Kivi digikirjastossa

Johdanto ja teosluettelo

Kiven ensipainokset SKS:n kirjastossa

Käyttöohjeet

Johdanto ja teosluettelo

L�nnrot, Elias
Kanteletar: II (& I) Kirja.
Kantelettaren II (& I) kirjan k�sikirjoitus. L�nnrotiana 50. Julkaistu vuonna 1840. 421 sivua.
1. osa (160 sivua)
2. osa (140 sivua)
3. osa (121 sivua)

Avaa tiedosto: PDF (34 MB) PDF (30 MB) PDF (25 MB)


Elias L�nnrot kirjoitti seitsem�nnen keruumatkansa (1836−1837) tuloksista kirjeess��n Carl Nicklas Keckmanille: “Semmoisia vanhoja lauluja, kun Kantel. 2 osassa olen saanut joksikin runsaasti. Kohta syntyy niist� yksin��n kaunis kirja.” L�nnrot oli kokoomassa Kantelettaren ensimm�ist� versiota, niin sanottua Alku-Kanteletarta, joka valmistui kev��n ja kes�n 1838 aikana. Alku-Kanteletar j�i julkaisematta, sill� runoja kertyi uusilta keruumatkoilta ja lyyristen laulujen kokonaisuus muotoutui alati uudestaan. Alku-Kantelettaren sek� Alku-Kantelettaren korjaukset ja lis�ykset julkaisi vuonna 1929 Oskar Relander.

Alku-Kantelettaren k�sikirjoitus sis�lt�� 517 runoa, jotka L�nnrot on jaotellut 20 erilliseen ryhm��n. Kunkin runon alkuun L�nnrot on merkannut l�himm�n vastaavan runon painetussa Kantelettaressa. L�nnrot jakoi vihkon kahteen palstaan, joista sisemm�lle h�n kirjoitti runot ja uloimmalle j�tti tilaa lis�merkinn�ille, korjauksille ja toisintos�keille. Merkint�j� tuli my�s runos�keiden v�liin ja aina tarvittaessa sinne, miss� oli tilaa. Mukana on my�s uusia runoja. K�sikirjoitus havainnollistaa L�nnrotin runoilutekniikkaa ja ty�n prosessuaalista luonnetta.

K�sikirjoituksen v�liss� on my�s muistiinpanoja L�nnrotin l��k�ritoiminnasta. Muistiinmerkinn�t ovat konkreettinen esimerkki siit�, miten l��k�rin ty� ja Kantelettaren kokoonpano limittyiv�t L�nnrotin arjessa. Merkinn�t ovat joltakin lukuisista tarkastusmatkoista, joita L�nnrot teki vuodesta 1837 l�htien. Merkinn�ist� k�y ilmi, ett� tarkoituksena oli tarkastaa talokunnittain mahdolliset veneeriset taudit eli sukupuolitaudit. Ruotsinkielen sana frisk ihmisten nimien per�ss� tarkoittaa tervett�. Osan kohdalla on merkint�j� "ej veneriskt" tai "ej vener" (ei veneerisi� tauteja) sek� mainintoja haavoista tai ihottumista, jotka olivat n�iden tautien oireita. L�nnrot oli tavannut ensimm�isen veneerisen potilaan vuonna 1838, josta on maininta h�nen kirjeess��n l��kint�hallitukselle (julkaistu teoksessa Valitut teokset 1, s. 166, kirje 136. P�iv�tty Kajaanista 18.1.1838).

Kirjanmerkit on nimetty t�ss� k�sikirjoituksessa olevien runojen mukaisesti, ja ne eiv�t v�ltt�m�tt� vastaa painetun Kantelettaren runojen nimi�. Kunkin runon nimen per��n on merkitty sulkuihin viittaus siihen Kantelettaren osaan ja runon numeroon, jossa se on julkaistu. K�sikirjoitus sis�lt�� runsaasti lis�yksi� ja runojen fragmentteja, jotka ilment�v�t L�nnrotin tapaa toimittaa runoja. My�s ne on pyritty huomioimaan kirjanmerkeiss� mahdollisimman tarkasti, kuitenkin toistoa v�ltt�en.