Hyyryläisiä

Hallituskatu 1:n tiloista on, historiallisesti katsoen, merkittävä määrä ollut vuokrattuna yrityksille, säätiöille ja yhdistyksille, yleensä sellaisille, jotka ovat aatteellisesti tai toiminnallisesti lähellä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa. Osaa talon huoneistoista on myös tarjottu asunnoiksi, lähinnä SKS:n toimihenkilöille.

1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella SKS tarvitsi omia toimintojaan varten vain osan talon tiloista, ja niinpä vuosina 1890–1905 ensimmäisen kerroksen lännen puoleista huoneistoa päädyttiin vuokraamaan Valtion historialliselle museolle (nyk. Kansallismuseo). Talon toisen kerroksen länsipuolen huoneita vuokrattiin mm. Henkivakuutus-yhtiö Suomelle (1890–1894), eräille tieteellisille seuroille (1895–1899), Kustannusosakeyhtiö Otavalle (1900–1906), Virallisten lehtien toimitukselle (1906–1918/19) ja Suomen kielen sanakirjaosakeyhtiölle (1918/19–1925), joka oli jo aiemmin käyttänyt juhlasalia ja sen parvea sanastonjärjestelytyössään. Sanakirjaosakeyhtiön tilalle tuli vuonna 1925 Sanakirjasäätiö (1925–1956), joka sai vuoden 1934 laajennustöiden jälkeen käyttöönsä tiloja myös talon kolmannen kerroksen läntisestä päädystä. Alfred Kordelinin säätiö vuokrasi kokoontumis- ja työskentelytiloja talon toisen kerroksen länsipäädystä vuosina 1919–1991. Säätiön oman tilantarpeen ollessa pieni, vuokrasi se tilojaan myös eteenpäin alivuokralaisille, mm. Valtion kirjallisuuslautakunnalle (v:sta 1920) ja Kirjailijaliitolle (v:een 1927), sota-aikana päämajan sensuuriosastolle, ja sodan jälkeen ylioppilastutkintolautakunnalle, Nykysuomen sanakirjan toimitukselle (v:sta 1947) sekä Suomen Akatemialle (v:sta 1948).

SKS:n sihteerillä oli huoneisto toisen kerroksen itäpäädyssä, kunnes hän sai vuonna 1934 suoritetun talon korottamisen jälkeen uuden asunnon kolmannesta kerroksesta. Talon pohjakerroksesta oli varattu asunnot vahtimestarille ja talonmiehelle sekä aika-ajoin myös joillekin muille työntekijöille. Viimeiset talon asukasluetteloon kirjatut kaksi siivoojaa muuttivat pois vuonna 1972.  

Vuoden 1934 lopulla SKS:lle maksoivat vuokraa Kordelinin säätiön ja Sanakirjasäätiön lisäksi Nykysuomen sanakirja (2. krs. v:een 1961 – jatkotyöt: 4. krs. v:een 1974) sekä Helsingin yliopisto, joka piti piirustussaliaan talon neljännessä kerroksessa (v:een 1936/37). Muista talon tiloja vuokranneista voisi mainita seuraavat: Tutkimuslaitos Suomen suku (1935 – 1956, 4. krs.), Paikannimiarkisto (v:een 1956, 4. krs.), Arkkitehtitoimisto Lappi-Seppälä ja Martas oy (1941–1947, 4. krs.), Suomen Akatemian kielitoimisto (v:sta 1949), vuodesta 1970 lähtien nimeltään Nykysuomen laitos, joka hallinnoi myös Nykysuomen sanakirjan jatkotöitä (1962–1974, 4. krs.), Kalevalaisten naisten liitto (v:sta 1956, 4 krs.), Suomen ja Neuvostoliiton välinen tieteellis-teknillinen yhteistoimintakomitea (1956–1961, 4. krs.), Suomen Kotiseutuliitto (v:sta 1956), Talonpoikaiskulttuurisäätiö, ja Helsingin yliopiston kansanrunoustieteen laitos (1965 – 1970, 3. krs.). (Vuokrasopimukset SKS:n ja vuokralaisten välillä 1890–1900: Vuokrasopimus ja todistus sopimuksen purkamisesta. SKS – Arkkitehtitoimisto Lappi-Seppälä ja Martas Oy 1941, 1947; SKS:n talon henkikirjoitukseen liittyvät asiakirjat 1947–1983: Talonasukasluettelo, 1947–1983; Taloustoimikunnan, Valmistusvaliokunnan, Johtokunnan ja Hallituksen kokouspöytäkirjat 1892–1991; Toimintakertomukset 1956, 1961, 1970, 1974; Niskanen 1978, 116–120; Laaksonen 1980, 5; Halila 1990, 126–127; Sulkunen 2004, 221)

--------------------------------------------------------------

15.1.1890 SKS:n kokouksessa esimies Y.S. Yrjö-Koskinen ilmoitti, että Seuran rakennus valmistuisi seuraavaksi kesäkuuksi ja että olisi aika ajatella liikenevien kahden huoneiston vuokraamista.

18.2.1890 SKS sopi huoneiston vuokraamisesta Arkeologiselle Toimistolle [Valtion historiallinen museo] 1500 markan vuosivuokraa vastaan. Sopimuksessa SKS lupasi ilman erillistä maksua huolehtia portaiden valaistuksesta ja polttopuista. (Vuokrasopimukset SKS:n ja vuokralaisten välillä 1890–1900: Vuokrasopimus. SKS – Arkeologinen toimisto, 1890)

2.4.1890 SKS:n kokous myönsi rakennuskomitealle 2 500 markkaa ”Hengenvakuutus-osakeyhtiö Suomelle Seuran kartanosta viideksi vuodeksi hyyrätyn huoneiston varustamiseen parkettilattialla ja siihen kuuluvan kassaholvin vuoraamiseen teräslevyillä, jotka tehtävät mainittu yhtiö oli pannut hyyryehdoksi,…”

9.9.1890 lähtien SKS vuokrasi Apteekkari August Grönvikille makasiinin 500 markan vuosivuokraa vastaan sillä ehdolla, että makasiinissa ei säilytetä tulenarkoja aineita.  (Vuokrasopimukset SKS:n ja vuokralaisten välillä 1890–1900: Vuokrasopimus. SKS - Grönvik, August, 1890.)

22.2.1892 sopi SKS kahden huoneen, keittiön ja ullakon osan vuokraamisesta Vilho Pekoselle 650 markalla vuodessa. Sopimuksessa mainittiin erikseen, että ”Hyyryllinen sitoutuu noudattamaan kaikin puolin hiljaista menoa ja waromaan walkeata sekä olemaan ottamatta ketään wierasta luoksensa asumaan ilman Seuran suostumuksetta.” (Vuokrasopimukset SKS:n ja vuokralaisten välillä 1890–1900: Vuokrasopimus. SKS – Vilho Pekonen, 1892.)

13.2.1895 SKS:n esimies allekirjoitti seuraavanlaisen ilmoituksen: ”Tehdyn pyynnön johdosta todistetaan, että Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on suostuvainen Suomalais-Ugrilaiselle Seuralle, Suomen Historialliselle Seuralle ja Suomen Maantieteelliselle Seuralle sekä ”Societas pro fauna et flora fennica” seuralle yhteisesti vuokraamaan talonsa yläkerrassa neljä huonetta ja eteisen sekä kaksi lehteriä, tähän luettuna lämmön, sähkövalaistus ja osa sisustustarpeita ynnä oikeus kokousten pitämiseen juhlasalissa, kolmeksi vuodeksi kahdesta tuhannesta (2000) markasta vuodessa.” (Muut huoneiden vuokraamiseen ja käyttöön liittyvät asiakirjat 1895: Todistus SKS:n halukkuudesta vuokrata huoneita, 1895)

23.4.1898 Tilintarkastajat A. Boxström ja A. Lilius huomauttavat tilintarkastajien kertomuksessaan SKS:aa siitä, että Seuran sihteerille ei ole varattu talosta erillistä kansliahuonetta, joka kuuluisi hänen työetuihinsa, vaan hänen on täytynyt vuokrata itselleen sellainen talosta. Tilintarkastajien ehdotuksen johdosta SKS päätti, ettei Seuran sihteerin, maisteri F. W. Rothstenin tarvitse enää maksaa vuokraa huoneistostaan. (Hirvonen jne. 1981, 156–157)

18.1.1900 Kustannusosakeyhtiö Otava sopi SKS:n kanssa talon toisen kerroksen läntisen osan sekä pohjakerroksen läntisen osan varastohuoneen vuokraamisesta 2 400 markalla vuodessa. SKS sitoutui huolehtimaan mm. sähkövalaistukseen tarvittavien ”johteiden” ja lamppujen hankkimisesta ja oven avaamisesta varastohuoneesta eteiseen. Lisäksi SKS:n tuli kustantaa tarpeelliset polttopuut, hakattuina ja ylös kannettuina.(Vuokrasopimukset SKS:n ja vuokralaisten välillä 1890–1900: Vuokrasopimus. SKS – Otava, 1900)

26.9.1902 SKS:n talousvaliokunnan kokous päätti luovuttaa Kustannusosakeyhtiö Otavalle talon vinnillä rakennuksen länsipäässä olevan varastohuoneen, ”sillä ehdolla, että siellä vaan päivän valolla käydä.” Paikka erotettiin aitauksella muusta vinnistä ja vuokra oli 100 mk/vuosi. (Hirvonen jne. 1981, 168)

29.3.1906 SKS:n valmistusvaliokunnan kokouspöytäkirja: ”Ilmoitettiin, että Seuran talon läntinen yläkerran huoneusto ja itäinen pohjakerroksen huoneusto oli vuokrattu virallisen lehden toimitusta varten entisillä vuokra-ehdoilla.”

31.1.1918 valmistusvaliokunnan kokouspöytäkirja: ”Sihteeri ilmoitti Seuran päättämän Suomen virallisten lehtien irtisanomisen huoneistoistaan toimeenpannun. Asia jää kuitenkin edelleen riippuvaksi Senaatin suhtautumisesta irtisanomiseen.”

25.9.1918 valmistusvaliokunnan kokouspöytäkirja:

…S. Viralliset Lehdet olivat syysk. 1 p:nä voineet Seuralle luovuttaa vain konttorihuoneistonsa, jonka sitten oli saanut haltuunsa Seuran vahtimestari perheineen. Sitä vastoin lehtien toimitushuoneisto oli edelleen lehtien hallussa, eikä sen vuokraamisesta Suomen kielen sanakirja-oy:lle oltu voitu sopimuskirjaa tehdä, kun yhä vielä oli epätietoista, milloin lehdet voivat saada toisen huoneiston. Siten oli kokoussalin toinen pää edelleen vielä ”Maaseudun tulevaisuuden” toimitus- ja konttoripaikkana. Valiokunta ei katsonut asialle mitään voitavan, vaan oli toistaiseksi ainakin jäätävä odottajan kannalle.

30.1.1919 valmistusvaliokunnan kokouspöytäkirja: 12§. ”Kun huoneiden kysyntä on yhä vilkastunut ja vuokria korotettu, päätettiin kehottaa Sanakirja-oy:tä järjestämään niin, että Seura kesäk. 1 p:stä eteenpäin saisi Virall. Lehtien toimitushuoneistosta vuokraa 4800 mk. vuodelta.” 13§. ”Suomal. Tiedeakatemialta, jonka painotuotevarasto on sijainnut Seuran kustannusvarastossa aiheuttaen siellä nyt jo ahdinkoa, päätettiin pyytää vuokraa 25 mk. kuukaudelta.” 14§. ”Kansanruokalan omistajalta Aug. Ekqvistiltä, joka on saanut toisen puukellarin porraskäytävistä perunain säilytyspaikaksi, oli vaadittava vuokrana marrask. alusta maaliskuun alkuun 200 mk. sekä 50 mk. kuukaudelta eteenpäin, jos perunoita edelleen pidetään sanotussa paikassa. Sitä paitsi oli perunain omistajan kustannettava säilytyspaikan ja käytäväin puhdistus.”

27.2.1919 SKS:n sihteeri ilmoitti valmistusvaliokunnalle, että ”Suomen kielen sanakirja-oy. on suostunut lähimmän edell. pöytäkirjan 12§:ssä mainittuun vuokrankorotukseen. Yhtiö puolestaan oli vuokravuodeksi 1919–20 vuokrannut huoneistostaan 2 huonetta ”Maaseudun tulevaisuudelle”, 1:n Valtioneuvoston Raamatun suomennoskomitean ja asiantuntijalautakuntain kokoushuoneeksi, jättäen pienimmän huoneen itselleen.”     

30.5.1919 valmistusvaliokunnan kokouspöytäkirja: ”Seuran kokoussalin toinen pää suostuttiin vuokraamaan kesäkuukausiksi Valtioneuvostolle huoneistopulaan joutunutta n.s. Itä-Karjalan toimituskuntaa varten 100 mk:n suuruista kuukausivuokraa vastaan. Vuokra-aika alkaa kesäk. 1:senä ja päättyy elokuun viimeisenä.”

30.11.1919 valmistusvaliokunnan kokouspöytäkirja: ”…”Maaseudun tulevaisuus” oli muuttanut Seuran talosta pois jättäen Sanakirja-oy:ltä vuokraamansa huoneet Kordelinin rahastolle (isomman) ja Salaojitusyhdistyksen toimikunnalle (pienemmän). Valiokunnalla ei ollut mitään tätä vastaan.”

29.1.1920 valmistusvaliokunnan kokouspöytäkirja:

12§. Päätettiin suostua Kordelinin säätiön puolesta tehtyyn pyyntöön saada vuokrata seuran talon yläkerran Ritarikadun puoleisesta päästä holvilla varustettu sekä sen viereinen, suurempi huone vuokrakaudeksi 1920–21. Vuokraksi määrättiin 500 mk. kuukaudelta molemmista huoneista yhteensä, edellyttäen, että vuokraaja ei vaadi huoneissa muita korjauksia tehtäväksi kuin mitkä huoneiden omistaja itse pitää tarpeellisina teettää. Tätä varten oli Suomen kielen sanakirja-oy:n kanssa tehty vuokrasopimus irtisanottava niin että yhtiölle jää vain se pieni huone, jota yhtiö itse nyt käyttää.

14§. Suomen salaojitusyhdistyksen pyyntö saada vuokrata 12§:ssä mainitut kaksi huonetta evättiin, mutta suostuttiin siihen, että Salaojitusyhdistys edelleen saa käyttää samaa huonetta, joka nykyisin on yhdistyksen hallussa, jos sopii asiasta Kordelinin säätiön kanssa, kuten kuului olleen aikeitakin.

30.9.1920 valmistusvaliokunnan kokouspöytäkirja:

Salaojitusyhdistyksen pyyntöön saada käyttää Seuran kokoussalia päivisin klo 9-4 piirustushuoneena (3 piirustajaa, kaikki saman pöydän ääressä) ensi marraskuun alusta toukokuun alkuun asti suostuttiin, pidättämällä Seuralle oikeus käyttää salia 1) äänettömään työhön samoinakin aikoina, joina piirustajat työskentelevät, 2) kokouksiin kaikkina iltoina sekä 3) vuokrata salia päiväkokouksiin ainakin joulukuun 1-12 p:nä sekä tarvittaessa tilapäisesti muulloinkin. Salinkäyttöoikeudesta, johon kuuluu riittävä lämpö, valo ja siistiminen, on yhdistyksen maksettava Seuralle 20 mk. päivältä.

Vuosikertomus 1923–24:

Seuran talossa on toimeenpantu korjauksia sekä katolla että toimisto- ja eräässä asuinhuoneistossa. Kordelinin säätiö, seuran vuokralainen, on omalla kustannuksellaan antanut prof. Armas Lindgrenin johdolla sisustaa kokoushuoneensa arvokkaaseen asuun, joka kohottaa talon arvoa, mikä kiitollisesti on mainittava.

1.6.1926 SKS:n johtokunnan kokouspöytäkirja:

…vahtimestarin 1.6.26 vapaaksi tulevasta huoneistosta isompi asuinhuone on vuokrattu Suomal. Tiedeakatemialle kirjavarasto- ja kirjastohuoneeksi 400 mk:n suuruista kuukausivuokraa vastaan. Huoneiston jäljelle jääneet osat ja siihen kuuluvat ulkokonttorit oli vuokrattu neideille Saima ja Tyyne Heikkiselle 600 mk:n suuruista kuukausivuokraa vastaan. Lisäksi ilmoitti että rouva Tammelin entisillä ehdoilla jää asumaan kesäkuun 1 p:stä eteenkinpäin Ritarikadun puoleisessa alakerran huoneessa.

31.3.1927 johtokunnan kokouspöytäkirja:

Sanakirjasäätiölle päätettiin vuokrata kesäk. 1 p:stä eteenpäin Salaojitusyhdistyksen hallussa ollut kulmahuone toisesta kerroksesta samoilla ehdoilla, joilla se on ollut Salaojitusyhdistyksellä: huoneesta, valosta ja eteiseen kannetuista polttopuista 750 mk. kuukaudelta (joten siivous ja lämmitys jäisi vuokralaisen omaksi asiaksi). Samalla päätettiin Salaojitusyhdistyksen vuokra kokoussalin sanakokoelmaparvekkeesta (siivouksineen) alentaa 200 mk:sta 50 mk:ksi kuukaudelta,...   

24.5.1938 SKS:n kansatieteen valiokunnan kokouksessa kannatettiin Kansatieteellisen Filmin anomusta, jonka mukaan Kansatieteellinen Filmi haluaisi saada käytettäväkseen vuokratta huoneen SKS:n talosta äänilevylaitteitaan ja äänilevyarkistoaan varten. (Hirvonen jne. 1981, 235–236)

29.5.1952 johtokunnan kokouksessa vahvistettiin talon vuokrat, taannehtivasti vuoden alusta lukien seuraavalla tavalla: ”Alfred Kordelinin säätiön ja Nykysuomen sanakirjan 150mk/m2, Sanakirjasäätiön ja Suomen Suvun 125 mk/m2. Kielitoimiston uusi vuokra, johon sisältyy puhtaanapito ja valo, on 8000 mk/kk.”

Vuonna 1956 pitkäaikaiset vuokralaiset, Sanakirjasäätiö talon toisesta kerroksesta ja Tutkimuslaitos Suomen suku sekä paikannimiarkisto neljännestä kerroksesta muuttivat pois. Niiden tilalle uusiksi vuokralaisiksi otettiin Kalevalaisten Naisten Liitto ja Suomen ja Neuvostoliiton välinen tieteellis-teknillinen yhteistoimintakomitea. (Niskanen 1978, 120)

1.3.1957 johtokunnan kokouspöytäkirjaan merkittiin sihteerin tekemänä ilmoituksena talon vuokralaiset ja tammikuun alusta lähtien voimassa olleet kuukausivuokrat:

Nykysuomen sanakirja 26.500 mk, Suomen ja Neuvostoliiton välinen tieteellis-teknillinen yhteistoimintakomitea 35.000 mk, Kalevalaisten Naisten Liitto 15.000 mk, Kotiseutuliitto 11.000 mk, Talonpoikaiskulttuurisäätiö 4.000 mk, Suomen Akatemian kielitoimisto 15.000 mk, ja Alfred Kordelinin Säätiö 42.000 mk. Neuvotteluja oli käyty siitä, että Helsingin yliopisto suorittaisi kansanrunoudenopetuksen seminaarihuoneen käytöstä 30.000 markan ja yliopiston kirjaston käyttöön luovutettavasta yhdestä (Sanakirjasäätiön hallinnassa olleesta) arkistohuoneesta 20.000 markan suuruisen kuukausivuokran. Järjestelyitä vastaan ei esitetty huomautuksia.

30.9.1960 johtokunnan kokouksessa päätettiin, että ”Nykysuomen sanakirjan kokoelmat siirretään IV kerroksessa olevaan huoneistoon n:o 8. [etnologisen kirjaston tieltä 2. kerroksesta].” Lisäksi pöytäkirjaan merkittiin, että Suomen ja Neuvostoliiton välisen tieteellis-teknillisen yhteistoimintakomitean kanssa solmittu vuokrasuhde jouduttaisiin irtisanomaan 1.12.1960 lukien.

28.12.1962 julkaistiin Vaasa-lehdessä Meri Kuuselan reportaasi Eteläpohjalaisia tiedemiehiä. Kuvin varustetussa kirjoituksessaan Kuusela kertoi SKS:n sihteeristä Toivo Vuorelasta, hänen perheestään ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta:

[…] Vuodesta 1945 lähtien professori Vuorela on ollut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustannustoimen johtajana sekä sihteerinä ja johtokunnan jäsenenä vuodesta 1952 lähtien. Viran puolesta Vuoreloilla on viehättävä koti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran talossa. Olohuoneessa on laaja kirjasto ja paljon suomalaiseen kansankulttuuriin kuuluvia esineitä. Arvokkaimpana rouva Vuorela mainitsee anopiltaan saamansa mustan ja punaisen kuviollisen suuren kapiotäkänän. Rouva Paula Vuorela on suomen kielen maisteri ja toimii samassa talossa olevassa Suomen Akatemian kielitoimistossa assistenttina. […]

Vuonna 1965 SKS:n sihteeri luopui virka-asunnostaan talon kolmannessa kerroksessa, jonka jälkeen tilat olivat 1970-luvun alkuun Helsingin yliopiston kansanrunoustieteen laitoksen ja Seuran siivoojien käytössä. 27.11.1964 SKS:n johtokunnan kokouspöytäkirjaan merkittiin seuraavasti:

Kansanperinteen valiokunnan ehdotuksesta päätettiin seuraavista huonetilojen järjestelyistä: 1) sihteeri luopuu virka-asunnostaan, josta luovutetaan noin 100 m2:n suuruinen osa Helsingin yliopiston kansanrunoudenopetuksen käyttöön; 2) keittiö ja kaksi huonetta tarjotaan siivoojan asunnoksi; 3) entinen talomiehen ja siivoojan asunto varataan kirjaston ja julkaisuvaraston käyttöön. Menetetyn asuntoedun korvaamiseksi vahvistettiin sihteerin palkaksi B 3. – Järjestely edellyttää sitä, että Helsingin yliopisto suorittaa käyttöönsä saamista huonetiloista 500 mk/kk.

Vuonna 1974 jouduttiin toteamaan, että arkisto- ja tutkijatilojen lisätarve oli pakottanut irtisanomaan Nykysuomen laitoksen vuokrasopimuksen. Tällöin talon neljänteen kerrokseen sijoitettiin etnologinen kirjasto ja äänitearkisto hieman myöhemmin. (Toimintakertomus 1974)  

14.1.1991 Esko Koivusalo ilmoitti SKS:n hallituksen kokouksessa, että Alfred Kordelinin säätiö muuttaisi Mariankatu 5 – 7:n piharakennukseen 15.2.1991. Tällöin päättyi SKS:n pitkäaikaisen vuokralaisen toiminta Seuran talossa. Säätiön hienosti sisustettu kokoushuone ja kokoelma aiheiltaan Alfred Kordelinin elämään liittyviä taideteoksia jäivät kuitenkin entisenlaisina SKS:n hoitoon.