Etelä ja länsi
a) Varsinais-Suomi, b) Satakunta, c) Uusimaa, d) Häme, k) Etelä-Pohjanmaa, l), Pohjois-Pohjanmaa
Pyhät miehet
"Kun pyhä miähe puhtail jalvoil tuleva, nii ne likasil pois menevä."
Alkaa tulla kuraa.
Paimio, Niilo Kallio 2082.1914
Pyhäinmiestenpäivä
Jos Pyhämiesten ja Martin (10.11.) välillä aurinko paistaa sen verran, että kerkiää hevosen satuloimaan, niin tulee hyvä vuosi.
Uusikirkko T.l., Jalo Numminen 172.1917
Pyh.miesten p.
Sellainen ilma kun on Mikkelinä (29.9.), semmoista on pyhhiin miähiin asti.
Yläne, E. Vihervaara 3791.1912
Pyhöjem päivä
Jos järvet pyhöjem päivänä lainehtii, nin ne lainehtii vappunaki.
Kiikoinen, Reino Koivusaari KRK 30:130.1935-36
Kekri
Jos kekrinä oli kesä, oli Jyrkinä (23.4.) kesä.
Vesilahti, K. Niemelä KT 26:37.1938
Köyri
Jos Mikkelinä on lehmän paska jäässä, niin Köyrinä se o sulana.
Ähtäri, Anna Oikari KRK 43:75.1935-36
Kekri ja kesä
Jos kekristä vanhaan kekriin (1-14 / XI) on sumuinen ja sateinen ilma, niin heinäaikana seuraavana vuonna sataa, mutta jos on selkeä, niin yksi auringonpaisteinen päivä vastaa 9 poutapäivää heinäaikana.
Koijärvi, Väinö Hemilä 172.1937
Pyh.miestenpäivä
Pyhäänpäivän aikana pitääs olla selkiää parin viikon aijan, sitten tuloo hyvä vuosi.
Kauhava, M. Jussila 132.1936
Sulat vedet
Jos lehet puttoilevat puista Mikkeliksi, ja köyrinä on sulat veet, tullee lyhyk kevä.
Sievi, L. Jakola 130.1936
Jää
Jos ennen kekriä joki jäätyy, niin vappuna on sulat veet. Rantsila, Jorma Toppila KRK 227:1218.1935-36
Viikon ja vuoden köyri
Köyrin vietto on vielä paikottain yleinen ja tapahtuu seuraavasti: Mikonpäivää seuraavan maanantain aamulla on kaikilla kiire nousta ylös, ettei jäisi viimeksi makaamaan, josta on seuraus, että jääpi köyriksi, mutta tämä on vaan viikon köyri. Seuraavana maanantaina on taas sama kiire nousta ylös, ja ken silloin jäi viimeks makaamaan, hän oli koko vuoden köyri. Illan tultua kumpaisenakin köyrimaanantaina kokoontuu kyläläisiä kylän raittiille, enimmäkseen nuorisoa, köyriä polttamaan. Polttoaineena oli rukiin oljet tai kuivat havut.
Elimäki, Antti Kujala (Pekkola) 178.1903
Pehkut
Köyrinä kannettiin pehkuja isolle kasalle ja kylän nuoret kävivät sitä polttamassa. Pikkusen leikittiin, mutta enimmäkseen lämmiteltiin vaan. Kun tulet sammuivat, lähdettiin kilpaa juoksemaan. Kuka viimeksi jäi, oli köyri.
Lapinjärvi, Maila Saarto 525.1940
Havuja
Kekriksi l. köyriksi keräsivät paimenpojat suuren kasan tuoreita havuja, jotka illalla sytytettiin. Se, joka kekripäivänä viimeksi nousi vuoteesta, jäi "köyriksi". Hänet työnnettiin hetkeksi savuavien havujen päälle. Tuhassa paistettiin perunoita. Niitten nokisilla kupeilla "köyriksi" jäänyt noettiin mahdollisimman mustaksi.
Kymi, Hämeenlinnan alakoulusem., Vuokko Lanki 4591.1935
Köyrivaari
Köyritulilta lähdettiin aina äkkiä pois. Joka jäi viimeiseksi, sitä sanottiin "köyrivaariks". Hänelle laulettiin: "Köyrivaari, köyrivaari, jo kökkörös palaa!"
Jaala, Hertta Hasu 476.1947
Lähtököyri
Paimenet juhlivat köyriä enenpi kun toiset. Mikonpäivä maanantai-iltana he ovat köyrikalliolla. Tehtiin luutia ja hankitaan illaksi kuivia risuja, mistä saa iloisen lähtököyrin. Se lähtököyri poltetaan joka ilta. Koko kylän lapset ovat siellä. Mökkiläisten lehmät ovat talojen lehmien kanssa. Köyriä palaa monet yhtaika.
Iitti, V. Lindberg KRK 61:395.1935-36
Köyrin viettoa
Köyrinä ei Kuivannolla tehty töitä. Ukot käveli toistoisissaan juoden olutta ja nuoret poltti illalla köyrinvalkeita.
Orimattila, Anja Huttunen 625.1948
Pyhänmiehenpäivä
Pyhänmiehenpäivänä syötiin tavallisesti lampaan kontti kekrinpaistina. Jos lammas sairastui, luvattiin se syödä kekripaistina, että paranisi. Jos parantui, niin täytettiinkin lupaus.
Sammatti, Väinö Nyberg ja Yrjö Ylänne 306.1915
Paistikkaita
Kekri oli marraskuun 1. päivä. Juhla naurispaistikkaisineen, sian, lampaan, lehmän paistineen, kehäjuustoineen ja oluvineen. Silloin oli kissaviikot ja vapaaviikot palvelijoillakin. silloin kans juhlittiin. Ja jokainen oli vapaa. Tärkeemmät vaan tehtiin.
Iitti, V. Lindberg KRK 61:358.1935-36
Rokka
Se oli palkollisten muuttopäivä. Lampaanpäistä keitettiin hyvä rokka aina köyrinä. Irtanaisviikko eli riiviikko silloin alkoi.
Perho, Samuli Paulaharju 35244.1928
Lammas pappilaan
Pappilaan vietiin adventin aikana satavat. Lihaa, villoja, vasikannahka (taikka lammas) ja jyviä. Jos tahdottiin lammas viedä, niin se vietiin kekrinä.
Hailuoto, Samuli Paulaharju 5842.1912
Köyri l. kekri
Köyri l. kekri-aamuna varrain tavattiin tappaa lammas, jos ei jo oltu aattoiltana tapettu. Ja olutta itse rykättiin. Pöytä oli lastissa koko päivän. "Joka kekrinä tulloo kyllään, se on kekripässi." Ei näet menty kylään sinä päivänä. – Seuraavana päivänä Sieluin päivänä kyllä jo mentiin. Mutta silloin ei vielä isäntä palkkaa palvelijoille maksanut. Kekrinä myös syötiin talkkunaa.
Pyhäjärvi O.l., Samuli Paulaharju 3695.1909
Pyhämies
Mikkelinä saivat karjanpaimenetkin juhlia. Ne saivat rieskan ja juuston. Pyhämies oli toista sorttia. Palvelijat saivat matinkaasin. Ne saivat pussissa ruokaa. Siihen kuulu 4 tai 5 kaakkua, lihanpala, juustoa ja voita.
Mäntsälä, Hml:n alakouluseminaari 5576.1935
Itteviikko
Pyhäinpäivänä laitetaan sahtia ja varikoista. Silloin vietetään "ittevviikkoo", jolle nykyään alkaa tulla uusia nimiä, kuten "runtuviikko" ja "vapaaviikko" y.m. Tansseja silloin on useasti. Ja palvelijoille annetaan lampaan lapa, jokunen leipä ja varikoinen pääsinkakoksi ittevviikon ajaksi. Paitsi se, joka "santista" jo eroaa ja pitää niin ollen 2 viikkoa lepoa.
Pälkäne, E. Mikkola 603b.1912
Tinan pinta
Pyhäin miestenpäivän aatto iltana oli tapana valaa kuvia tinasta veteen. Ennustettiin. Harmaa ja rysyinen pinta tiesi rikkautta.
Muurla, Vilho Saariluoma 801.1914
Tytön ja pojan kuva
Pyhäin miesten aattoehtoona valettiin tinaa (tai "plyijyä") mallassaunoissa. Jos kuva tuli pojan muotoiseksi, tuli se tyttö, jolle valettiin, huoraksi. Jos tuli kranssi, tiesi se naimista.
Pöytyä, E. Vihervaara 4161.1912
Pyhäinmiestenpäivä
Pyhämiähinä palvelusväki ennusti vuatta. Kaarettiin plyijystä taikka tinasta veteen ja katsottiin, kuvista jotka sitten tulivat, mimmoinen vuasi tuli.
Köyliö, A.R. Niemi 39 (26).1890
Vanha pyhäinpäivä
Tinoja valetaan nykyään, se mitä valetaan, uudenvuoden yönä, mutta ennen muinoin piti sen tapahtuneen (Keskisen Joosepin mukaan) vanhana pyhäinpäivänä. Tinaksi kelpasivat tinanapit, tinaiset kynttilänjalat ym. tina, jota ei oltu ennen siihen tarkoitukseen käytetty. Valintuotteiden muodosta saattoi ennustaa rikas mielikuvitus mitä tahansa tietysti. Avaimen muotoinen esine tiesi hallitukseen pääsöä, kehto naisille lapsensaantia, kruunu naimista, himmeä möhkäle tautia, ruumisarkku tautia.
Längelmäki, E.A. Ekman (Tunkelo) 417-423.1891
Seula
Pyhämiestenpäivän aattona oli tapana nostaa seulaa.
Kuusjoki, Niilo Kallio 2801.1914
PühämiästemBäev
Palvelijat pühämiästemBäevän (marrask. 1 pv.) menivät aamulla pihalle kenkä kourassa. Heittivät sen ilmaan päänsä yli niin, että se pyöri ilmassa. Minne päin osoitti nok (=kärki), sinne tuli muuttamaan sinä vuotena. Jos taas kärki oli omaan taloon päin, tuli koko vuoden pysymään samassa talossa.
Pyhäranta, Lauri Koskinen 233.1929
Suolarakeet
Pyhämiestenpäivän aattona pantiin akkunalle niin monta suolaraetta kuin talossa ihmisiä. Jos jonkun suolarae yön kuluessa suli, kuoli se ennen seur. pyh.miestenpäivää.
Paimio, Niilo Kallio 1940.1914
Huuto
Kun palvelia (mies, nainen) menee kekriyönä yksinäiselle kalliolle ja on siellä 3-4 t. ja huutaa kerran pohjoiseen, kerran etelään, 2 länteen ja 2 itään, saa hän tietää palvelusvuosiensa luvun, s.o. montako vuotta tulee vielä olla palveluksessa ennen naimista tai muuta muutosta. Kertoja ei tiennyt kuinka. Tunnettu Teiskossa hyvin vielä 1875 ja siitäkin myöhemmin.
Kuhmalahti (Teisko), Y. Hakala KT 16:50.1938
Kahvikupit
Kun pyhäinpäivänsanttina kahvikuppeja nostettaissa tulee joillekin kruunu, tietää se häitä, ruumiinarkku tietää kuolemaa ja avain rikkautta.
Kankaanpää, J.F. Ollinen 815.1890
Yhdeksää lajia
Jos pyhämiesiltana panee 9 lajia kuppien alle, esim. tuhkapussin, joka merkitsee köyhyyttä, punaist lankaa tai m.s., joka merkitsee iloa, mustaa, joka merkitsee surua, sormus, joka merkitsee kihlausta, pienen puutikun, joka on olevinaan arkku, se merkitsee kuolemaa, avaimen joka merkitsee emännyyttä, leipäää, joka merkitsee rikkautta. Kupariraha merkitsee kunniaa, tytti merkitsee lasta. - Sitte toinen muuttaa nämä esineet toisen näkemältä ja sitte saap se toinen tulla nostamaan. Sitte toinen taas muuttaa siks ku toinen on nostannu kolme kertaa. Mitä hän on saanut näillä kolmella kerralla, tulee hänelle tapahtumaan.
Myrskylä, Tyyne Salminen 86.1904
Rikat ja kuuntelu
Vanhoilla ihmisillä on ollut sellaisia taikoja. he ovat Kekrinä laasseet tuvan lattian ovesta päin perille. Rikat he ovat vieneet sellaiseen paikkaan, josta tie on lähtenyt kolmeen suuntaan. He ovat menneet niiden päälle kuuntelemaan. Siinä talossa, mistä on kuulunut itkua, on joku kuollut. Siinä, jossa tanssittiin, siellä mentiin naimisiin. Jossa naurettiin, syntyi lapsi.
Oulu, Utajärvi, Sanni Perttunen KT 197:8.1938
Kekrimöykärit
Kööruamuna noustiin korkeella puhteella (varhain) miehet jauhamaan talkkunaksia käskivellä ja naiset rieskan tekkoon. Aamiaiseks ol jo rieska ja siankinkku tahi muu lihapata ja talakkuna. Puoliseks ryynpuuro, otrapuuro, eihän niitä kauppoja ollu. Ja sittä ne kekrimöykärit. Minnäin muistan kun mulle kengät nakkas, turkki sill ol nurin, nakkas ja pakkoon lähti, vain myö juostiin perrään ja suatiin kiini, kun se ol kompastuvinnaan. – Niin, pithän se suaha ja kestitä.
Pyhäjärvi O.l., Hml alkoulusem. 4163.1935
Pyhäinpäivä "tomujuhla"
"Ne oli pyhhäämpäivänä semmosessa kestissä." Tulivat kaikki, jotka olivat talon töissä olleet. Kestiä sanottiin tomujuhlaks. Laitettiin sopat ja puurot ja makkeet sopat ja laatikot, leivottiin monenlaiset leivät ja varattiin viinat. Vieraat olivat koko päivän, söivät ja joivat niin että tuskin kotiin pääsivät. – Tomujuhlat pidettin saarnattavana pyhäinpäivänä.
Sahalahti, Helmi Helminen 203.1940
Pyhäinmiesten päivät
Tehtiin hyvät sahtit ja käskettiin toisistakin taloist isäntiä juomaan. Palkollisilla oli kaks vapaa viikkoo sanottiin kissaviikoiks. Ja palkollisill annettiin talon kyyti sinne mihin meni ja pantiin mukaan sianliha, voita, juustoa, piirakoita, villoja ym. Annettiin niin paljon eväst et se kesti kaksi viikko ja enemmänkin. Niit sanottiin "pääsin kakuiks". Ja sit kon mentiin hakemaan uutta palkollist, niin mentiin hyvin myöhään, et tulis pitkä vuos. Ja hevosel oli iso kello aisas, jos vaan sopi muuten. Ja sit lährettiin vast illan suus uuteen paikkaan ja laulettiin mennes: "Nyt on vuosi kulunu, ja Pyhäinpäivä tullu, Renki se juo ja mellastaa, ja isäntä on nurru."
Hausjärvi, Hml alakoulusem. 5543.1935
Köyr
Tuohinaamareita olen itse tehnyt monenlaissia, mutta niiden teko ei tule kysymykseen ilman että tarvitaan hyvä sitkiä tuohta, jota ei juuri joka katajapuskaas ole, että sitä vois tehdä.
Piikkiö (Honkilahti?), Kustaa Soini 82.1936
Riiviikko
Pyhämiäspäivä on suur syksyjuhla, silloin jo on viimmiestkin kesätyät tehty ja toisin vuasin lum maassa. Pyhämiäspäiväst pääsee palvelijat vapaaks, eli niinkun sanotah riiks, ja siit alkaa riiviikko palvelijoille, joka ol ennen rengismiähil yks viikko ja piijoil toisil yks ja toisil kaks viikkoo.
Elimäki, Antti Kujala 457.1915
Kehruuta
Piikat kehräsivät Pyhäin päivältä Juhlaan asti talon pellavaattia. Määrä oli ainakin kymmenen vyyhtiä loimilankaa kehrätä. Juhlalta Marian päivään tai Valporiin saivat kehrätä omia pellavaattia ja villoja.
Ylihärmä, Samuli Paulaharju 36886.1938, muistiinpantu 1929
Muuttopäivä
Muuttopäiviksi ovat maanantai ja perjantai sopimattomat. "Seittämä maanantakki viikkos, seittämä perjantakki viikkos."
Muurla, Vilho Saariluoma 814.1914
Ryysviikko
Pyhäinmiestenpäivää vietettiin pestuupäivänä. Silloin alkoi vapaaviikko "ryysviikko". Silloin usein vietettiin talojen palkollisten kihlajaisia.
Karuna, Hml alakoulusem. 5273.1935
Paha tahto
Jos pahalle tahdolle annetaan palvelusväen keskellä valtaa, sanotaan: "Kunnian kukko ei pyhäinmiestenpäivänä laula!"
Kuusjoki, Juli Kettunen 164.1937
Itseviikko
Se oli pyhänä se saarnattava pyhhäinpäivä. Sen jälkeen pidettiin kaksi päivää arkipyhää ja vasta tiistaina lähdettiin itseviikolle ja oltiin kaksi viikkoa. Nythän ne menneevät santista, ensimmäisestä päivästä.
Kuhmalahti, Helmi Helminen 673.1940
Pääsinkyrsät
Nyt on vuosi kulunu ja pyhäänpäivä tullu. Trenki juo ja herrastaa isäntä on ku nurru. Seittemän leipää ja lampaanlapa on myötä. Siinä on pojalla pääsinkyrsät, ku vuoden on tehny työtä. Koko seuraava viikko on runtua. Pyhäaamuna uusi väki taikka vanhat väjet alka työnsä. Lauantaina emäntä sanoo "minä palvelen sinuu nyt ja sinä palvelet minua koko vuoden".
Viljakkala, Pauliina Säkki 295.1936
Jälkiviikko
Pyhhäänpäivän jälkiviikko oli palvelijan vapaaviikko, kissaviikko, köyryviikko.
Eräjärvi, Laina Lindström 26.1937
Runtu
Runtu oli pyhäinpäivämaanantai. Silloin pidettiin oikein lystiä, käytiin kylää ja tanssittiin. Naisetkin lauloivat silloin kylän teillä. "Runtu on koirallakin", sanottiin. Runtu-nimeä ei käytetty muista päivistä kuin edellä mainitusta pyhäinpäivämaanantaista. (Köyri-nimeä ei kertoja tuntenut, eikä se näytä olevan täälläpäin yleensäkään tunnettu.) Pyhäinpäivän aikaan juotiin ja "hummeroittiin". Toiset näkivät näkyjä ja kuulivat kuuloja.
Jämijärvi, Viljo Alanen 883.1948
Markkinoille
Piikat sai siittä paikasta, mihin he seuraavaks' vuareks' meni, pestiliinan ja juustoo ja kakkoo. Sen talon hevosella hep' pääsi syysmarkkinoille. Semmost' aina ennem' mailmasa oli.
Harjavalta, Hml alakoulusem. 4082.1935
Kekri
"Köyry" är namnet på beviljad ledighet, på väliviikko t.ex. Allhelgone-köyry räcker 1 vecka. till pääleipä ges ett flere markers bröd, juusto och lampaankäpälä.
Nurmijärvi, Reinholm 71:18 (Kansallismuseo)
Vapaaviikko
Kaikki piikat ja trenkit orottivat pyhämiesten päivä, kun silloin päättyi palkollisten palvelusvuosi kaikille niillekin, jotka samaan taloon jäivät ja niille jotka muuttivat palveluspaikkaa, alkoi ns. ryysviikko (vapaaviikko), jolloin kukin sai mennä ja olla missä tahtoi, ja toimeliaimmat paikkavat ryysyjäänkin, että taas vuoden tulisivat toimeen vaatteillaan ym. Ja vaikka vuodenaika tavallisesti oli sateinen ja kolea, niin kukin koitti sentään tavallaan hauskuuttakin etsiä.
Lieto, Akseli Rinne 1145.1937
Miestenpäivä
Paimenella oli pyhä juhanneksena, toinen pyhä oli mikonpäivä. Miestenpäivän aikaan vasta maksettiin paimenen palkka, vaikka vuosi loppui jo mikonpäivään. Palkkajyviä annettiin väliin 10 kappaa. Entinen paimen sano: Karpijo luvattiij ja kymmenen kappaa annettiin. Minä haen luutan ja vispilän pois. (karpio = 10 kappaa)
Kuhmoinen, Helmi Helminen 1123.1940 < Juho Tikkanen, 83 v
Pohjat omasta takaa
Pyhäinmiestenpäivä oli palvelijain päivä. Sinä aikana otettiin ja päästettiin palvelijat. Minäkin palvelin 30 markan edestä koko vuoden. Viimeisenä vuotena minun piti saada 65 markkaa. Talosta sai vaatetta: kolme paitaa ja sarkavaatetta ja sukat ja sukanterät. Samoin sain saappaat ja saappaan terät. Itse sai maksaa pohjat.
Asikkala, Maila Saarto 529.1940
Runtuviikko
Pyhäinpäivän jälkeen alkoi palvelusväelle vapaa- eli runtuviikko. He saivat ruuan talosta, mutta töihin he eivät ottaneet osaa. Jos he viettivät runtuviikon talosta poissa, saivat he kotiin vietäväksi viikon evään, "pääsinkyrsät", kuten esim. leipää, lihaa ja voita.
Viljakkala, Martti Mattila 4020.1936
Pesimet
Ennen köyriä leivottiin ja sitten tuli irtanaisviikko. Piiat jos olivat talossa irtanaisviikolla, tekivät silloin luudat ja pesimet taloon koko talveksi. Pesimet tehtiin kuusen oksista, ennen kun kärkkä kasvaa kuuseen, ne pitää ottaa.
Perho, Samuli Paulaharju 36957.1938, muistiinpantu 1928
Reppulauantai
Köyripäivän illalla, toiset jo lauantaina, muuttivat piiat ja rengit. Ja se lauantai oli reppulauantai. Edellinen viikko oli irtanaisiviikko. Kun irti pääsivät talosta, niin sanottiin että juko katkesi ja tuoli salaa nykästiin alta pois.
Perho, Samuli Paulaharju 35245.1928
Koyrikyydiä
Halsualla palkaväki on ennen aikaan ollut vuosikaupalla talossa palveluksessa, palvelusaika alkaa 1 pvä marraskuuta ja päättyy viikkoo vaja vuosi. Palveluspäivän alkaessa eli köyrinä sille annetaan niin sanottua köyrikyydiä ainapa naapuri kylissä asti, kun vuosi on kulunut, että enään on viikko aikaa, niin palvelusväeltä loppu palvelusaika, köyrilauvantai-iltana katkea juko, että pötkähtää, sitten on viikko vapaata, vapaaa talon ylöspito.
Halsua, Eino Hotakainen KRK 177:59.1935-36
Huveja
Nuoret huvejaan silloin pitivät. Palvelijat pääsivät vapaiksi ja tanssasivat. kekritansseja pidettiin.
Hailuoto, Samuli Paulaharju 5824a.1912
Kellot
Kekrinä kellot naulaan, pääsiäisnä kaulaan.
Muhos, Lyyli Similä 161.1937
Kekri
Pääsiäisenä kellot kaulaan, kekrinä kellot naulaan. Näin oli sanottu ennen lehmäin kelloista, jotka piti pitää kaulassa välttämättä pääsiäisestä kekriin asti.
Rantsila, Jorma Toppila KRK 227:1240.1935-36
Köyriviikko
Täällä oli vielä joku vuosi sitten eräissä paikoissa tapana köyriviikolla taikoa suolat, jotka laitettiin niin moneen pieneen pussiin kuin oli lehmiä talossa ja ne pantiin pirtin oven karmilautojen väliin talven ajaksi säilöön, josta ne sitten keväällä otettiin, kun ne ensi kerralla laskettiin metsään laitumelle. Uskottiin, ettei siten karjaonni mene pilalle, eikä tauti tapa karjaa sinä kesänä.
Heinola, Juho Virtanen KT 60:16.1938
Lehmänajo
Kuka köyriaamuna ajaa lehmänsä viimeiseksi ulos, niin se jää siksi vuodeksi köyriksi.
Sippola, M. Multala 114.1888
Kytkypelätin
Pyhäänmiestenpäivänä illalla oli tapana syödä navetassa. Kun lehmien kytkyvarsi meni läpi seinän ja ulkopuolella oli puupalikalla kiinni, oli pojanviikareilla tapana pelättää isäntäväki navetasta, vetämällä puupulikosta navetan seinän takaa, niin että lehmä pelästyi, kun kytkyvarsi kiristyi ja parkaisi rumasti.
Luhanka, Reino Torsti KRK 68:106.1935-36
Köörinpäivä
Köörinä on ennen Liimattalassa akkain pitänyt syödä puolinen navetassa. Miehet ovat menneet syömään talliin ja heidän on pitänyt housuistaan syöttää rieskaa hevosille.
Pyhäjärvi O.l., Hilda Manninen 121.1936
Lyhteenpoltto
Köyrypuuro oli yhtä välttämätön kuin papuruoka laskiaisena. Olkilyhtei poltettiin kallioilla ja kun oli poltettu tulia hypättiin kilpaa kalliolta alas ja kuka jäi viimeiseksi, sitä sanottiin köyryksi.
Artjärvi, Maila Saarto 527.1940
Kekri kaikilla
Joulu on jokattel ja kekri kaikil, vaikk ei ne muut ol ku kerra vuares.
Nousiainen, Frans Leivo 2868.1937
Taikapiiri
Kun tahtoo estää kenenkään noitain pahanteon karjan tai muiden tavarain ylitse, niin tehdään kuuttomalla ajalla otetusta lepän latvasta ympyräinen teräväpäinen palikka, ja pyhäinpäiväyönä mennä sillä välin kun kukko on kerran laulanut ennen kun se toisen laulaa ja piirretään portille takaperin kulkien piiri, jonka tulee ulettua toisesta portinpielestä toiseen ja luetaan: "Paha painu matkahas, / mene metsähän menoas, / änkätä ämmäsi oville, / kampuroitse korttisille, / siel on parempi sinulle, / kuin on mustasa navetasa!"
Tyrvää, Erkki Kullaa 110.1903
Huuto yössä
Eräällä palvelustytöllä oli isätön lapsi. Hän hautasi sen elävältä Kivistön metsään. Tämä tapahtui Pyhäinpäivän vastaisena yönä. Jos kuuntelee yksinään klo 24 Pyhäinpäivän vastaisena yönä haudan vieressä kasvavan puun juurella, kuulee tämän lapsen itkua vieläkin.
Ruovesi, Hml alakoulusem. 30693.1944
Aarteenhaltia
Aarnihaudat löytää kun syksyisellä yöllä katselee sellaisen huoneen katolta, mikä on kolme kertaa muutettu. Pyhämiesyö on kaiken paras aika, sillä silloin ne palaavat varmemmin. Ne palaavat kerran vuodessa, niistä palaa silloin home pois. Jos näkee aarnihaudan palavan, niin menee sen luo ja heittää sinne teräksen kappaleen, niin se sammuu ja aarnihauta jää silloin avoimeksi niin, että voi nähdä sen sisällön. Mutta aarretta on vaikea saada haltuunsa, kun aarteenhaltia koettaa kaikin keinoin sen estää. Ainoastaan siinä tapauksessa, jos tietää ne sanat, millä aarre on uhrattu, saa sen haltuunsa, tai sillä, ettei laita silmiänsä yhtään pois aarteesta, vaikka aarteenhaltia näyttäisi itsensä missä muodossa tahnsa, mutta sekin on vaikea temppu, sillä haltia voi tulla puhuttelemaan aivan tutun näköisenä henkilönä saarakseen aarteen kaivajan silmät hetkeksikin pois aarteesta ja silloin on aarre hävinnyt.
Pyhäjärvi U.l., Juho Salmi KRK 55:8.1935-36
Kiuluja ja pellavia
Kaikkien renkien täytyi pyhäinmiesten päivästä jouluun tehdä: reki, saavi, ämpäri ja kiulu. Ellei hän tätä tehnyt, jäi palkka vuoden lopussa. Piikain taas täytyi kehrätä 7 vyyhtiä pellavia ja jollei hän sitä tehnyt, sidottiin hän jouluyöksi pöydän jalkoihin kiinni yhdellä vihdillä.
Hattula, Esko Aaltonen 302.1913
Tuopilla löylyä
Kun miestenpäivälauantaina (= pyhäinpäivän aattona) mentiin kylpemään, niin saunaan vietiin tuopilla olutta löylynheittoa varten. Isäntä viskasi sillä ensimmäiset löylyt. (Samoin kuin joulusaunassa.)
Kuhmoinen, Helmi Helminen 1173.1940 < Iida Enkvist, 75 v
Keyri
Keyriksi kutsuvat Mikon, pyh.miest. ja joulun pikkupyhiä. "Keyri on köyhänkin jumala."
Asikkala, U. Holmberg 134.1909 < Emil Saarinen, 60 v
Tavarasta
Akan tavara ei kestä kun Köyristä Jouluun.
Vaasa < Evijärvi, Väinö Tuomaala KT 179:280.1938
Tupaan maata
Valporilta vakinaasesti mentihin luttihin maata, menivät uloostamhan. Kysyttihin: "Joko teirän flikat on mennyt uloostamhan?" Ja pyhäänpäivähän asti oltihin lutis. Ja sitten muutettihin tupahan maata. Ja uures paikas päätihin heti tupahan.
Ylihärmä, Samuli Paulaharju 36947.1938, muistiinpantu 1929
Puhdas orava
Kekriltä ruvettiin oravia ampumaan. Poikaoravat eivät kelpaa ennen kekriä. Mutta vanha orava on puhas, silloin, kun on puusta varissut lehti. Kerran ammuin joulun aikana oravan, joka oli aivan kesakko.
Paavola, Samuli Paulaharju 25634.1934
Keyri keskellä
Kun oisi viikko pyhiä, joulu nokassa ja keskellä keyri.
Haapajärvi, A. Polvinen 37.1888
Pyhämiesten viikko
Pyhämieste viikol / o herran päevä piikol / ku muuteta muori / ja vaheteta faari.
Kalanti, Selma Saarnio 548.1937
Jakoajan sää
Kukin jakoajan päivistä vastasi kuukautta. Minkälainen ilma kunakin päivänä silloin on, niin samallainen ilma on vastaavana kuuna.
Pöytyä, Eemeli Vihervaara 2287.1911
Jaka-aika
Jaka-aikaa kesti 16 yötä; 8 kummankin puolin pyhäinpäivää. Jos silloin oli kaunis ilma edes niin kauan, että ennätti hevosen selkään hypätä, tuli kaunis kesä ja hyvä vuosi. Sama ennustus kuuluu Paavalinpäivään.
Vanaja, Alma Aarni KRK 57:145.1935-36
Jakaika
"Jos vanhana jakaikana aurinko paistaa, tulee poutakesä." Vanha jakaika oli ennen muinoin pyhäinpäivästä kahen viikon päästä. Siihen asti oli uusi jakaika.
Pertunmaa, Edla Ahvenainen KT 69:67.1938
Linnunrata
Jos linnun rata on jakoaikana himmeä, tulee suoja talvi, mutta jos se selvästi näkyy, tulee pakkas talvi. Pyhänmiesten ja Martin päivän välillä.
Akaa, Emma Mäenpää KRK 62:484.1935-36
Älä anna
Jakoo aikana ei anneta talosta mitään kenellekään, ja se aika kestää 9 päivää. Jos sinä aikana annettiin, ei tullut uutta tilalle.
Asikkala, Hilda Hirsikoski 46.1928
Remppuperjantai
Remppuperjantai oli vapaaviikkojen viimeinen perjantai, jolloin palvelijat tavallisesti tulivat taloihin alkamaan palvelusvuottaan.
Laihia, Elna Rintala 480.1937
