Moninaista tilankäyttöä ja pikkuremontteja

Hajanaisia huomioita SKS:n talon yleisten tilojen käytöstä sekä muissa osioissa mainitsemattomista remonteista.  

Kahvio ja muut henkilökunnan tilat

28.2.1962 SKS:n esimies Martti Rapola totesi puheessaan käsikirjoitusarkiston ja etnologisen kirjaston avajaisissa, että tilajärjestelyiden ”sivutuotteena on syntynyt yhteinen kahvi- ja seurusteluhuone [2. kerroksen itäpäätyyn], jossa Seuran toimihenkilöt voivat työnsä lomassa virkistäytyä.” (Hirvonen jne. 1981, 285)

29.9.1967SKS:n johtokunnan kokouspöytäkirja: ”… siivoojalle varataan asunto 3. kerroksesta, nykyinen kahvio luovutetaan kirjaston käyttöön ja ent. talonmiehen asunto kansanrunousarkistolle.”

Vuonna 1976 Seuran henkilökunta sai kahvion talon kolmannen kerroksen käytävätilaan, Mariankadun puoleiseen päätyyn. (Vuosikertomus 1976)

Juhlasali, aula ja käytävät

1.12.1937 SKS:n kokouksessa ”Johtokunnan ja kutsuvieraiden läsnä ollessa paljastettiin talon portaikossa prof. Emil Wikströmin muovailema, Elias Lönnrotia ja runonlaulajaa esittävä pronssinen korkokuva, jota varten Alfr. Kordelinin Säätiö oli v. 1935 lahjoittanut 30,000 mk.”

Vuonna 1976 SKS sai yhteisen puhelinkeskuksen ja vaihteenhoitajalle rakennettiin ensimmäisen kerroksen aulaan päivystyshuone, josta käsin oli mahdollista neuvoa ja ohjata myös taloon tulevia asiakkaita. Keskus toimi samalla talon sisäistä viestintää, konttoritarvikehuoltoa yms. hoitavana palvelupisteenä. (Vuosikertomus 1976)

Vuonna 1986 Hallituskatu 1:ssä kunnostettiin juhlasali. Seinät ja katto maalattiin, parkettilattia hiottiin ja lakattiin. Salin ikkunoihin asennettiin sähkökäyttöiset pimennysverhot. Suunnittelusta huolehti sisustusarkkitehti Hilkka Aunu. (SKS 1987, 15.)

14.9.1998 SKS:n hallituksen kokouspöytäkirja: ”Konservaattori Pentti Pietarila laati SKS:n talon ala-aulan maalattujen pintojen kunnostuksesta työselityksen, jonka mukaan on pyydetty tarjouksia maalaus- ja konservointialan liikkeiltä. Ola Laiho kehittelee vitriinisuunnitelmaa ja aulan valaistusta.”

12.10.1998 hallituksen kokouspöytäkirja: ”Hallituskatu 1. sisääntuloaulan kunnostamisesta saatiin kuusi tarjousta. Asiantuntijoiden esityksestä talousvaliokunta valitsi urakoitsijaksi Esko Nurmisen Maalaamo Oy:n. Kokonaiskustannukset ovat n. 200.000 mk.”

Kesällä 2001 korjattiin Hallituskatu 1:n juhlasali. Arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunio suunnitteli Museoviraston hyväksymän laajan peruskorjauksen, jossa uusittiin 110 vuoden ikäiset lattiarakenteet sekä 1930-luvulla rakennettujen parvien matot. Ikkunoihin asennettiin  moottoroidut kaihtimet, rakenteiden sisälle piilotettiin nykyaikainen kokoustekniikka ja kaapeloinnit. Juhlasalin seinäpinnat korjattiin ja huollettiin. (Vuosikertomus 2001)

Rappausta, maalausta ja kyyhkysentorjuntaa

18.7.1911 SKS:n vahtimestari J. E. Vihervaara kertoi kesäkirjeessään sihteeri E. A. Tunkelolle mm. SKS:n talon päättymässä olevista maalaustöistä ja talon seinämillä asustavista kyyhkysistä, joiden ehkäisemiseksi oli ryhdytty toimiin. Vahtimestari ehdotti, että Lönnrotin ja Snellmanin kuvat suojattaisiin yhteen suuntaan vedetyillä kankailla. (Hirvonen jne. 1981, 191)

16.3.1912 SKS:n vuosikokouksessa esitelty vuosikertomus:

Seuran talo, jonka ulkomaalaus on parikymmentä vuotta ollut kajoamatta, maalattiin viime kesänä ulkopuolelta öljyvärillä vapaahra. S. Gripenbergin osotusten mukaan; siisteyden säilyttämistä varten varustettiin talo samalla kyyhkysiä vastaan, jotka rakennusta hyvin ovat suosineet, paikoittain vaskisilla suojusverkoilla. Sitä paitsi oli rakennuksen ulko-osissa ja talon katuosuudessa muutakin korjattavaa, josta kaikesta aiheutui menoja 4770,74 mmk. maalaustyöt teetti maalari F. Mäkinen, peltisepän työt Oy. G. W. Sohlberg, muut työt rakennusmestari J. Ahde, jolle samoin kuin vapaaherra Gripenbergille Seura jää kiitollisuuden velkaan siitä alttiudesta ja asian harrastuksesta, millä he tällaisissa asioissa ovat nyt ja ennemmin avustaneet.

29.5.1952 johtokunnan kokouspöytäkirja: ”Todettiin kesän aikana tehtävät välttämättömät korjaukset: Hallituskadun puoleinen jalkakäytävä osittain asfaltoitava, autotallin ja varaston ovi maalattava, samoin julkisivun alaosa kokonaan, pääoveen hankittava uudet saranat, ovi maalattava; talonmiehen ja vahtimestarin asunnoissa korjattava kosteina pysytteleviä seiniä; Kielitoimiston hallinnassa olevaan toimistohuoneeseen laitettava linoleumimatto, väliseinä oikaistava ja huone samassa yhteydessä muutenkin kunnostettava.” Johtokunnan kokouksessa 25.9.1952 tehtiin selkoa kesän aikana tehdyistä korjauksista. Kustannuksia oli tullut yli 400 000 mk.

Vuonna 1983 Hallituskatu 1:ssä peruskorjattiin kansanrunousarkiston tutkijasali ja siihen liittyvät eteistilat, saatettiin päätökseen ikkunanpuitteiden uusinta koko talossa ja asennettiin paloilmaisimet 2. kerroksen tiloihin. Suunnittelusta huolehti sisustusarkkitehti Hilkka Aunu, rakennus- ja maalaustöistä Suomen Lämpörakennus Oy ja T:mi Arskan Maalaamo, mattotöistä Korson Maalikulma Ky ja sähkötöistä Sähkövakka Oy. (SKS:n jäsenlehti 1/1984, s. 9)

SKS:n talon sisätiloihin luonnonvaloa tuoneet kuilut päätettiin 1990-luvulle tultaessa ottaa hyödyllisempään käyttöön. Vuosina 1991–1992 toteutetussa remontissa kuiluihin rakennettiin mm. WC-, keittiö- ja varastotiloja. Asiasta mainittiin hallituksen kokouksessa 2.9.1991: ”Hallituskatu 1:n peruskorjaus. Saatu poikkeuslupa valokuilujen rakentamiseen ja jätetty rakennuslupahakemus 7.8. (lupa saataneen 15.9. mennessä). Suunnitelmat valmiina ja tarjouspyynnöt liikkeellä. – Heinä-elokuussa suoritettu 1. vaiheen töinä asbestipurku ja 2. kerroksen Mariankadun puoleisten tilojen peruskorjaus (taloustoimiston ja kustannusosaston huonetilat sekä atk-keskus).”

Vuonna 2001 korjattiin Museoviraston valvonnassa Hallituskatu 1:n julkisivua. Suoritettiin rappauksen paikkaus, kipsikoristeiden uusiminen ja kiinnittäminen, ovien korjaus, ikkunapeltien maalaus ja graniittisokkelin pesu. Näillä toimilla arveltiin julkisivun säilyvän edustavana taas vuosia. Katolle asennettiin sulanapitokaapelit. (Vuosikertomus 2001)

2003 kunnostettiin päärakennuksen toisen kerroksen toimitiloista pääsihteerin huone, Kordelinin sali ja eteisaula. Kordelinin salin koko kalusto kunnostettiin alkuperäistä tyyliä mukaillen. Lisäksi länsipäädyn komerotiloihin tehtiin keittosyvennys. (Vuosikertomus 2003)