Kiven digitaalinen arkisto
Johdanto
Aleksis Kiven arkisto | Arkiston muodostuminen | LähteetAleksis Kiven tunnetusta kirjallisesta jäämistöstä valtaosa on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistossa. Aleksis Kiven arkisto sisältää kirjeitä, käsikirjoituksia, asiakirjoja, piirustuksia ja painotuotteita. Kiven digitaalisessa arkistossa näitä aarteita voi lukea ja katsoa digitaalisina kuvina, lähes alkuperäisen kaltaisina. Nähtävillä on yli 1300 digitaalista kuvaa.
Vaikka muutkin arkistot ovat täydentäneet tätä digitaalista arkistoa omilla Kivi-aineistoillaan, on kokonaisuudessa vielä aukkoja. Missä ovat mm. kirjoina julkaistut Seitsemän veljestä tai Nummisuutarit? Löytyykö jostain vielä Kiven käsikirjoituksia, kirjeitä ja muita aineistoja?
Tällä johdantosivulla kerrotaan arkiston sisällöstä ja syntyhistoriasta. Arkistoaineistoon pääsee Digitaalinen arkistoaineisto -sivun luettelosta ja tarkentavaa lisätietoa löytyy arkistoluettelosta. Tietoa Kiven runokäsikirjoitusten eri versioista on koottu sivulle Versiot runoista. Käyttöohjeisiin pääsee kaikilta digitaalisen arkiston sivuilta.
Aito Kivi on avoinna kaikille, tervetuloa!
ALEKSIS KIVEN ARKISTO
Aleksis Kiven arkistoon on koottu kaikki SKS:n omistuksessa olevat Kiven kirjoittamat alkuperäisaineistot. Lisäksi siihen on liitetty muiden henkilöiden ja yhteisöjen arkistoihin kuuluvia aineistoja, kuten Kiven eri henkilöille kirjoittamat kirjeet sekä muutamia SKS:n asiakirjoja.
Tällä sivustolla on käytettävissä kaksi Kiven arkistosta laadittua luetteloa. ”Perinteinen” arkistoluettelo kuvailee aineistoja mahdollisimman laajasti ja digitaalinen arkistoaineisto -sivun luettelo suppeammin.
Kiven arkisto on ryhmitelty Kirjallisuusarkiston henkilöarkistokaavan mukaisiin luokkiin eli arkistosarjoihin. Arkiston sarjoja ovat henkilöasiakirjat (biografica), kirjeenvaihto, käsikirjoitukset, painotuotteet sekä Kiven piirtämät ja hänestä piirretyt kuvat (muiden aineistot). Laajimmat kokonaisuudet, kuten henkilöasiakirjat, kirjeenvaihto ja käsikirjoitukset, on luokiteltu yksityiskohtaisimpiin alasarjoihin. Esimerkiksi käsikirjoitukset on eritelty näytelmiin ja runoihin sekä proosa- ja muihin kirjoituksiin.
Arkiston sarjat on koottu arkistoyksiköistä, jotka ovat pienimpiä kuvailtuja kokonaisuuksia. Arkistoyksiköt voivat olla joko yksittäisiä dokumentteja tai muodostua useamman dokumentin kokonaisuudesta. Arkistoyksikkö voi olla esimerkiksi yksi velkakirja, yhdelle henkilölle kirjoitettujen kirjeiden kokonaisuus tai näytelmän käsikirjoitus.
Arkistoyksiköistä on identifioitu ja eritelty seuraavat yksikköä kuvaavat tietoelementit: nimeke, laajuus, rajavuodet, kieli (kirjeissä), tietosisältö, luovutustiedot, tunnistetiedot (signumit) ja kuntotiedot.
Henkilöasiakirjat
Kiveä koskevat henkilöasiakirjat kuvaavat välähdyksiä hänen elämänsä virallisluonteisista ja erityisesti taloutta koskevista tapahtumista vuosilta 1859–1873. Säilyneet dokumentit kertovat muun muassa, milloin Kivi kirjoittautui Suomen Keisarillisen Aleksanterin Yliopistoon, kuinka hän lainasi ystäviltään rahaa ja mitä hän sai perinnöksi vanhemmiltaan.
Kirjeenvaihto
Kirjeenvaihto koostuu Kiven vuosina 1855–1871 eri henkilöille kirjoittamasta 70 kirjeestä, yhdestä hänen saamastaan kirjeestä sekä kolmesta häntä käsittelevästä kirjeestä. Arkistoissa yleensä käytettävän provenienssi- eli alkuperäperiaatteen mukaan Kiven lähettämän kirjeet kuuluisivat vastaanottajan arkistoon. Tässä tapauksessa kirjeet on kuitenkin pääosin sisällytetty Kiven arkistoon.
Suurimman osan säilyneistä kirjeistä Kivi on kirjoittanut ystävälleen ja tukijalleen Kaarlo Bergbomille: niitä on 21 vuosilta 1865–1870. Kiven läheiselle ystävälleen August Robert Svanströmille lähettämiä kirjeitä on 9 (1857–1868). Muita kirjeiden saajia ovat muun muassa Kiven veli Emanuel Stenvall (7 kpl), Ernst Albert Forssell (5 kpl) ja Kiven taloudellinen tukija Theodor Forssell (4 kpl). Kiven arkiston kirjeistä Kirjallisuusarkiston kokoelmiin kuuluu 69 kirjettä, Svenska Litteratursällskapet i Finlandissa on kaksi kirjettä ja Kansalliskirjastossa yksi kirje.
Arkiston kohta B Kirjeenvaihto
Käsikirjoitukset
Keskeisen osan Kiven arkistoa muodostavat näytelmien, runojen ja proosatekstien käsikirjoitukset ja niiden versiot. Käsikirjoitusten kirjoitusajankohta ulottuu 1850-luvun lopusta vuoteen 1870.
Kiveltä julkaistiin kaikkiaan 12 näytelmää. Näistä arkistossa ovat seitsemän käsikirjoitusversiota tai -katkelmaa: Alma, Cantsio, Kihlaus, Kullervo, Margareta, Olviretki Schleusingenissa ja Selman juonet.
Kiven runot sisältyvät pääosin viiteen Runoelmiksi nimettyyn kokonaisuuteen. Yksittäisiä runoja ja runojen katkelmia on myös muutamalla irtoliuskalla sekä yhden Kiven omistaman kirjan sivulla. Kiinnostava yksityiskohta on Kiven kahdeksanvuotiaana runoilema Minä neljäs veljistä..., joka on kirjoitettu muistiin Kiven veljen kertoman mukaan.
Kiven varhaisimpiin säilyneisiin kirjoituksiin kuuluvat 1850–1860-luvulla kirjoitettu kertomus Koto ja kahleet sekä Kansalliskirjaston arkistosta digitaalikopiona SKS:aan saatu Eriika-kertomuksen käsikirjoitus vuodelta 1859.
Arkiston kohta Cc Proosakirjoitukset
Käsikirjoituksiksi on luokiteltu myös muutama yksittäinen erikoisuus. Päiwä-tapula on Kiven tekemä kalenteri, ruotsiksi kirjoitettu Matlista luettelee ”rasvaisia maalaisherkkuja” ja kääntäjäntaitojaan Kivi on harjoitellut suomentamassaan vernissan ja maalin teko- ja värjäysohjeessa.
Arkiston kohta Cd Muut kirjoitukset
Kiven piirustukset
Arkistossa on myös kaksi Kiven piirtämää kuvaa. Omistamaansa kirjaan hän on hahmotellut Palojoen kylän rakennuksia ja kouluaikaiseen lyijykynäpiirustukseensa hän on kuvannut antiikin roomalaisen sotapäällikön ja Karthagon kukistajan Scipion.
Painotuotteet
Kivi-tutkijat Viljo Tarkiainen ja Eino Kauppinen keräsivät kaikkea mahdollista Kiveen liittyvää aineistoa, muun muassa Kiven omistamia painokuvia. On mahdollista että Tarkiaisen talteen saamat kuvat Hannoverin kuningattaresta Mariasta, Jeesuksesta ja roomalaiskatolisesta munkista Thomas á Kempisistä ovat olleet Kiven kamarin seinällä Fanjunkarsissa. Ja ehkä Kivi katseli aikanaan myös Kauppisen Nurmijärveltä 1930-luvulla löytämiä kuvia, jotka esittivät historiallisia merkkihenkilöitä, kuten Galileo Galileita, Thaddeus Kosciuszkoa, Napoleonia, Richelieuta ja Voltairea.
Arkiston kohta F Painotuotteet
Piirustukset Kivestä
Aina tullaan aprikoimaan, miltä Kivi näytti. Ei ole tiedossa, että Kivestä olisi säilynyt yhtään valokuvaa, tunnetaan vain muutama hänestä kuolemansa jälkeen tehty piirustus. Arkistossa Kivestä on kaksi alkuperäistä piirustusta ja valokopio kahdesta häntä esittävästä piirustuksesta.
Ernst Albert Forssell piirsi kuolleesta Kivestä kuvan tammikuussa 1872. Tuo piirustus on kadonnut, mutta Forssellin lyijykynäpiirustus on tallessa. Albert Edelfeltin ajoittamaton lyijykynäpiirros ostettiin SKS:aan 1928. Kiinnostava on myös Antero Mannisen äidinisän C. G. Swanin jälkeenjääneistä papereista saatu valokopio, jossa on kaksi tunnistamatonta piirustusta Aleksis Kivestä.
Arkiston kohta L Muiden aineistot
ARKISTON MUODOSTUMINEN
Kivi itse ei lahjoittanut yhtään paperiaan SKS:aan, vaan hänen arkistonsa on muodostettu vuosina 1879–2004 saaduista useista lahjoituksista sekä SKS:n ostoista. Merkittävimmät lahjoitukset teki Suomalaisen Teatterin perustajana ja johtajana tunnettu Kaarlo Bergbom (1843–1906). Arkistoa ovat täydentäneet myös muut Kiven aikalaiset ja aineistoja keränneet tutkijat.
Kiven arkistoaineistoihin perustuvan digitaaliarkiston luominen on edellyttänyt monia työvaiheita arkistoaineiston konservoinnista digitaalisten kuvien tarkastamiseen ja luetteloinnista verkkoon rakennetun arkiston toteuttamiseen.
Bergbomin lahjoitukset
Kaarlo Bergbom oli yksi Kiven lähimmistä ystävistä ja tukijoista. Kiven kirjeistä Bergbomille voi lukea, että hän luotti ystäväänsä ja lähetti tälle käsikirjoituksiaan luettavaksi ja arvioitavaksi. Useat käsikirjoitukset jäivät Bergbom haltuun ja hän toimitti ne SKS:n arkistoon vuonna 1879. Lahjoitus sisälsi näytelmät Olviretki Schleusingenissa, Alma, Selman juonet ja Kullervon varhaisen käsikirjoituskatkelman; Kiven Runoelmiksi 1–4 nimeämät runovihkot sekä kertomuksen Koto ja kahleet.
Bergbom kuoli 1906 ja hänen kirjallisesta jäämistössään olleet Kiven alkuperäisaineistot saatiin SKS:aan neiti Paula af Heurlin lahjoituksena 1911. Kiven arkisto täydentyi näytelmällä Margareta ja velkakirjalla, jolla Bergbom oli lainannut Kivelle 150 hopearuplaa. Kiven Bergbomille kirjoittamat kirjeet päätyivät SKS:aan Eliel Aspelin-Haapkylän luovutuksena 6.2.1907.
Kiven näytelmä Canzio (käsikirjoituksessa Cantsio) oli jäänyt Bergbomin jäljiltä Kansallisteatteriin (aiemmin Suomalainen Teatteri). SKS:n pöytäkirja vuodelta 1912 (1.6.1912, §11) kertoo, että Kansallisteatterin johtokunta suostui siihen, että teatterin arkistossa ollut alkuperäinen käsikirjoitus ”tutkijain mukavuuden ja Seuran hiljakkoin päättämän Kiven painamattomain käsikirjoitusten julkaisutyön takia vastedes saisi olla säilytettävänä” SKS:n arkistossa. Canzion varhaisemman käsikirjoitusversion SKS sai vuonna 1912 kirjailija Jalmari Finneltä, joka oli saanut sen haltuunsa Bergbomilta.
Kiven aineistojen kokoajat
Kiven kirjeiden ja asiakirjojen ensimmäinen kokoaja oli Eliel Aspelin-Haapkylä. Vuonna 1872 hän keräsi aineistoja Kiven elämäkertaa varten ja sai haltuunsa Kaarlo Bergbomin, Theodor Forssellin, Charlotte Lönnqvistin, Thiodolf Reinin, Eerik Juhana ja Annastiina Stenvallin, Emanuel Stenvallin ja August Robert Svanströmin kirjeet sekä P. Th. Stolpen, Kiven näytelmän Yön ja päivä kustantajan, Kivelle lähettämän kirjeen. Keräämänsä 52 kirjettä Aspelin-Haapkylä lahjoitti SKS:lle 6.2.1907. Loput keräämästään aineistosta, johon kuului muutamia käsikirjoituskatkelmia, asiakirjoja ja lehtileikkeitä, Aspelin-Haapkylä lahjoitti SKS:aan 1912.
Kiven sirpaleina syntynyttä arkistoa kartuttivat myös kirjallisuudentutkijat Eino Kauppinen ja Viljo Tarkiainen. Kauppinen hankki 1930-luvulla Kiven sukulaisilta heidän muistelmiensa lisäksi muutamia asiakirjoja ja painokuvia. Aineistot hän lahjoitti SKS:aan 27.5.1962. Kivestä elämäkerran kirjoittanut Tarkiainen lahjoitti 8.5.1907 hallussaan olleet Kiven kirjeet, asiakirjat, painotuotteet sekä teoksen, johon Kivi oli piirtänyt kuvan Palojoella olleesta kotikylästään.
Myös muutamia yksittäisiä lahjoituksia on saatu Kiven arkistoon. Opettaja Toini Swan luovutti Kihlaus-näytelmän käsikirjoituksen SKS:lle 7.6.1926, mutta myöhemmin hän kuitenkin halusi sen takasin haltuunsa. Professori Otto Manninen luovutti Kihlauksen SKS:lle takaisin 28.1.1950. Professori Lauri Tarkiainen lahjoitti 19.2.1971 SKS:lle vuonna 1934 haltuun saamansa E. A. Forsselin piirroksen Kivestä.
Viimeisin Kiven käsikirjoitus saatiin SKS:n kirjallisuusarkistoon 8.10.2004. Tuolloin Gummerus Kustannus Oy lahjoitti Runoelmien viidennen alkuperäisen käsikirjoitusvihkon, joka oli kuulunut piispa Jaakko Gummeruksen kirjalliseen jäämistöön. Käsikirjoituksen fotostaattikopio oli lunastettu SKS:n kirjallishistoriallisiin kokoelmiin piispatar Sigrid Gummerukselta vuonna 1934. Käsikirjoituksen runot julkaistiin Kiven Koottujen teosten neljännen osan 4. painoksessa vuonna 1951.
Missä muualla on Kiveen liittyviä aineistoja?
SKS:n kirjallisuusarkistossa Kiveä koskevaa aineistoa on myös muissa arkistoissa kuin Kiven omassa arkistossa. Aineisto on muun muassa Aleksis Kiven Seuran arkistossa ja Kivi-tutkijoiden arkistoissa. Kirjallisuusarkistossa on myös Kiven omistuksessa olleet kirjat.
Kiveltä säilyneitä alkuperäisaineistoja on jonkin verran myös muissa arkistoissa. Kansalliskirjastossa säilytetään Eriika-kertomuksen käsikirjoitusta, Kiven Zachris Topeliukselle lähettämää kirjettä sekä Nummisuutarit-näytelmän ennakkotilauslistaa. Svenska Litteratursällskapet i Finlandissa ovat Kiven kaksi kirjettä Fredrik Cygnaeukselle ja kirje Oskar Toppeliukselle. Nämä aineistot täydentävät Kiven digitaalista arkistoa.
Löytyykö vielä Kiven käsikirjoituksia, kirjeitä ja muita aineistoja? Missä ovat kirjoina julkaistut Seitsemän veljestä, Karkurit, Lea, Leo ja Liina sekä Nummisuutarit ja sen ruotsinkielisenä alkumuotona pidetty 1850-luvulla kirjoitettu Bröllopsdansen på ljungeheden (Häätanssi kanervanummella). Missä ovat julkaisematta jääneet 1858 tekeillä ollut Maisteri Virokannus, 1860 kirjoitettu Aino ja 1967 valmistunut Sankarteos (myös nimellä Sankarintyö) ja mihin ovat kadonneet nyt arkistossa olevien käsikirjoitusten ja katkelmien puuttuvat osat ja toiset versiot?
Tie digitaaliarkistoksi
Aleksis Kiven digitaalinen arkisto on syntynyt monen työvaiheen tuloksena vuosina 2005–2007. Jotta aineiston digitointi olisi ollut mahdollista, arkiston kuvailutiedot ja kunto tuli tarkastaa ja vaurioituneet, likaantuneet ja haurastuneet aineistot konservoida. Konservoinnin jälkeen koko arkisto luetteloitiin ja kuvailtiin SKS:n kirjallisuusarkiston arkistokaavan mukaisesti sekä digitoitiin.
Kiven arkiston digitointi ja mikrofilmaus ovat mahdollistaneet sen, että alkuperäinen aineisto, kaikkiaan 0,15 hyllymetriä, voidaan laittaa lepoarkistoon.
LÄHTEET
Kivi, Aleksis (1944–1951). Kootut teokset I–IV. Julkaissut E. A. Saarimaa (osan IV kirjeet V. Tarkiainen). 4. painos (1. p. 1915–1919). Helsinki: SKS.
Kivi, Aleksis (1984). Kootut teokset I–IV. Toimitusneuvosto: Eino Kauppinen, Simo Konsala ja Kai Laitinen. Viides, tarkastettu painos. Helsinki: SKS.
Rahikainen, Esko (2004). Metsän poika. Aleksis Kiven elämä. Helsinki: Ajatus Kirjat.
Sihvo, Hannes (toim.) (2000). Alexis Stenvall – A. Kivi. Asiakirjoja arkistoista. Nurmijärvi: Nurmijärven kunta.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Keskustelemukset. Pöytäkirjat vuosilta 1878–1937. Suomi. Helsinki: SKS.
Arkistolähteet
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkisto. Aleksis Kiven arkisto (SKS KIA).