Ruoka

Syöminen kuului tärkeänä osana kekrin viettoon. Pöydän piti olla koreana aamusta yömyöhään, jotta talosta ei olisi ruoka seuraavana vuonna loppunut. Yltäkylläisyyden tuli näkyä myös viinassa, ja joillakin seuduilla jopa uskottiin, että isännän hyvä humala vahvistaisi viljan kasvua seuraavana kesänä. Toisilla seuduin humaltuminen, tai ainakin sammuminen, oli tosin tiukasti kielletty, jottei vilja menisi lakoon.

Kekrinä syötiin monenlaista ruokaa alueen perinteistä riippuen, mutta eniten merkitystä oli kekrilampaalla. Esimerkiksi Hankasalmella piti keittää aamun ensimmäiseksi ateriaksi kekripässin pää, jotta karjaonni säilyisi. Muita kekriruokia olivat muun muassa lammaskeitto ja veririeskat, talkkuna, velli ja puuro – jota nauttivat niin ihmiset kuin eläimetkin – sekä makkarat, limput, kalat sekä muut tavanomaiset ruuat. Perunoita ja nauriita kannatti kuitenkin välttää, jos ei halunnut itselleen paiseita ja ajoksia.

Katso myös: kekrimenu

 
'; $ret .= '

'; } if ($start == 1 && $startheader == 1 && $startcontent == 0 && $text[$i] == "\n" && $text[$i-1] != "\n") { $startcontent = 1; $ret .= '

'; $ret .= '
'; $ret .= '

'; } if ($text[$i].$text[$i+1] == "\n\n") { $start = 1; $startheader = 1; $ret .= '

'; } if ($start == 1 && $text[$i] != "\n") $ret .= $text[$i]; } echo nl2br(trim($ret)); ?>