Keski ja kaakko
e) Keski-Suomi, f) Etelä-Savo, h) Etelä-Karjala
Pyhäinmiesten päivä
Jos ennen pyhäinmiesten päivää ruoko on helmi kaulassa, on järvi ennen vappua sula.
Taipalsaari, Hml alakoulusem. 28496.1944
Käki ja talvi
Jos käki lakkaa Jaakon päivänä (25.7.) kukkumasta, tulee talvi pyhäinmiesten päivänä.
Taipalsaari, Hml alakoulusem. 28494.1944
Pyhäinpäivä
Jos pyhäinpäivän aikana näyttäytyy aurinko, eikä taivas ole kovin pilvessä, niin tuleva kesä on paremmin sellaista pouta-aikaa.
Mäntyharju, J. Karhu 3504.1936
Pyhät miehet
Millasii ilmoi pyhät miehet syksyllä pittäät, sellaset ovat seuraavana kesänä, sano miun issäin aina. Jos pyhän mistin aikana kaks viikkoo 1-13 marraskuuta on sumuinen ja sateinen, niin seuraavana kesänä heinäaikana ovat samallaiset, mutta jos yksikin yö tai päivä on selkiä ja päivä paistaa, niin se merkitsöö seuraavana kesännä 9 päivää heinäpoutaa, sano issäin aina.
Koivisto, Ulla Mannonen 3023.1937
Köyri
Pärttylinä on sananlasku: Mikä ilma Pärttylinä (24.8.), samanlaista Mikkeliin, mikä ilma Mikkelinä, sitä sitte Köyriin.
Kurkijoki, Kotikielen seura
Miestenpäivä
Miesten päivänä 2n puolen, jos vaa(n) on ettei aurinko näytä silmiään niin sitten tulee saekesä, mutta jos on päivänpaistetta niin sitten tulee poutakesä tulevana kesänä. Kertoi Villebrant. Kuuli Viipurin pitäjässä.
Viipurin pitäjä, V. Alava V:453.1890
Keuri
Monta päivää Pärttylin (24.8.) jälkee on pääskyset täällä, niin monta viikkoo on keurien jälkie kessää.
Kaukola, Pietari Munukka 347.1937
Köyry
Köyry-pässi teurast. klo 12 jälkeen yöllä, syötiin pimeän aikana. Kaikki tuli olla lopussa kun päivä koitti.
Rautalampi, U. Holmberg 213.1909
Köyrin iloja
Syntymäkodissani isävainaja nousi jo 2-3 aikaan aamulla, tuvanuuni heti lämpiämään, sillä lammaslihat piti olla kypsänä aamiaiseksi, oli suuri puinen kouru koivusta, se täyteen lammaslihoja etupäässä kylkiluut, joista enin rasva tuli, siihen kouruun syvennyksiin pantiin ruisjauhoja, joita kuumina syötiin tietysti paistuneena samoin kun lihakin, talkkunat ja oluet samoin kuin jouluna. Heti aamulla isä laittoi tuvan orteen kiikun ja kujan orteen toisen, ne kuului köyrin iloihin. Palveliat pääsi vapaaviikoille, riiviikoille, ja 2 pnä sieluinpäivänä, kuten sanottiin, maksettiin vuosipalkka. En jouda siitä enemmän.
Vesanto, M. Korhonen KRK 73:138.1935-36
Veropiirin paasto
Köyrinä pitää olla syömättä ja nauttimatta mitään omalla veropiirillä siihen asti kun keitetään köyripässin pää aamiaiseksi, että pysyy karjaonni. Jos tahtoo nauttia jotakin, pitää mennä toiselle piirille, vaikkapa vaan nuuskaakin nenäänsä vetämään.
Hankasalmi, J. G. Oksanen 103.1892
Pyhämesti
Pyhämestiksi teurastettiin sika ja lampaita niin, että silloin oli lihaa ja yllin kyllin. Lampaat tapettiin pois "huohtumasta", laihtumasta, kun ei enää voitu käyttää niitä laitumella.
Koivisto, G. Hoikkala KRK 124:823.1935-36
Kiikut
Köör, jolloin kiikutaa. Laitetaa kaijekiikut tai nuorakiikut, lapsväit kiikkuu. – Kaijekiikut, kaks puuta, puissa on istunlasta, pyörii ympäri. – Nuorakiikut, kahteen hirteen tyyny siihem pohjukkaan. – Ussein ne isät ruukkas laittaa lapsillee. Se köyrpäivällä kiikutaa. Voiha ne pittee pitemmältäi. Laalaahan ne ja retostaa, lapset huviksee. Se ol köyrinä, se pit olla siankinkkua pöyvälä, ja joka luatua vauraasti.
Konnevesi, Kyllikki Sutinen 309.1936
Apposet ja haudikkaat
Köyrinä oli ennen päivän nousua syötävä 7 kertaa ja käytävä kylässä. Köyriltana leikittiin ja pidettiin kaikenlaista iloa, se kun oli palvelijain lepoviikon alku. Köyriruokia olivat papuapposet, papuja kiehautettiin vähän suolatussa vedessä. Laitettiin nauris- ja lanttuhauvikkaita. Liinansiemenet paahdettiin ja jauhettiin hienoksi, sekaan pantiin sihdattuja tattarijauhoja ja vähän suolaa. Tässä seoksessa kasteltiin naurishauvikkaita.
Sulkava, Sylvi Sääski 2422.1939 < emäntä Seppänen, s. 1871
Keitikkäät
Köyrinä oli talkkuna ja apposet sekä hoevajaohot: liinansiemeniä paahdettiin ja jauhettiin. Myös oli naoriskeitikkäät keyrinä. Näitä kaikkia tarjottiin köyrinä vieraille, etteivät he kaataisi uunia. Ensimmäinen vieras köyrinä oli köyrhönttämä.
Sulkava, Sylvi Sääski 2387.1939 < Edla Asikainen, s. 1886
Paiseiden ehkäisy
Keoruamuna pit noustak hyviv varrae ylös. Jo pimmeellä syötii uamune. Uamuseks tehtii talakkunata. Leijpee ja voeta sai sen lisäks, mu potattija eij suana keijttee eijkä syvvä, sillä sillo tulj paeseijta. Ku keoruamuna ensmäeset vieraat tuljvat, niij jos oljvatte miesvieraeta tekvät lampaat vuuvev varrella pässilöetä, mut jos oljvat naesvieraeta, nii synt lamplaele uuholoita.
Juva, A. Elisabeth Kolari 94.1936
Aamuateriat
Kekrinä tehtiin ennen paljon ruokaa, pantiin uuniin lehmän koipi, sian jalka, makkaroita ym. Kekrin aamuna syötiin ensi kerran jo klo 4-5 aikoihin, klo 8 aikaan jo toisen kerran.
Räisälä, Tyyne Räty KRK 137:888.1935-36
Köyrin kyläilijä
Ennen ei Köörinä käyty kylässä, ja se oli köyrin kyrpä, joka kävi, vaan Köyrin jälki päivä oli kylä päivä ja silloin oli annettava vieraalle suuhun jotakin, muuten se kaasi uunin ja sitä ei kukaan talvelle lähtiessä antais kaataa. Ne oli niitä entis-ajan lystinpitoja.
Rautalampi, Tyyne Pöyhönen KRK 74:37.1935-36
Köyrin kiikkuja
Vanhemman ajan tapoja noudatetaan vielä muutamina erikoisina määräaikaisina juhlapäivinä. Köyrinä (kekrinä) kiikkuminen on nuoremman väen keskuudessa ollut melko yleistä. Joskus näkee vieläkin köyrinä lapsia kiikkumassa ja kuulee heidän laulavan vanhaa kiikkulaulua: "Kiikun kiikun köyrinä. Enpä jouva jouluna."
Kivijärvi, Jalmari Leppänen KRK 183:409.1935-36
Jako-aika
Jako-aika, keyristä Kaisaan, otettiin merkkejä vuoden vaiheista.
Rautalampi, U. Holmberg 220.1909
Paidalle alasti
Kun pyhäänpäiväiltana menee yksinäiseen huoneeseen ja vetää paidan yltään niin että sen menee nurja puoli ulospäin, ja sitte heittää sen sijalleen levälleen ja rupee sen päälle maata alasti, niin nukkuissa tulee sulhanen tervehtimään.
Jyväskylä, M. Nurmio 997.1888
Puut parittain
Köyrinuattona tytöt kantaa puita tupaan, niin jos sattuu puut parittain, niin se tyttö naijjaan sinä vuonna.
Joroinen, A. Kinnunen 310.1886
Köyrittären puut
Nokisia puita pannaan luvulla uuniin ja otetaan luvulla pois, että onko kadonnut vai ei. Kuului niitä katoavan, sillä Köyritär viepi. (Outo merkitys).
Heinävesi, O.A.F. Lönnbohm b)980.1894 < Riita Pesonen
Pyhämisti
Pyhämistinä ajavat tytöt sijan selässä, jos se viepi pahnaan tahi kujan (karjakatoksen) nurkkaan, niin sinä vuonna ei saa sulhasta, mutta jos se viepi portista ulos, silloin saapi sulhasen. (Vuosi tietenkin pyhämististä.)
Kivennapa, Matti Huuhtanen KRK 125:257.1935-36
Vuonia
Huono lammasonni oli silloin, jos kekrinä toi pyöreitä puita tuvan uuniin, silloin lampaat sai pässi vuonia. Jos toi uuniin halkaistuja puita, niin lammasonni oli parempi, syntyi uuhia. Kekriaamuna ei saanut nukkua pitkään, se ennusti pitkäveteistä vuotta.
Virtasalmi, Lyyli Paajanen KRK 82:237.1935-36
Arkiköyri
Köyrikestiin on vieläkin muutamilla Juvan isännillä tapa kutsua torpparinsa. Kestiin kuuluu päivällinen arkiköyrinä.
Juva, A. Väätänen 196.1894
Keyri
Keyriksi jo viikkoa ennen valmistuksia. Keinuja tehtiin. Keyrin pyhänä ajettiin ympäri. Ei palvelijat vielä keyrinpnä saaneet likviitä. Seur. pnä "muuria kaadettiin".
Rautalampi, U. Holmberg 268.1909
Keyriä vai uunia
Vielä nykyäänkin kuulee meillä niin täällä Savonlinnassa kuin maaseudullakin kansan miesten ja naisten sanovan, kun kekrinä tulevat tuttaviinsa vieraisille: "Keyriikö vai uunii?", johon vastataan useasti, että: "Ei sitä uunii sua kuatoo." Tämä on tarkoitukseltaan samaa, kun kysyttäisi: "Onko vieraat tervetulleita?" – Kun isäntä oli kamarissa mies vierailleen kaatanut ja tarjosi, sanoivat vieraat, että: "Isäntä on hyvänniij vieraan viärt", joten isännän oli aloitettava. Sitten kun isäntä ja vieraat olivat ensimmäiset ryypyt ottaneet, sanoi vieraista vanhin: "Passipo suulleinj ku out kanssainj kulokenuna, passipo paappas toista."
Savonlinna, Aleks Seppänen KRK 86:58-59.1935-36
Kiitokset
Viinaa siinä maisteltua, kahvit, ruuat ym. saatua, kun vieraat sitten aikoivat lähteä kotia, lausui vanhin heistä: "Isäntee mie ensiks kiitän, ku on tehnä tupasesa, rakennuksen rakentana, tälle aukeele ahole, kivikole kankahaale. Siihe kartanon kävertana, siihe suojasa laittana, jossa on penkit petäjistä, seinähiirret hiijjenmäiltä, hirmuhongat hinattuna, talo kauniiks kasattuna. Emäntee mie sitte kiitän, joka on viljan virittänä, rankin laittana lavean, makujuomaks mainioksi. Onnii, lykkyy toivotamma, jotta rukkiit hyvin kasvaisj, emäntä poikii laittasj, tytöt miehelää piäsis, sijat kovast sikkiisivät, lampaat kaksosiij kantasj, lehmät maituu antasj. – Mutta jos ei vieraita hyvin pidetty ja kestitelty, niij pidettiin isännälle ja emännälle aika sapiskat lähtiessä mm. sanottiin näin: "Isäntä hirtee, emäntä ortee, muu joukko muuramee. Pojat hornaa, pörrö korvaa, tytöt korpee, kontti selekää, piru konttii, sarvet pystyy" jne. Sanottiinpa myös näinkin: "Isä putkee, poika marjaa, muu joukko muuramee." – Myös kerrottiin ennen vanhaan olleen seudullamme "Keyrhönttämöt", jotka keyrinä talosta taloon kulki. Sitä en tiedä, tarkoitettiinko näillä vierailla mainittuja keyrhönttämöjä, vaan oliko sellaiset vielä erikseen.
Savonlinna, Aleks Seppänen KRK 86:58-59.1935-36
Möyryäjä
Köyrinä uunia kaavetaan. Joka kesällä höyryää, se köyrinä möyryää.
Pieksämäki, Abel Räisänen KRK 85:34.1935-36
Kierto
Kekrikiertoon meneminen = kierreltiin kekriviikolla talosta taloon pyytämässä papuapposia (keitettyjä papuja, joihin oli pantu vain suolaa).
Hirvensalmi, Katri Kaukonen 1949.1937
Keyrihöntsäle
Keträä kolme vyyhtii ennen keyrii tai saat keyrihöntsäleen vierees.
Parikkala, Hml alakoulusem. 29740.1944
Vyyhdet
Pyhäinmiesten päiväksi piti olla seitsemän vyyhteä kehrätty. Jos ei ollut kehrätty, niin sanottiin, että pyhäinmies pynttyy.
Järvisaari, Inkeri, Sylvi Sääski 5355.1944 < Maria Aadel, s. 1885
Pääsinkakut
Köyrinä on vuosi palkkasten palvelijoiden vuosi täysi, silloin heille maksetaan palkka, sillon alkaa heillen irtaisviikko, joka kestää yksi ja puoli viikkoa. Emännät antavat palvelijoilleen pääsin kakut ruokatavaraa vapaaviikoksi. Köyrinä myöskin kiikutaan, jonkun ulkorakennuksen orteen laitetaan nuorasta kiikku, jossa kiikutaan suurella joukolla.
Karstula, Lyyli Järvinen KRK 72:39.1935-36
Varstanmurskaus
Köyrilauantaina oli vuospalvelijoilla tapna repiä riihivaatteensa ja särkeä varstansa, jos ei oltu pestattu tulevaks vuodeks.
Karstula, Oskari Takkala 26.1936
Henkijuhla
Marraskuu toene päevä olj nimeltää Henkiipäevä. Vasta Henkiipäevännä läksvät palavelijatii lepoviikolleesa. Keorpäevännä eivät ne tehneet ennää mittää liävätöetä, vua oljvat ku vieraat talossaase ja talo puolesta tarjottii niille kaekkee hyväparasta. Keorpäeväiltanna olj tiällä Kaoramäe Tarkeisessa, oekee siihe vanhaa aekaa, kannettu riihe latteele kaeke laji ruokia haltijoele syötäväks. Se oli henkiijuhla.
Juva, A. Elisabeth Kolari 29.1936
Pyhämisti
Pyhämisti se taas oli syksyllä kun palvelijat pääsiit talostaan riiviikolle. ne pittiit sitä suurena pyhänä, piijoille ja renkilöille paistettiin Pyhämistinä suuri apuleipä, minkä ne saivat viijä kotiheen ja sitte annettiin voita ja lihhaa ja rahhaa, niin palveliat saivat olla riiviikon vappaita ja käyvä kotonnaa vanhempiensa luona.
Koivisto, Ulla Mannonen 7398.1938
Apaleipä
Kekrinä vaihtoivat palvelijat taloa, ja lähtiessä talosta paistettiin heille suuri "apaleipä", niin suuri kuin uunin suusta mahtui, esim. 15 naulaa painava leipä.
Räisälä, Tyyne Räty KRK 137:724.1935-36
Puut halki
Köyr'aamuna pitää halastulla – ei pyöreillä puilla lämmittää, niin lampaat tekevät vuonia sinä vuonna.
Pihtipudas, J. Gummerus ja G. Ranni 423.1890
Väri ja määrä
Köyrin uattona kun pannaan halaspuoleisia halakoja uuniin, niin lampaat vuonii kaksin vuonin. Valakeita koivupuita kun pannoo, niin tekköö valakeita vuonija. Mut kun mustija halaspuoleisija, niin tekköö mustija kaksosija.
Joroinen, A. Kinnunen 312.1886
Haltiat
Köyrinä noustiin varhain ylös ja syötiin talkkuna. Jo varhain tuli vieraita, jotka uhkasivat kaataa uunin, ellei annettu kahvia. Jos ensimmäiset vieraat olivat miehiä, se ennusti seur. vuonna pässivuonia. Siksi toivottiin ensiksi naisvieraita, että tulisi lammasvuonia. – Väen ollessa saunassa jätettiin ruoka valmiiksi pöydälle haltioita varten. Saunaan taas varattiin vedet, että haltiat saisivat kylpeä jälkeenpäin.
Sulkava, Sylvi Sääski 2384.1939 < Alpo Korhonen, s. 1891
Mustat puut
Jos tahtoo mustia lampaita, niin ei saa tuoda kekrinä valkeita puita tupaan vaan pitää mustilla palopuilla lämmittää tupa.
Juva, Viljo Tarkiainen 657.1898
Muksin maksin
Köyrinä akat taijossaan lakasivat tuvan lattijan ovensuusta perrään päin ja rikat per'ikkunasta veivät lampokarsinaan, niin tul lammaslykky. – Köyrinä keitettiin apposrokkia, mut ei tohtinna niitä maistoo, ennen kuin isäntä uamusella viskas koprallisen uunille ja sano: "Ripitin, rapitin lampaita!" (t. "Kipin, kapin lampaita!") Muinon siitte renki viskas pilekollaan talakkunata perästä ja sano: "Muksin maksin talakkunata!" – Köyrpässi tapettiin ja sen leppä pit kantoo alasti pellolle ohakkittoon (missä ohakkeita kasvo), niin ei siitten kasvanna peltoon ohakkeita. Ja se viejä pit olla vanhin emänsä laps. Siitä pässistä keitettiin sitte kualija. Talakkuna keitettiin kanssa joka talossa. – Köyrin uattona lämmitettiin sauna, hauvottiin vastat, lämmitettiin veit lauvvolle ja annettiin köyrijättäriin kylöpee ennenkun muu joukko. Siitte laitettiin tuppaan ruuvvat pöyvvälle köyrijättäriin syyvä, sillaikoo kun pere kylöpi. – Leppämäessä Suholassa Savuniemen kylässä on kuulemma renki laskenna sijat tuppaan. Siitte kun joukot tulvat saunasta, olvat sanonna: "Pyhät miehet tohisoo."
Joroinen, A. Kinnunen 307.1886
Hevoset
Hevoset syö hyvin jos köyri- eli jouluaamuna ape saunan ikkunan alla sisäpuolella hämmennetään kohennuskepillä, joka viskataan jalkain välite. Samoin pannaan apekkin hevosten eteen jalkain välistä sanoen: "syö suden suulla, paskanna karhun persiellä!"
Pihtipudas, J. Gummerus ja G. Ranni 376.1890
Aidaksen nukka
Köyr'aamuna hevosen juomiseen on pantava vanhalla veitsellä kolmesta aidaksesta kaavittua nukkaa, ja puukko on jätettävä pystyyn juomisen sekaan sangon pohjalle sisäpuolelle.
Pihtipudas, J. Gummerus ja G. Ranni 373.1890
Käpälät, jalat, siipi
Hevosen menestys: otetaan kolmesta jäniksen rauskasta jokaisesta kolme käpälätä, ja kolmelta rauska-teereltä vasenta jalkaa ja kolmelta mehtikanan rauskalta vasen siipi, yksi jokaiselta. Köyrin aattona kierretään kolmen verotalon maalta ladosta otettujen heinien kanssa kahdesti myötäpäivään ja kerran vastapäivään, ynnä tuomisen piiskan kanssa. Sitte pyyhitään siivillä ja sitte käpälillä kattosaumat ja lattia. Jalat pannaan soimen alle, käpälät ja siivet pannaan tallin ylisille. Sitte ajetaan hevoset sen tuomisen piiskan kanssa talliin, heinät pannaan eteen, käpälillä su'itaan hevoset.
Pihtipudas, J. Gummerus ja G. Ranni 382.1890
Sukiessa
Hevosta sukiessa köyr'aamuna: "Su'i hiis sunkaris, / kato kiima konkaris, / su'i ilveksen iholle, / metän uuhen untuvalle, / käy öillä suka käissä, / päivät kampa kainalossa."
Pihtipudas, J. Gummerus ja G. Ranni 387.1890
Tuppikosinta
Kekrinä oli tapana mennä kirkkoon tytön, joka oli tullut naimaikään kumi tätin tai muuten vanheman naishenkilön seurassa tuppi vyössä ilman puukkoa. kirkon porstuas lauloi sitten se vanhempi naine: "Tää tyttö on tupelle tullut, naisen varrelle valunut." Poikai oli otettava huomio se, sillä heidän piti pistää puukkonsa tytön tuppeen, jos puukko hyvin sopi tuppeen, niin katsottin heitä olevan sopiva toisilleen avioks. Ellei tytölle sattunut puukon sovittajaa, ototettiin seurava vuotta. Pois lähties läpättiin kätellä kupeseen ja sanotti: "Tää vuuos tällää, toine vuuos toine neuvo."
Räisälä, Anna Laukkanen KRK 128:85-86.1935-36
Pyhämisti tuppijuhla
Pyhämisti suntak oli "tuppijuhla". Suntak aamun tytöt menivät kirkkomäelle. Pari kolme tyttöä otti aina itselleen ohjaajan, jonkun vaimo-ihmisen. Siihen oli pyrkijöitä vaikka kuinka paljon. Oli ohjaajalle kunniaksi, jos hän sai tytön "tampatuks". Tytöllä oli vyöllään tyhjä puukontuppi. Kun oli tultu kirkkomäelle, ohjaaja alkoi lukea: "Täs on tyttö tupelle tullut, naisen varrelle valunt, ken tahtoo, nii tampatkoo!" Tytöt olivat sitten siinä kirkkomäellä poikien nähtävänä, ne sai "tampata". Tytöt tietysti katsoivat, kuinka paljon poikia oli. Jos poika ketä tyttöä "meinas", niin hän pisti puukkonsa tytön tyhjään tuppeen. Ketä tyttöä poika mieli, niin hän meni ensimmäiseksi pistämään puukkonsa sen tuppeen, piti varansa, etteivät muut kerjenneet ennen. Puukko jäi tytön tuppeen ja tyttö vei sen kotiinsa. Pojan piti mennä sitten tytön kotiin puukkoaan etsimään. Jos puukko oli pistettynä oven suuhun seinänrakoon, se merkitsi, että poika sai rukkaset. Ei muuta kuin ota puukkosi ja ala kävellä! Mutta jos tyttö oli hyväksynyt kosinnan, oli puukko morsiamella jossain "peitos". Sitten vain ruvettiin hankkimaan kuulutuksia ensimmäiseksi pyhäksi.
Kivennapa, Olavi Pennanen 2510.1946 < Antti Kukkonen, 75 v
Ei riistaa
Köyri on sellainen päivä vuodessa, jolloin ei metsästä saa minkäänlaista riistaa.
Saarijärvi, Otto Harju KRK 69:196.1935-36 < Kusti Vilkkilä, n. 60 v
Köyrin korkeus
Joulu juhlista korkein, köyri renkien mielestä.
Vesanto, Mikko Laulainen 408.1936
Viikkoja kuin aukkoja
Kato persiiseen kuin peiliin, kuin monta viikkuu on keyristä jouluun.
Punkaharju, Kauko Karjalainen 33.1936
Keyrhönttämö
Keyrhönttämö tehtiin keyrinuattona olista. Sillä ol kolome jalakoo, ja sitä kuhuttiin tupoks. Se ol kahen hengen kuavettava. Siinä toinen ol etuperin ja toinen takaperin, ja pitivät seipäästä kiinni, ja huaraisa välistä se, joka ol selin, yritti kuatoo sitä tuppoo ja toinen varjella. Kun sai kuavetuks, niin toinen joutu tupon pistäjäks.
Sääminki, Jouko Hautala 466.1938
Santti
Pyhäinmiesten santti oli juhlapäivä, jolloin kaikellainen työnteko oli kielletty, samoin kuin Kukasten-, Pietarin- ja Jaakonpäivänä. Varsinkin maan rikkominen oli kielletty. Marjassa sai käydä.
Mäntyharju, J. Karhu 3324.1936
Jäniskierros
Jos kekrin aattona kiertää jonkun suuren metsän ympäri, niin seuraavana talvena saapi kaikki ne jänikset mitä kierrokseen jäi, jos vaan kehtaa pyytää.
Juva, Al Rimppi 253.1897
Juhlapaistos
Kekri kun kekri, paista ämmä toinen riäpys.
Enonkoski, Toivo Nurmi 384.1937
Jakoaika
Pyhäinmiesten- ja Martinpäivän välisenä aikana ei saanut teurastaa eläimiä, ei kehrätä, eikä pestä vaatteita.
Kanneljärvi, Aino Kurppa 72.1937
Rakennushirret
Ennen näätse olliit kaikilla töillä, mitä talossa tehtiin omat erikoiset aikaase, niiku rakennushirsien kaatamisellakkii. Nyt ne kavetaan millo vaan sattuu, ja tuvissa ovat seinät hommeessa, ja kasvavat tattia nurkat, ja ikkunat vuotaat vettä talvella niin että lorajaa. Mut ei ennen ollut niin; ennen ollitt tuvat kuivat ja lämpimät. Mut sillo kaaettiinkii hirret aina syksytalvella pyhämistin ja joulun välisenä aikana. Siit ei puus ollut yhtään tuoreutta, eikä se siinnyt elävii eikä homehtunut.
Säkkijärvi, Ulla Mannonen 9309.1938
Jako-ajat
Jako-aikona, joista ensimmäinen alkaa Simunanpäivästä ja toinen joulupäivästä ja kestää 12 vuorokautta, voidaan jo päättää, millaisia ilmoja tulee olemaan missäkin kuussa. Kukin noista päivistä vastaa kuukauttansa, jonka aikana tulee olemaan samallainen ilma kuin sitä vastaavana päivänä oli jako-aikana.
Viitasaari , O.H. Moisio 289.1890
Jakaika
Syksyllä oli ns. "jakaika", josta tiedettiin, että millainen oli sää siihen aikaan, sellainen oli sää heinä-elokuussa seur. kesänä. Kertoja ei muista tätä asiaa tarkoin. Muistaa vanhojen ennen puhuneen tästä "jakajasta".
Ristiina, Toini Lakio KT 231:34.1939 < emäntä Eeva Lyytikäinen, s. 1881 Ristiinassa
Läävässä
Jak'aikana ei saanut tulen kanssa käydä läävässä, vaan piti käydä siellä pimeässä.
Mäntyharju, Alli Raila 951.1939 < Elina Sutinen, s. 1893
Torakat
Jak'aika oli pyhäinmiehestä jouluun. Jos silloin pitää huoneet kylmillään, kuolevat torakat.
Suomenniemi, Alli Raila 1188.1939 < Eeva Maria Kaita, s. 1854
Rukiin jako
Jakoaika. Se on syksyllä Mikonpäivän ja "keorin" välillä, silloin antoivat torpparit, eli alustalaiset, isännilleen tuloistaan yhden kolmasosan. Esim. rukiin jaossa joka kolmas kappa isännälle, tämä oli vuokran maksua. – Kaikista maan antimista kolmasosa isännälle.
Puumala, Mauno Kuusitie KT 231:48.1939
Syöpäläiset
Jos rakennushirret hakataan jakoaikaan, niin rakennukseen tulee syöpäläisiä.
Karstula, Otto Harju 1411.1938
Inkerissä
Simosta Marttii oli se vanhoi jakoaika, silloin mei puolella tekkiit kaikellaisii konstiloi ja vanhat lepyttelliit parraa (para). Se oli jokkiin sellanen karjajumala vai mikä hää oikee lie ollut haltia.
Valkeasaari, Ulla Mannonen 2887.1937
