| Vaka vanha Väinämöinen,
|
| tietäjä iän-ikuinen,
|
| tuosta tuumille tulevi,
|
| ajeleiksen arveloille
|
| nuotan liinaisen kutoa,
|
| satahisen saautella.
|
|
|
| Jopa tuon sanoiksi virkki,
|
| itse lausui, noin nimesi:
|
| "Onko liinan kylväjätä,
|
| 10 | kylväjätä, kyntäjätä,
|
| verkko valmistellakseni,
|
| satasilmä saa'akseni
|
| kalan kurjan tappajaksi,
|
| katalan kaottajaksi?"
|
|
|
| Löytähän vähäisen maata,
|
| paikkoa palamatointa
|
| suurimmalla suon selällä,
|
| kahen kantosen lomassa.
|
|
|
| Kannon juuri kaivetahan:
|
| 20 | sieltä löytyi liinan siemen
|
| Tuonen toukan kätköksestä,
|
| maan maon varustamista.
|
|
|
| Olipa tuhkia läjänen,
|
| koko kuivia poroja
|
| purren puisen polttamilta,
|
| venehen kyettämiltä.
|
| Siihen liina kylvettihin,
|
| kypenihin kynnettihin,
|
| rannallen Aluen järven,
|
| 30 | peltohon saviperähän.
|
|
|
| Siitä silloin taimi nousi,
|
| pensi pellavas peritöin,
|
| liina liitotoin yleni
|
| yhtenä kesäisnä yönä.
|
|
|
| Yöllä liina kylvettihin,
|
| kuutamella kynnettihin,
|
| perattihin, koirittihin,
|
| nyhettihin, riivittihin,
|
| terävästi temmottihin,
|
| 40 | rotevasti rohkittihin.
|
|
|
| Vietihin likohon liina;
|
| sai pian lionneheksi.
|
| Nopeasti nostettihin,
|
| kiirehesti kuivattihin.
|
|
|
| Kohta tuotihin kotihin,
|
| pian luista luistettihin,
|
| loteasti loukuttihin,
|
| lipeästi lipsuttihin.
|
|
|
| Hapeasti harjattihin,
|
| 50 | hämysillä häpsittihin,
|
| joutui kohta kuontalolle,
|
| välehemmin värttinälle,
|
| yhtenä kesäisnä yönä,
|
| kahen päivyen kesellä.
|
|
|
| Sen sisaret kehreävät,
|
| kälykset kävylle lyövät,
|
| veljet verkoksi kutovat,
|
| apet ainoille panevat.
|
|
|
| Siinäkö käpynen kääntyi,
|
| 60 | palautui painopalko,
|
| kun sai nuotta valmihiksi,
|
| lankapaula laaituksi
|
| yhtenä kesäisnä yönä,
|
| vielä puolessa sitäki!
|
|
|
| Saipa nuotta valmihiksi,
|
| lankapaula laaituksi,
|
| perältä satoa syltä,
|
| siulat seitsentä satoa.
|
| Sen kivestivät somasti,
|
| 70 | lau'ustivat laatuisasti.
|
|
|
| Nuoret nuotalle menevät,
|
| vanhat koissa arvelevat:
|
| tokko tuota saatanehe,
|
| mitä mielin pyyetähän?
|
|
|
| Ve'etähän, vennotahan,
|
| pyyetähän, pynnetähän:
|
| ve'etähän pitkin vettä,
|
| pohetahan poiken vettä.
|
| Saa'ahan vähän kaloja:
|
| 80 | kiiskiä kirokaloja,
|
| ahvenia ruotaisia,
|
| särkiä sapikkahia;
|
| ei saatu sitä kaloa,
|
| kuta vasten nuotta tehty.
|
|
|
| Sanoi vanha Väinämöinen:
|
| "Oi on seppo Ilmarinen!
|
| Lähtekämme itse tuonne,
|
| kera verkkojen vesille!"
|
|
|
| Läksivät urosta kaksi,
|
| 90 | veivät verkkonsa vesille.
|
| Yksi siula heitettihin
|
| saarehen selällisehen,
|
| siula toinen heitettihin
|
| niittykannan niemeksehen;
|
| nostin tuonne laaitahan
|
| vanhan Väinön valkamahan.
|
|
|
| Pohetahan, potketahan,
|
| ve'etähän, vennätähän.
|
| Saa'ahan kaloja kyllin:
|
| 100 | ihveniä, ahvenia,
|
| tuimenia, taimenia,
|
| lahnoja, lohikaloja,
|
| kaikkia ve'en kaloja;
|
| ei saa'a kaloa tuota,
|
| kuta vasten nuotta tehty,
|
| lankapaula laaittuna.
|
|
|
| Silloin vanha Väinämöinen
|
| vielä verkkoja lisäsi;
|
| jatkoi siuloja sivulta
|
| 110 | viiellä sylisa'alla,
|
| köyttä saalla seitsemällä.
|
| Sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| "Viekämme syville verkot,
|
| etemmä ehättäkämme,
|
| vetäkämme vettä vielä
|
| toki toinenkin apajas!"
|
|
|
| Verkot vietihin syville,
|
| ennätettihin etemmä;
|
| ve'ettihin vettä vielä
|
| 120 | toki toinenkin apajas.
|
|
|
| Siinä vanha Väinämöinen
|
| itse tuon sanoiksi virkki:
|
| "Vellamo, ve'en emäntä,
|
| ve'en eukko ruokorinta!
|
| Tules paian muuttelohon,
|
| vaattehen vajehtelohon!
|
| Sinull' on rytinen paita,
|
| merenvaahtivaippa päällä,
|
| tuulen tyttären tekemä,
|
| 130 | Aallottaren antelema:
|
| minä annan liinapaian,
|
| panen aivan aivinaisen;
|
| se on Kuuttaren kutoma,
|
| Päivättären kehreämä.
|
|
|
| "Ahto, aaltojen isäntä,
|
| satahauan hallitsija!
|
| Ota virpi viittä syltä,
|
| salko seitsentä tapoa,
|
| jolla selät seuruelet,
|
| 140 | meren pohjat meuruelet,
|
| nostat ruotaisen romuen,
|
| kaiotat kalaisen karjan
|
| tämän nuotan nostimille,
|
| satalauan laskimille,
|
| kalaisista kaartehista,
|
| lohisista loukeroista,
|
| suurilta selän navoilta,
|
| synkiltä syväntehiltä,
|
| päivän paistamattomilta,
|
| 150 | hiekan hieromattomilta!"
|
|
|
| Pikku mies merestä nousi,
|
| uros aalloista yleni;
|
| seisovi meren selällä.
|
| Siitä tuon sanoiksi virkki:
|
| "Onko tarve tarpojata,
|
| puun pitkän pitelijätä?"
|
|
|
| Vaka vanha Väinämöinen
|
| itse tuon sanoiksi virkki:
|
| "Onpa tarve tarpojata,
|
| 160 | puun pitkän pitelijätä."
|
|
|
| Mies pieni, uros vähäinen,
|
| hongan rannalta hotaisi,
|
| puun pitkän petäjiköstä,
|
| paaen painoi tarpoimeksi.
|
| Kyselevi, lauselevi:
|
| "Tarvonko väen mukahan,
|
| oike'in olan takoa,
|
| vai tarvon asun mukahan?"
|
|
|
| Vanha viisas Väinämöinen
|
| 170 | sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| "Jos tarvot asun mukahan,
|
| äijä on siinä tarpomista."
|
|
|
| Mies pieni, uros vähäinen,
|
| jo nyt tuossa tarpaisevi,
|
| tarpovi asun mukahan;
|
| kaiotti kaloja paljon
|
| tuon on nuotan nostimille,
|
| satalauan laskimille.
|
|
|
| Seppo airoilla asuvi;
|
| 180 | vaka vanha Väinämöinen
|
| itse on nuotan nostajana,
|
| lankapaulan lappajana.
|
| Sanoi vanha Väinämöinen:
|
| "Jo nyt on kalainen karja
|
| tämän nuotan nostimilla,
|
| satalauan laskimilla."
|
|
|
| Siitä nuotta nostetahan,
|
| puretahan, puistetahan
|
| venehesen Väinämöisen:
|
| 190 | saa'ahan kalainen karhi,
|
| kut' oli vasten nuotta tehty,
|
| lankapaula laaittuna.
|
|
|
|
|
| Vaka vanha Väinämöinen
|
| viiletti venehen maalle
|
| sivuhun sinisen sillan,
|
| päähän portahan punaisen.
|
| Siivosi kalaisen karhin,
|
| purki ruotaisen romuen:
|
| sai sieltä halean hauin,
|
| 200 | kut' oli viikon pyyettynä.
|
|
|
| Silloin vanha Väinämöinen
|
| itse tuossa arvelevi:
|
| "Ruohinko käsin ruveta
|
| ilman rautarukkasitta,
|
| kivisittä kintahitta,
|
| vaskisitta vanttuhitta?"
|
|
|
| Senpä kuuli Päivän poika.
|
| Sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| "Minä hauin halkoaisin,
|
| 210 | tohtisin käsiksi käyä,
|
| kun oisi isoni puukko,
|
| veitsi valtavanhempani."
|
|
|
| Vieri veitsi taivosesta,
|
| puukko pilvistä putosi,
|
| pää kulta, terä hopea,
|
| vieri vyölle Päivän poian.
|
|
|
| Niin pätevä Päivän poika
|
| tuon veitsen käsin tavoitti;
|
| sillä hauin halkaisevi,
|
| 220 | suu levän levittelevi.
|
| Vatsassa halean hauin
|
| löytähän kulea kuuja;
|
| vatsassa kulean kuujan,
|
| siell' oli sileä siika.
|
|
|
| Halkaisi sileän siian:
|
| sai sieltä sinikeräsen
|
| siian suolen soukerosta,
|
| kolmannesta koukerosta.
|
|
|
| Kehitti sinikeräsen:
|
| 230 | sisältä sinikeräsen
|
| putosi punakeränen.
|
| Purki tuon punakeräsen:
|
| keskeltä punakeräsen
|
| tapasi tulisorosen,
|
| jok' oli tullut taivosesta,
|
| puhki pilvien pu'onnut,
|
| päältä taivosen kaheksan,
|
| ilmalta yheksänneltä.
|
|
|
| Väinämöisen arvellessa,
|
| 240 | millä tuota vietänehe
|
| tupihin tulettomihin,
|
| pime'ihin pirttilöihin,
|
| jopa tuikahti tulonen,
|
| pääsi käestä Päivän poian.
|
| Poltti parran Väinämöisen;
|
| sepolta sitäi pahemmin
|
| tuli poltti poskipäitä,
|
| käsiänsä kärventeli.
|
|
|
|
|
| Meni siinä mennessänsä
|
| 250 | aalloitse Aluen järven.
|
| Karkasi katajikolle,
|
| niin paloi katajakangas;
|
| kohautti kuusikkohon:
|
| poltti kuusikon komean.
|
| Vieri vieläkin etemmä,
|
| poltti puolen Pohjan maata,
|
| sakaran Savon rajoa,
|
| kahen puolen Karjalata.
|
|
|
| Vaka vanha Väinämöinen
|
| 260 | itse läksi astumahan,
|
| ylös korpehen kohosi
|
| tuon tuiman tulen jälille.
|
| Tapasi tulosen tuolta
|
| kahen kannon juuren alta,
|
| leppäpökkelön sisästä,
|
| lahokannon kainalosta.
|
|
|
| Siinä vanha Väinämöinen
|
| itse tuon sanoiksi virkki:
|
| "Tulonen, Jumalan luoma,
|
| 270 | luoma Luojan, valkeainen!
|
| Syyttäpä menit syville,
|
| asiatta aivan kauas!
|
| Teet paremmin, kun paloat
|
| kivisehen kiukahasen,
|
| kytkeihet kypenihisi,
|
| himmennäihet hiilihisi,
|
| päivällä pi'eltäväksi
|
| kotapuissa koivuisissa,
|
| yöllä piileteltäväksi
|
| 280 | kehän kultaisen kuvussa."
|
|
|
| Tempasi tulikipunan
|
| palavoihin pakkuloihin,
|
| koivun kääpihin kovihin,
|
| vaskisehen kattilahan.
|
| Kantoi tulta kattilassa,
|
| koivun kuorella kuletti
|
| nenähän utuisen niemen,
|
| päähän saaren terhenisen:
|
| sai tuvat tulelliseksi,
|
| 290 | pirtit valkealliseksi.
|
|
|
|
|
| Itse seppo Ilmarinen
|
| syrjin syöstihe merehen,
|
| veäikse vesikivelle,
|
| rantapaaelle paneikse
|
| tuskissa tulen palavan,
|
| vaike'issa valkeaisen.
|
|
|
| Siinä tulta tummenteli,
|
| valkeaista varventeli.
|
| Sanovi sanalla tuolla,
|
| 300 | lausui tuolla lausehella:
|
| "Tulonen, Jumalan luoma,
|
| panu, poika Aurinkoisen!
|
| Mikä sun pani pahaksi,
|
| jotta poltit poskiani,
|
| kuumotit kupehiani,
|
| ääriäni ärjöttelit?
|
|
|
| "Millä nyt tulta tummentelen,
|
| valkeaista varventelen,
|
| teen tulen tehottomaksi,
|
| 310 | valkean varattomaksi,
|
| ettei viikkoa vihoisi,
|
| kovin kauan karvastaisi?
|
|
|
| "Tule, tytti, Turjan maalta,
|
| neiti, laskeite Lapista
|
| hyyssä sukka, jäässä kenkä,
|
| hallassa hamehen helmat,
|
| hyinen kattila käessä,
|
| jäinen kauha kattilassa!
|
| Viskoa vilua vettä,
|
| 320 | riittehistä ripsuttele
|
| paikoille palanehille,
|
| tulen tuhmille vihoille!
|
|
|
| "Kun ei tuosta kyllin liene,
|
| tule, poika, Pohjolasta,
|
| lapsi, täyestä Lapista,
|
| mies pitkä, Pimentolasta,
|
| korpikuusien kokoinen,
|
| suopetäjän suuruhinen,
|
| hyiset kintahat käessä,
|
| 330 | hyiset saappahat jalassa,
|
| hyinen lakki päälaella,
|
| hyinen vyöhyt vyölle vyötty!
|
|
|
| "Tuo'os hyytä Pohjolasta,
|
| jäätä kylmästä kylästä!
|
| Paljo on hyytä Pohjolassa,
|
| jäätä kylmässä kylässä:
|
| hyyss' on virrat, jäässä järvet,
|
| ilmat kaikki iljenessä;
|
| hyiset hyppivät jänikset,
|
| 340 | jäiset karhut karkelevat
|
| keskellä lumimäkeä,
|
| lumivaaran liepehellä;
|
| hyiset joutsenet joluvat,
|
| jäiset sorsat soutelevat
|
| keskellä lumijokea,
|
| jäisen kosken korvaksella.
|
|
|
| "Hyytä kelkalla vetäös,
|
| jäätä reellä reutoellos
|
| tuiman tunturin laelta,
|
| 350 | vaaran vankan liepeheltä!
|
| Sillä hyyllä hyy'yttele,
|
| jäävilulla jäähyttele
|
| tulen viemiä vikoja,
|
| panun tuiki paahtamia!
|
|
|
| "Kun ei tuosta kyllin liene,
|
| oi Ukko ylijumala,
|
| Ukko, pilvien pitäjä,
|
| hattarojen hallitsija,
|
| iätä iästä pilvi,
|
| 360 | jänkä lännestä lähetä,
|
| syrjin yhtehen syseä,
|
| lomatusten loukahuta!
|
| Sa'a hyytä, sa'a jäätä,
|
| sa'a voietta hyveä
|
| paikoille palanehille,
|
| vian tuiki tullehille!"
|
|
|
| Sillä seppo Ilmarinen
|
| tuota tulta tummenteli,
|
| valkeata vaimenteli.
|
| 370 | Sai seppo paranneheksi,
entisellehen ehoksi
|
| tuimista tulen vioista. |