
|
| katehesen karjanannin!
|
|
|
| "Paljo on niitä ja pahoja,
|
160 | kut maion manalle vievät,
|
| katehesen karjanannin,
|
| lehmän tuoman toisialle;
|
| vähä on niitä ja hyviä,
|
| kut maion manalta saavat,
|
| piimänsä kylän piolta,
|
| tuorehensa toisialta.
|
|
|
| "Ei ennen minun emoni
|
| kysynyt kylästä mieltä,
|
| tointa toisesta talosta;
|
170 | sai se maitonsa manalta,
|
| piimänsä pitelijältä,
|
| tuorehensa toisialta.
|
| Antoi tulla tuonnempata,
|
| ehtiä etempätäki:
|
| tulla maion Tuonelasta,
|
| Manalasta, maankin alta,
|
| tulla yöllä yksinänsä,
|
| pimeällä piilokkali,
|
| kuulematta kunnottoman,
|
180 | kelvottoman keksimättä,
|
| vihansuovan sortamatta,
|
| katehen kaehtimatta.
|
|
|
| "Noin sanoi minun emoni,
|
| noin sanon minä itseki:
|
| minne viipyi lehmän vilja,
|
| kunne maitoni katosi?
|
| Onko viety vierahalle,
|
| kytketty kylän pihoille,
|
| mieron porttojen povehen,
|
190 | katehien kainalohon,
|
| vai on puihin puuttununna,
|
| metsihin menehtynynnä,
|
| levennynnä lehtomaille,
|
| kaonnunna kankahille?
|
|
|
| "Ei maito manalle joua,
|
| lehmän vilja vierahalle,
|
| mieron porttojen povehen,
|
| katehien kainalohon
|
| eikä puihin puuttumahan,
|
200 | metsihin menehtymähän,
|
| lehtoihin levenemähän,
|
| kaatumahan kankahalle.
|
| Maito koissa tarvitahan,
|
| ajan kaiken kaivatahan:
|
| koissa vuottavi emäntä
|
| katajainen rainta käessä.
|
|
|
| "Suvetar, valio vaimo,
|
| Etelätär, luonnon eukko!
|
| Käy nyt, syötä Syötikkini
|
210 | sekä juota Juotikkini,
|
| herustele Hermikkiä,
|
| tuorustele Tuorikkia,
|
| anna maito Mairikille,
|
| Omenalle uuet piimät
|
| hele'istä heinänpäistä,
|
| kaunihista kastikoista,
|
| mairehista maaemistä,
|
| metisistä mättähistä,
|
| nurmelta mesinukalta,
|
220 | maalta marjanvartiselta,
|
| kanervan-kukattarilta,
|
| heinän-helpehettäriltä,
|
| pilven piimätyttäriltä,
|
| taivahan-navattarilta,
|
| tuoa maitoiset maruet,
|
| aina uhkuvat utaret
|
| lypseä lyhyen vaimon,
|
| pienen piian piukutella!
|
|
|
| "Nouse, neitonen, norosta,
|
230 | hienohelma, hettehestä,
|
| neiti lämmin, lähtehestä,
|
| puhasmuotoinen, muasta!
|
| Ota vettä lähtehestä,
|
| jolla kastat karjoani,
|
| jotta karja kaunistuisi,
|
| eistyisi emännän vilja
|
| ennen käymistä emännän,
|
| katsomista karjapiian,
|
| emännän epäpätöisen,
|
240 | ylen kainun karjapiian.
|
|
|
| "Mielikki, metsän emäntä,
|
| lavekämmen karjan eukko!
|
| Työnnä pisin piikojasi,
|
| paras palkkalaisiasi,
|
| viitsimähän viljoani,
|
| katsomahan karjoani
|
| tänä suurena suvena,
|
| Luojan lämminnä kesänä,
|
| Jumalan suaitsemana,
|
250 | antamana armollisen!
|
|
|
| "Tellervo, Tapion neiti,
|
| metsän tyttö tylleröinen,
|
| utupaita, hienohelma,
|
| hivus keltainen, korea,
|
| jok' olet karjan kaitselija,
|
| viitsijä emännän viljan
|
| mieluisassa Metsolassa,
|
| tarkassa Tapiolassa!
|
| Kaitse karja kaunihisti,
|
260 | viitsi vilja virkeästi!
|
|
|
| "Kaitse kaunoisin kätösin,
|
| somin sormin suorittele,
|
| su'i ilveksen iholle,
|
| kampua kalan evälle,
|
| karvalle meren kapehen,
|
| metsän uuhen untuvalle!
|
| Illan tullen, yön pimeten,
|
| hämärien hämmetessä
|
| saata karjani kotihin,
|
270 | etehen hyvän emännän,
|
| hete heiluva selällä,
|
| maitolampi lautasilla!
|
|
|
| "Päivän mennessä majoille,
|
| iltalinnun laulellessa
|
| itse virki viljalleni,
|
| sano sarvijuonelleni:
|
| 'Kotihinne, kourusarvet,
|
| maion antajat, majalle!
|
| Koissa on hyvä ollaksenne,
|
280 | maa imara maataksenne;
|
| korpi on kolkko käyäksenne,
|
| ranta raikutellaksenne.
|
| Kotihinne tullaksenne
|
| vaimot valkean tekevät
|
| nurmelle mesinukalle,
|
| maalle marjanvartiselle.'
|
|
|
| "Nyyrikki, Tapion poika,
|
| siniviitta viian poika!
|
| Tyvin pistä pitkät kuuset,
|
290 | latvoin lakkapäät petäjät
|
| sillaksi likasijoille,
|
| paikaksi pahoille maille,
|
| suosulihin, maasulihin,
|
| lätäkköihin läilyvihin!
|
| Anna käyä käyräsarven,
|
| haarasorkan sorkutella,
|
| joutua joka savulle
|
| viatoinna, vilpitöinnä,
|
| ilman suohon sortumatta,
|
300 | likahan litistymättä!
|
|
|
| "Kun ei karja tuosta huoli,
|
| yöksi ei kulkene kotihin,
|
| Pihlajatar, piika pieni,
|
| Katajatar, kaunis neiti,
|
| leikkoa lehosta koivu,
|
| ota vitsa viiakosta,
|
| käyös piiska pihlajainen,
|
| katajainen karjanruoska
|
| takoa Tapion linnan,
|
310 | tuolta puolen Tuomivaaran!
|
| Aja karja kartanolle,
|
| saunan lämmitä-panolle,
|
| kotihin kotoinen karja,
|
| metsän karja Metsolahan!
|
|
|
| "Otsonen, metsän omena,
|
| mesikämmen käyretyinen!
|
| Tehkämme sulat sovinnot,
|
| rajarauhat rapsakamme
|
| iäksemme, ilmaksemme,
|
320 | polveksemme, päiviksemme,
|
| ettet sorra sorkkasäärtä,
|
| kaa'a maion kantajata
|
| tänä suurena suvena,
|
| Luojan lämminnä kesänä!
|
|
|
| "Kun sa kuulet kellon äänen
|
| tahi torven toitotuksen,
|
| lyöte maata mättähälle,
|
| nurmelle nukahtamahan,
|
| tunge korvasi kulohon,
|
330 | paina pääsi mättähäsen!
|
| Tahi korpehen kokeos,
|
| saaos sammalhuonehesen,
|
| mene toisille mä'ille,
|
| muille kummuille kuvahu,
|
| jottei kuulu karjan kello
|
| eikä paimenen pakina!
|
|
|
| "Otsoseni, ainoiseni,
|
| mesikämmen, kaunoiseni!
|
| En sua kiellä kiertämästä
|
340 | enkä käymästä epeä;
|
| kiellän kielen koskemasta,
|
| suun ruman rupeamasta,
|
| hampahin hajottamasta,
|
| kämmenin käpyämästä.
|
|
|
| "Käyös kaarten karjamaita,
|
| piilten piimäkankahia,
|
| kierten kellojen remua,
|
| ääntä paimenen paeten!
|
| Konsa on karja kankahalla,
|
350 | sinä suolle soiverraite;
|
| kun karja solahti suolle,
|
| silloin korpehen kokeos!
|
| Karjan käyessä mäkeä
|
| astu sie mäen alatse;
|
| karjan käyessä alatse
|
| mene sie mäkeä myöten!
|
| Astuessansa aholla
|
| sinä viere viiakkoa;
|
| viiakkoa vierressänsä
|
360 | sinä astuos ahoa!
|
| Kule kullaisna käkenä,
|
| hope'isna kyyhkyläisnä,
|
| siirry siikana sivutse,
|
| veteleite veen kalana,
|
| viere villakuontalona,
|
| kule pellavaskupona,
|
| kätke kynnet karvoihisi,
|
| hampahat ikenihisi,
|
| jottei karja kammastuisi,
|
370 | pieni vilja pillastuisi!
|
|
|
| "Anna rauha raavahille,
|
| sorkkasäärille sovinto,
|
| käyä karjan kaunihisti,
|
| soreasti sorkutella
|
| poikki soista, poikki maista,
|
| halki korven kankahista,
|
| ettet koske konsakana,
|
| rupea rumanakana!
|
|
|
| "Muista muinainen valasi
|
380 | tuolla Tuonelan joella,
|
| kynsikoskella kovalla,
|
| Luojan polvien e'essä!
|
| Lupa sulle annettihin
|
| kolme kertoa kesässä
|
| käyä kellon kuuluvilla,
|
| tiukujen tirinämailla,
|
| vaan eipä sitä suattu
|
| eikä annettu lupoa
|
| ruveta rumille töille,
|
390 | häpeähän hämmentyä.
|
|
|
| "Jos sulle viha tulisi,
|
| hampahat halutteleisi,
|
| visko viitahan vihasi,
|
| honkihin pahat halusi!
|
| Hakkoa lahoa puuta,
|
| kaa'a koivunpökkelöitä,
|
| vääntele vesihakoja,
|
| määhki marjamättähiä!
|
|
|
| "Kun tulevi ruoan tarvis,
|
400 | syöä mielesi tekevi,
|
| syö'ös sieniä metsästä,
|
| murra muurahaiskekoja,
|
| juuria punaisen putken,
|
| Metsolan mesipaloja
|
| ilman ruokaruohoittani,
|
| minun henkiheinittäni!
|
|
|
| "Metsolan metinen amme
|
| hapata hihittelevi
|
| kultaisella kunnahalla,
|
410 | hope'isella mäellä:
|
| siin' on syöä syölähänki,
|
| juoa miehen juolahanki,
|
| eikä syöen syömät puutu,
|
| juoen juomiset vähene.
|
|
|
| "Niin teemme ikisovinnot,
|
| ikirauhat ratkoamme
|
| eleäksemme ehosti,
|
| kesän kaiken kaunihisti:
|
| maat on meillä yhtehiset,
|
420 | evähät erinomaiset.
|
|
|
| "Vaan jos tahtonet tapella,
|
| eleä soan tavalla,
|
| tapelkamme talvikauet,
|
| lumiajat luskailkamme!
|
| Suven tullen, suon sulaen,
|
| lätäkköjen lämmitessä
|
| ellös tänne tulkokana
|
| karjan kullan kuuluville!
|
|
|
| "Josp' on tullet näille maille,
|
430 | sattunet saloille näille,
|
| täällä aina ammutahan.
|
| Kun ei ampujat kotona,
|
| on meillä osaavat vaimot,
|
| emännät alinomaiset,
|
| jotka tiesi turmelevi,
|
| matkasi pahoin panevi,
|
| ettet koske konsakana,
|
| rupea rumanakana
|
| ylitse tahon Jumalan,
|
440 | päitse auvon autuahan.
|
|
|
| "Oi Ukko, ylijumala!
|
| Kun kuulet toen tulevan,
|
| muuta muiksi lehmäseni,
|
| kamahuta karjaseni,
|
| kiviksi minun omani,
|
| kantoloiksi kaunoiseni,
|
| kumman maata kulkiessa,
|
| vantturan vaeltaessa!
|
|
|
| "Kun ma otsona olisin,
|
450 | mesikämmennä kävisin,
|
| en mä noissa noin asuisi
|
| aina akkojen jaloissa.
|
| Onpa maata muuallaki,
|
| tarhoa taempanaki
|
| juosta miehen joutilahan,
|
| virattoman viiletellä,
|
| käyä halki kämmenpääsi,
|
| poikki pohkealihasi,
|
| sinisen salon sisässä,
|
460 | korven kuulun kainalossa.
|
|
|
| "Käpy- on kangas käyäksesi,
|
| hiekka helkytelläksesi,
|
| tie on tehty mennäksesi,
|
| meren ranta juostaksesi
|
| Pohjan pitkähän perähän,
|
| Lapin maahan laakeahan.
|
| Siell' on onni ollaksesi,
|
| armas aikaellaksesi,
|
| käyä kengättä kesällä,
|
470 | sykysyllä syylingittä
|
| suurimmilla suon selillä,
|
| leve'illä liettehillä.
|
|
|
| "Kun et tuonne mennekänä
|
| etkä oike'in osanne,
|
| ota juoni juostaksesi,
|
| polku poimetellaksesi
|
| tuonne Tuonelan salolle
|
| tahi Kalman kankahalle!
|
| Siell' on suohut sorkutella,
|
480 | kanervikko kaalaella,
|
| siellä Kirjos, siellä Karjos,
|
| siellä muita mullukoita
|
| rautaisissa rahkehissa,
|
| kymmenissä kytky'issä.
|
| Siellä laihatki lihovat,
|
| lihaviksi luutki saavat.
|
|
|
| "Lepy, lehto, kostu, korpi,
|
| lempeä, salo sininen!
|
| Anna rauha raavahille,
|
490 | sorkkasäärille sovinto
|
| tänä suurena suvena,
|
| Herran hellennä kesänä!
|
|
|
| "Kuippana, metsän kuningas,
|
| metsän hippa halliparta!
|
| Korjaele koiriasi,
|
| raivaele rakkiasi!
|
| Pistä sieni sieramehen,
|
| toisehen omenamarja,
|
| jottei henki haisahtele,
|
500 | tuuhahtele karjan tuuhku!
|
| Silmät silkillä sitele,
|
| korvat kääri käärehellä,
|
| jottei kuule kulkevia,
|
| ei näe käveleviä!
|
|
|
| "Kun ei tuosta kyllin liene,
|
| ei vielä kovin varone,
|
| kiellä poies poikoasi,
|
| epeä äpärettäsi!
|
| Saattele saloilta näiltä,
|
510 | näiltä rannoilta rapoa,
|
| kape'ilta karjan mailta,
|
| leve'iltä liepehiltä!
|
| Kätke koirasi kolohon,
|
| rakkisi rapoa kiinni
|
| kultaisihin kytky'ihin,
|
| hihnoihin hope'isihin,
|
| jottei pilloa pitäisi,
|
| häpehiä hämmentäisi!
|
|
|
| "Kun ei tuosta kyllin liene,
|
520 | ei vielä sitä varone,
|
| Ukko, kultainen kuningas,
|
| hope'inen hallitsija,
|
| kuule kultaiset sanani,
|
| armahaiset lauseheni!
|
| Paina panta pihlajainen
|
| ympäri nenän nykerän!
|
| Kun ei pihlaja pitäne,
|
| niin sä vaskesta valata;
|
| jos ei vaski vahva liene,
|
530 | panta rautainen rakenna!
|
| Vaan jos rauan ratkaisnehe,
|
| vielä mennehe vioille,
|
| syökse kultainen korento
|
| leukaluusta leukaluuhun,
|
| päät on päättele lujasti,
|
| kotkoa kovasti kiinni,
|
| ettei liiku liiat leuat,
|
| harvat hampahat hajoa,
|
| kun ei rauoin ratkottane,
|
540 | teräksillä temmottane,
veitsillä veristettäne,
|
| kirvehellä kiskottane!"
|
|
|
| Siitä Ilmarin emäntä,
|
| tuo takojan tarkka vaimo,
|
| lehmät läävästä lähetti,
|
| laski karjan laitumelle,
|
| pani paimenen perähän,
|
| orjan lehmien ajohon. |