Kivi ja kansanperinne
Lähteet
Kansanlaulu ”Elettiinpä ennenkin”
Salminen, Väinö (1945). Syvällä ovat laulun juuret. Kaukovälähdyksiä ”Seitsemässä veljeksessä” tavattavasta kansanlaulusta. – Tarkiainen, Viljo et al. (toim.), Minä elän. Aleksis Kivi ajan kuvastimessa, 131–151. Julk. Aleksis Kiven seura. Helsinki: Otava.
Pilasaarnat
Heino, Aarne (1971). Laurin saarnasta hieman. – Hallikainen, Pertti (toim.), Kirjallisuudentutkijain Seuran Vuosikirja 25. Helsinki: SKS.
Reinikka, Kirsti (1968). Kansanomaisten pilasaarnojen osuus ”Seitsemän veljeksen” Hiidenkiven saarnassa. Seminaarityö. 14 s. S 195. Helsingin yliopiston kulttuurientutkimuksen laitoksen folkloristiikan laitoskirjasto Topelia.
Sadut
Tarkiainen, Viljo (1907). Satuaiheista Kiven ”Seitsemässä veljeksessä”. – Nuori Suomi 1907: 124–136.
Sananparret ja fraasit
Kuusi, Anna-Leena (1970). Henkilöiden karakterisointi fraasien avulla Aleksis Kiven Nummisuutareissa. – Kalevalaseuran vuosikirja 50, 169–196. Helsinki: WSOY.
Mäkinen, Kirsti (1998). ”Olut sisään, äly ulos”. – Mäkinen, Kirsti, Ajattelen kynälläni. Esseitä, kirjoituksia. SKS:n toimituksia 718. Helsinki: SKS.
Urheiluleikit
Pärssinen, Marja (1967). Urheilun esimuodot 1840-luvulla Eljas Raussin ja Aleksis Kiven teoksissa. Seminaarityö. 19 s. S 178. Helsingin yliopiston kulttuurientutkimuksen laitoksen folkloristiikan laitoskirjasto Topelia.
Uskomukset, kertomusperinne
Haavio, Martti (1947). Aleksis Kiven suomalainen mytologia. – Kauppinen, Eino et al. (toim.), Pilvilaiva. Aleksis Kivi ajan kuvastimessa, 92–130. Julk. Aleksis Kiven seura. Helsinki: Otava.
Kauppinen, Eino (1934). Tarina kuningaskäärmeestä ja nurmijärveläinen ”Trakuunan tarina”. – Aleksis Kiven satavuotismuisto 10.10.1934. Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja 3. Helsinki: SKS.
Nousiainen, Oskari (1947). Loppusanat: Aleksis Kiven satu ”Vuoripeikot”. – Kivi, Aleksis, Vuoripeikot. Kuvittanut Erkki Tanttu. Helsinki: Otava.
Kaskuja ja juttuja Kivestä ja nurmijärveläisistä
Kaskuja Kiven aikalaisesta, nurmijärveläisestä suutari ”Nyystenistä”, sekä joitakin muistelmia Kivestä (kertojan isä ollut Kiven aikalainen). Kertoja: Fredrik Vuori, s. 1885 Nurmijärvellä. Nauhoitus tehty 1966, haastattelijat Pekka Laaksonen ja Urpo Vento. Litteroitu. SKSÄ A 584/4–12. A584_a.mp3. (n. 30 minuutin mittaisessa jaksossa kertoja puhuu suutari ”Nyysteni” -aiheisia kaskuja, kertojan isän käsityksiä Kivestä, Alpertti-veljestä, Kiven kuolemasta, Alpertin ja vaimon murhasta ja murhaajasta Roope Merisestä, Raalan kartanosta ja Hiidenkivestä.)
Laaksonen, Pekka (1999). Mestarikertoja Fredrik Vuori. – Knuuttila, Seppo et al. (toim.), Kotimailla. SKS:n toimituksia 682. Helsinki: SKS.
Saarimaa, E. A. (1952). Kansan kertomaa Aleksis Kiven kotiseudulta. – Kotiseutu, 128–130.
Muut lähteet
Kivi, Aleksis (1922). Kootut teokset 1. Kertomuksia. Seitsemän veljestä. koto ja kahleet. Eriika. Julkaissut E. A. Saarimaa. SKS:n toimituksia 138. 2. painos. Helsinki: SKS.
Lehtipuro, Outi (1972). Hauhon Hyömäki perinneyhteisönä. Folkloristinen osatutkimus. Turun yliopiston kylätutkimusryhmän julkaisuja 11. Turku: Turun yliopisto.
Saarimaa, E. A. (1964). Selityksiä Aleksis Kiven teoksiin. Neljäs, uusittu painos. Tietolipas 32. Helsinki: SKS.
Sihvo, Hannes (2002). Elävä Kivi. Aleksis Kivi aikanansa. Helsinki: SKS.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston käsikirjoituskokoelmat.
Suomen Kansan Vanhat Runot I–XIV (1908–1948). SKS: Helsinki.
Tarkiainen, Viljo (1984). Aleksis Kivi. Elämä ja teokset. 6. painos. Helsinki: WSOY.
Käytetyt lyhenteet
KRA = Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston käsikirjoituskokoelmat.
KT 1 = Kivi, Aleksis (1922). Kootut teokset 1. Kertomuksia. Seitsemän veljestä. koto ja kahleet. Eriika. Julkaisuust E. A. Saarimaa. SKS:n toimituksia 138. 2. painos. Helsinki: SKS.
SKVR = Suomen Kansan Vanhat Runot I–XIV (1908–1948). SKS: Helsinki.