| Kullervo, Kalervon poika,
|
| sinisukka äijön lapsi,
|
| sai tuosta elelemähän
|
| alla varjon vanhempien;
|
| ei saanut älyämähän,
|
| miehen mieltä ottamahan,
|
| kun oli kaltoin kasvateltu,
|
| tuhmin lasna tuuiteltu
|
| luona kalton kasvattajan,
|
| 10 | tuon on tuhman tuuittajan.
|
|
|
| Poika työlle työnteleikse,
|
| raaolle rakenteleikse.
|
| Kaalasi kalastamahan,
|
| nuotan suuren souantahan.
|
| Itse tuossa noin sanovi,
|
| airo käessä arvelevi:
|
| "Veänkö väen mukahan,
|
| souan tarmoni takoa
|
| vai veän asun mukahan,
|
| 20 | souan tarpehen takoa?"
|
|
|
| Perimies perältä lausui,
|
| sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| "Jos veät väen mukahan,
|
| souat tarmosi takoa,
|
| et vetäne purtta poikki
|
| etkä hankoja hajalle."
|
|
|
| Kullervo, Kalervon poika,
|
| veälti väen mukahan,
|
| souti tarmonsa takoa:
|
| 30 | souti poikki puiset hangat,
|
| katajaiset kaaret katkoi,
|
| venon haapaisen hajotti.
|
|
|
| Sai Kalervo katsomahan.
|
| Sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| "Ei sinusta soutajaksi!
|
| Souit poikki puiset hangat,
|
| katajaiset kaaret katkoit,
|
| koko haapion hajotit!
|
| Mene nuotan tarvontahan!
|
| 40 | Lienet tarpoja parempi."
|
|
|
| Kullervo, Kalervon poika,
|
| meni nuotan tarvontahan.
|
| Itse tuossa tarpoimelta
|
| sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| "Tarvonko olan takoa,
|
| panen miehuuen nojassa
|
| vai panen asun mukahan,
|
| tarvon tarpehen takoa?"
|
|
|
| Vetäjä sanansa virkki:
|
| 50 | "Mi on siitä tarpojasta,
|
| ku ei tarvo olan takoa,
|
| pane miehuuen nojassa!"
|
|
|
| Kullervo, Kalervon poika,
|
| tarpaisi olan takoa,
|
| pani miehuuen nojassa:
|
| ve'en velliksi seotti,
|
| tarpoi nuotan tappuroiksi,
|
| kalat liivaksi litsotti.
|
|
|
| Sai Kalervo katsomahan.
|
| 60 | Sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| "Ei sinusta tarpojaksi!
|
| Tarvoit nuotan tappuroiksi,
|
| ruumeniksi pullot rouhit,
|
| selykset paloin paloitit!
|
| Lähe viemähän vetoja,
|
| maarahoja maksamahan!
|
| Lienet matkassa parempi,
|
| taipalella taitavampi."
|
|
|
| Kullervo, Kalervon poika,
|
| 70 | sinisukka äijön lapsi,
|
| hivus keltainen, korea,
|
| kengän kauto kaunokainen,
|
| läksi viemähän vetoja,
|
| maajyviä maksamahan.
|
|
|
| Vietyä vetoperänsä,
|
| maajyväset maksettua
|
| rekehensä reutoaikse,
|
| kohennaikse korjahansa.
|
| Alkoi kulkea kotihin,
|
| 80 | matkata omille maille.
|
|
|
| Ajoa järyttelevi,
|
| matkoansa mittelevi
|
| noilla Väinön kankahilla,
|
| ammoin raatuilla ahoilla.
|
|
|
| Neiti vastahan tulevi,
|
| hivus kulta hiihtelevi
|
| noilla Väinön kankahilla,
|
| ammoin raatuilla ahoilla.
|
|
|
| Kullervo, Kalervon poika,
|
| 90 | jo tuossa piättelevi;
|
| alkoi neittä haastatella,
|
| haastatella, houkutella:
|
| "Nouse, neito, korjahani,
|
| taaksi maata taljoilleni!"
|
|
|
| Neiti suksilta sanovi,
|
| hiihtimiltä hiioavi:
|
| "Surma sulle korjahasi,
|
| tauti taaksi taljoillesi!"
|
|
|
| Kullervo, Kalervon poika,
|
| 100 | sinisukka äijön lapsi,
|
| iski virkkua vitsalla,
|
| helähytti helmivyöllä.
|
| Virkku juoksi, matka joutui,
|
| tie vieri, reki rasasi.
|
| Ajoa järyttelevi,
|
| matkoansa mittelevi
|
| selvällä meren selällä,
|
| ulapalla aukealla.
|
|
|
| Neiti vastahan tulevi,
|
| 110 | kautokenkä kaaloavi
|
| selvällä meren selällä,
|
| ulapalla aukealla.
|
|
|
| Kullervo, Kalervon poika,
|
| hevoista piättelevi,
|
| suutansa sovittelevi,
|
| sanojansa säätelevi:
|
| "Tule korjahan, korea,
|
| maan valio, matkoihini!"
|
|
|
| Neiti vastahan sanovi,
|
| 120 | kautokenkä kalkuttavi:
|
| "Tuoni sulle korjahasi,
|
| Manalainen matkoihisi!"
|
|
|
| Kullervo, Kalervon poika,
|
| sinisukka äijön lapsi,
|
| iski virkkua vitsalla,
|
| helähytti helmivyöllä.
|
| Virkku juoksi, matka joutui,
|
| reki vieri, tie lyheni.
|
| Ajavi karettelevi,
|
| 130 | matkoansa mittelevi
|
| noilla Pohjan kankahilla,
|
| Lapin laajoilla rajoilla.
|
|
|
| Neiti vastahan tulevi,
|
| tinarinta riioavi
|
| noilla Pohjan kankahilla,
|
| Lapin laajoilla rajoilla.
|
|
|
| Kullervo, Kalervon poika,
|
| hevoistansa hillitsevi,
|
| suutansa sovittelevi,
|
| 140 | sanojansa säätelevi:
|
| "Käy, neito, rekoseheni,
|
| armas, alle vilttieni,
|
| syömähän omeniani,
|
| puremahan päähkeniä!"
|
|
|
| Neiti vastahan sanovi,
|
| tinarinta riuskuttavi:
|
| "Sylen, kehno, kelkkahasi,
|
| retkale, rekosehesi!
|
| Vilu on olla viltin alla,
|
| 150 | kolkko korjassa eleä."
|
|
|
| Kullervo, Kalervon poika,
|
| sinisukka äijön lapsi,
|
| koppoi neion korjahansa,
|
| reualti rekosehensa,
|
| asetteli taljoillensa,
|
| alle viltin vieretteli.
|
|
|
| Neiti tuossa noin sanovi,
|
| tinarinta riitelevi:
|
| "Päästä pois minua tästä,
|
| 160 | laske lasta vallallensa
|
| kunnotointa kuulemasta,
|
| pahalaista palvomasta,
|
| tahi potkin pohjan puhki,
|
| levittelen liistehesi,
|
| korjasi pilastehiksi,
|
| rämäksi re'en retukan!"
|
|
|
| Kullervo, Kalervon poika,
|
| sinisukka äijön lapsi,
|
| aukaisi rahaisen arkun,
|
| 170 | kimahutti kirjakannen;
|
| näytteli hope'itansa,
|
| verkaliuskoja levitti,
|
| kultasuita sukkasia,
|
| vöitänsä hopeapäitä.
|
|
|
| Verat veivät neien mielen,
|
| raha muutti morsiamen,
|
| hopea hukuttelevi,
|
| kulta kuihauttelevi.
|
|
|
| Kullervo, Kalervon poika,
|
| 180 | sinisukka äijön lapsi,
|
| tuossa neittä mairotteli,
|
| kuihutteli, kutkutteli,
|
| käsi orosen ohjaksissa,
|
| toinen neitosen nisoissa.
|
|
|
| Siinä neitosen kisasi,
|
| tinarinnan riu'utteli
|
| alla vaipan vaskikirjan,
|
| päällä taljan taplikkaisen.
|
|
|
| Jo antoi Jumala aamun,
|
| 190 | toi Jumala toisen päivän.
|
| Niin neiti sanoiksi virkki,
|
| kysytteli, lausutteli:
|
| "Mist' olet sinä sukuisin,
|
| kusta, rohkea, rotuisin?
|
| Lienet suurtaki sukua,
|
| isoa isän aloa."
|
|
|
| Kullervo, Kalervon poika,
|
| sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| "En ole sukua suurta,
|
| 200 | enkä suurta enkä pientä,
|
| olen kerran keskimäistä:
|
| Kalervon katala poika,
|
| tuhma poika tuiretuinen,
|
| lapsi kehjo keiretyinen.
|
| Vaan sano oma sukusi,
|
| oma rohkea rotusi,
|
| jos olet sukua suurta,
|
| isoa isän aloa!"
|
|
|
| Neiti varsin vastoavi,
|
| 210 | sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| "En ole sukua suurta,
|
| enkä suurta enkä pientä,
|
| olen kerran keskimäistä:
|
| Kalervon katala tyttö,
|
| tyhjä tyttö tuiretuinen,
|
| lapsi kehjo keiretyinen.
|
|
|
| "Ennen lasna ollessani
|
| emon ehtoisen eloilla
|
| läksin marjahan metsälle,
|
| 220 | alle vaaran vaapukkahan.
|
| Poimin maalta mansikoita,
|
| alta vaaran vaapukoita;
|
| poimin päivän, yön lepäsin.
|
| Poimin päivän, poimin toisen;
|
| päivälläpä kolmannella
|
| en tiennyt kotihin tietä:
|
| tiehyt metsähän veteli,
|
| ura saatteli salolle.
|
|
|
| "Siinä istuin jotta itkin.
|
| 230 | Itkin päivän jotta toisen;
|
| päivänäpä kolmantena
|
| nousin suurelle mäelle,
|
| korkealle kukkulalle.
|
| Tuossa huusin, hoilaelin.
|
| Salot vastahan saneli,
|
| kankahat kajahtelivat:
|
| 'Elä huua, hullu tyttö,
|
| elä, mieletöin, melua!
|
| Ei se kuulu kumminkana,
|
| 240 | ei kuulu kotihin huuto.'
|
|
|
| "Päivän päästä kolmen, neljän,
|
| viien, kuuen viimeistäki
|
| kohennihin kuolemahan,
|
| heitihin katoamahan.
|
| Enkä kuollut kuitenkana,
|
| en mä kalkinen kaonnut!
|
|
|
| "Oisin kuollut, kurja raukka,
|
| oisin katkennut, katala,
|
| äsken tuosta toisna vuonna,
|
| 250 | kohta kolmanna kesänä
|
| oisin heinänä helynnyt,
|
| kukoistellut kukkapäänä,
|
| maassa marjana hyvänä,
|
| punaisena puolukkana,
|
| nämät kummat kuulematta,
|
| haikeat havaitsematta."
|
|
|
| Sai toki sanoneheksi,
|
| kerran kertoelleheksi:
|
| heti repsahti re'estä,
|
| 260 | siitä juoksihe jokehen,
|
| kosken kuohu'un kovahan,
|
| palavahan pyörtehesen.
|
| Siihen surmansa sukesi,
|
| kuolemansa kohtaeli;
|
| löyti turvan Tuonelassa,
|
| armon aaltojen seassa.
|
|
|
| Kullervo, Kalervon poika,
|
| pyyhältihe korjastansa,
|
| alkoi itkeä isosti,
|
| 270 | valitella vaikeasti:
|
| "Voi poloinen, päiviäni,
|
| voipa, kurja, kummiani,
|
| kun pi'in sisarueni,
|
| turmelin emoni tuoman!
|
| Voi isoni, voi emoni,
|
| voi on valtavanhempani!
|
| Minnekä minua loitte,
|
| kunne kannoitte katalan?
|
| Parempi olisin ollut
|
| 280 | syntymättä, kasvamatta,
|
| ilmahan sikeämättä,
|
| maalle tälle täytymättä.
|
| Eikä surma suorin tehnyt,
|
| tauti oike'in osannut,
|
| kun ei tappanut minua,
|
| kaottanut kaksiöisnä."
|
|
|
| Veitsin länkensä levitti,
|
| rauoin rahnoi rahkehensa,
|
| hyppäsi hyvän selälle,
|
| 290 | hyvän laukin lautasille.
|
| Ajavi palasen maata,
|
| pikkaraisen piirrältävi,
|
| päätyvi ison pihoille,
|
| oman taaton tanterelle.
|
|
|
| Emo päätyvi pihalle:
|
| "Oi emoni, kantajani!
|
| Kun oisit, emo kuluni,
|
| synnyteltäissä minua
|
| pannut saunahan savua,
|
| 300 | lyönyt saunan salpa päälle,
|
| tukahuttanut savuhun,
|
| kaottanut kaksiöisnä,
|
| vienyt hurstilla vetehen,
|
| upotellut uutimella,
|
| luonut tuutusen tulehen,
|
| liekun lietehen sysännyt!
|
|
|
| "Oisiko kylä kysynyt:
|
| 'Missä tuutunen tuvasta,
|
| mitä sauna salpa päällä?'
|
| 310 | Sinä oisit vastannunna:
|
| 'Tuutusen tulessa poltin,
|
| liekun liesivalkeassa.
|
| Saunassa te'in ituja,
|
| ma'ustelin maltahia.'"
|
|
|
| Emo ennätti kysyä,
|
| vanhempansa tutkaella:
|
| "Mi sinulla, poikaseni,
|
| mikä kumma kuulumassa?
|
| On kuin Tuonelta tulisit,
|
| 320 | Manalalta matkoaisit!"
|
|
|
| Kullervo, Kalervon poika,
|
| sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| "Jo nyt on kummat kuulununna,
|
| turmiot tapahtununna,
|
| kun pi'in oman sisaren,
|
| turmelin emoni tuoman!
|
|
|
| "Tulin viennästä vetojen,
|
| maarahojen maksannasta.
|
| Päätyi neito vastahani;
|
| 330 | mie tuota kisauttelin:
|
| se oli sisarueni,
|
| se oman emoni lapsi!
|
|
|
| "Se jo surmansa sukesi,
|
| kuolemansa kohtaeli
|
| kosken kuohu'un kovahan,
|
| palavahan pyörtehesen.
|
| Itse en nyt tieäkänä,
|
| arvoa, älyäkänä,
|
| kunne surmani sukean,
|
| 340 | kunne, kurja, kuoletaime:
|
| suuhun ulvovan sutosen,
|
| karhun kiljuvan kitahan
|
| vainko vatsahan valahan,
|
| meren hauin hampahisin?"
|
|
|
| Emo tuon sanoiksi virkki:
|
| "Ellös menkö, poikaseni,
|
| suuhun ulvovan sutosen,
|
| karhun kiljuvan kitahan
|
| eläkä vatsahan valahan,
|
| 350 | hauin hirmun hampahisin!
|
| Onpa suurta Suomen nientä,
|
| sankoa Savon rajoa
|
| piillä miehen pillojansa,
|
| hävetä pahoja töitä,
|
| piillä vuotta viisi, kuusi,
|
| ynnähän yheksän vuotta,
|
| kunnes aika armon tuopi,
|
| vuoet huolen huojentavi."
|
|
|
| Kullervo, Kalervon poika,
|
| 360 | sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| "Enkä lähe piilemähän,
|
| en, paha, pakenemahan!
|
| Lähen surman suun esille,
|
| Kalman kartanon oville,
|
| suurille sotasijoille,
|
| miesten tappotanterille:
|
| viel' on Unto oikeana,
|
| mies katala kaatamatta,
|
| kostamatta taaton kohlut,
|
| 370 | maammon mahlat maksamatta,
muistamatta muutki vaivat,
|
| itseni hyvin-piännät." |