Itä ja pohjoinen

i) Raja-Karjala, j) Pohjois-Karjala, g) Pohjois-Savo, m) Kainuu, p) Viena, n) Peräpohjola

Kekri

Jos Kallavesi pysyi jouluun asti sulana, lähtivät jäät varmasti vapuksi. Jos jäätyi kekriksi, suli vasta Urvoksi (25.5.).
Nilsiä, Erkki Horttanainen KRK 93:209.1935-36

Keyri

Mitä kekrinä kedolla, sitä Jyrkinä katolla. (Jos keyrinä on lunta, niin Jyrkinä on samoin.)
Sortavalan mlk, Toini Moilanen KRK 148:351.1935-36

Ilmoja

Jos keyrinä on selkiitä ilmoo, niin kevväillä aikaseen lumet alakaa sulloo.
Rääkkylä, Alex Hyvärinen 217.1902

Vanha keyr

Vanhana keyrinä jos järvet ualtuvaa, niin vanhana jyrkinä on järvet sulat keväilä. (Vanha keyr on 12 yötä eteenpäin oikiista keyristä. Vanha jyrk on 12 yötä jyristä eteenpäin.)
Kitee, Yrjö Rouvinen 188.1936

Hywä wuosi

Jos syksylä ei kylmä keyrin männes rapakoita eikä lunta sa nin tulo hywä wuosi eikä pane hal[l]a.
Kaavi, Muudan mökinmies VK 62:12.1885

Rospuutto

Kekrinä on rospuutto, jotta ei päästä kirkolle, järvet ovat jo jäässä. Joskus on jo Mikkelinä, jotta ei jäältä päästä.
Kuhmo, S. Paulaharju 6871.1916

Pyhämiestenpäivä

Ko ei ole Mikkelin riitheitä, ei ole Pyhämiesten suvia.
Karunki, Aukusti Kantojärvi 217.1937

Pyhäinmiestenpäivä

Jälkeen pyhäinmiesten kun oli suvi, niin keväällä taas oli talvi.
Kittilä, S. Paulaharju 24050.1920

Köyri

Köyriä pidetään marraskuun 1. päivänä. Köyriviikko kestää 8 vuorokautta. Lapsia peloiteltiin silloin kaikellaisilla kummituksilla. Kun eukot taioissaan leikkelivät toisten ihmisten eläimisä, niin he pukeutuivat miesten vaatteisiin. Köyriättäret olivat haltioita, joille köyrinä pantiin velliä, jotta sitten onni suosisi. – Köyriaamuna noustiin aikaisin ylös, lammas tapettiin ja syötiin ennen päivän nousua. Köyrinä täytyi syödä yhdeksän kertaa, jotta ei sitten vuoden varrella söisi liikaa. Kun vieras saapui taloon, sanoi hän: ”Köyriäkö vai uunia?” Jos vastattiin köyriä, kävi vieras syömään, mutta jos vastattiin uunia, ryhtyi hän särkemään uunia.
Kuopio, Lyyli Karhu 391.1936

Köyrin aatto

Köyrin aattona keitettiin velli, köyriaamuna lammassoppa.
Leppävirta, Sylvi Sääski 492.1937

Rinnustin ja römppä

Viikkoa ennen köyriä palvelijat panivat kukkarot likoamaan. Aattoiltana on tietetty palvelijoilla paljon töitä, saunavesikin on pitänyt kantaa pienellä astialla, piimälaskulla. Aattoiltana on palvelijattarilta repästy vaatteen rinnus auki (rinnustin katkaistuna). Köyriaamuna on talossa laitettu lammaslihaa talkkunan kanssa ja olutta juotu ja ruoka ei ole saanut köyripäivänä pöydästä loppua. Palvelijat ovat kiikkuneet ja syöneet koko päivän. Seuraavana aamuna pimeän aikana on palvelijoille maksettu vuosipalkka ja sitten vasta römppäviikolle saanut lähteä. Sellainen palvelija, joka ei enää tullut seuraavaksi vuodeksi entiseen taloonsa, keitti erojaiskahvit lähtiessään isäntäväelleen. Köyrin jälkeisenä päivänä kun on palvelijat menneet kylään, jos ei ole kahvia annettu, ovat he saaneet uunin kaataa (uunin kaatopäivä). Köyripäivänä ei saanut kylässä käydä, sellaisia on sanottu hyvin pahalla nimellä, jotka köyrinä kylässä liikkuivat.
Tervo, Anni Heimonen KRK 92:746.1935-36

Köyrviinat

Ennen olj tapana köyr uamuna nousta aekasee ylös. Pimmee aekana pit ennättee tappoo lammas, josta uamuseks keitettiin soppa, köyrsoppa. Eukko väe pit tuas ennättee pimmee aekana lämmittee tupa ja tehä rieskat, nii aekasee ettei harakat niä tuva lämpiimis aekaa nousovoo savuva tuvan piipusta. Miesväk usseennii hommas köyrviinat itellee.
Vehmersalmi, Emil Airaksinen KRK 91:299.1935-36

Pimeän rieska

Kartasalon puolella elänyt Paavo Karvonen (s. v. 1847) kertoi, että Mikkelinä ja kekrinä oli tapana tappaa ja syödä lammas pimeän aikana. Samoin tehtiin ja syötiin pimeän aikana kovarieska. Hapanrieskaa ei silloin vielä tunnettu, mutta kyllä pannurieska, ennen yleisesti tuohiseen tehty, kun pannuja ei vielä ollut. Päivään kerittiin ruokalevotkin maata.
Tuusniemi, Otto Räsänen KRK 118:209.1935-36

Kypärässä

Kypärävaarassa ennen kekriaamua oli kaksi lammasta tapettu, toinen tuoreeksi lihaksi, toinen palvattiin. Lihaahan ennen kekrinä syötiin. – Jo kahden aikaan aamulla Kypärässä noustiin ylös. Viinaa ryypättiin ja haukattiin. Sitten alettiin teurastaa, kun oli kuivaa ruokaa syöty. Sitten aamiaiseksi syötiin kuivia ruokia ja piisasi niitä päiväksikin. Oli ennen teurastettua lehmänlihaa pöydällä. – Nehän piti kekrin kuin juhlana. Ei mitään työtä tehty, vaikka olikin arkipäivä. Kun oli aamunen syöty, niin ettone pidettiin. Vaatteissa oltiin kuin pyhäpäivänä. Vieraita kävi, ja niitä syötettiin joka talossa. Leipää, ruokaa, teoksia, ryyniteoksia (piirakoita joissa kuori rieskataikinasta) ja talkkunaa laitettiin kekriksi. Iltaseksi ryynipuuro otraryyneistä ja maidosta. ”Kerta kekri vuodessa, toinen kerta kellistellä.” Lattiat pestiin kekriksi ja kaikki laitettiin kuin juhlaksi. Pyhäpäivää (Pyhäinmiestenpäivää) ei enää niin pyhänä pidetty.
Hyrynsalmi, Samuli Paulaharju 6803.1915

Uhrit

Lihova kekrinä keitettiin. Toisilla oli tapana lammas keittää. Niillä oli taikureilla oikein luvatut uhrit kekriksi, jotta kun säilyvät lampaat tai muut elukat, niin keitetään kekrinä. Sitten on keitetty mitä on luvattu ja syöty suuhunsa lihat. Vanhat ukot joit viinaa lihan kanssa. Sanottiin kekrinä, jotta ”pyhät miehet mouskutteloo”.
Taivalkoski, Samuli Paulaharju 15149.1931

Kekri, lammaspäivä

Tulee kekri, lammaspäivä. Jos ei kekriä kunnioiteta, niin se tulee talon haltia, se vanha talon haltia, se männingäishaltia ja suuttuu. Sille pitää kekrinä lammas keittää. Se muuten kävelee lehmäin selässä, ratsastaa niillä ja remuaa. Mutta jos sitä kunnioitetaan, niin se kävelee lattialla, kun on lattia sievästi laastu. Kekriaamuna kauhean iso vanha jäärä jysäytetään pataan kokonaan. Talvijäärä monesti lyödään pataan. Sitä on syötetty laihossa syyskausi.
Suomussalmi, Samuli Paulaharju b)15153.1931 < Reeta Liisa Tauriainen

Netuuka tarttuu

Koko lammas keitettiin kekrinä. Päineen, sorkkineen, mahoineen keuhkoineen se keitettiin. Nahka vain otettiin pois. Oisko jo 40 vuotta siitä kun se järjestys loppui. Sitä niin palveltiin sitä karjan jumalaa. Pelättiin sitä, jotta jos ei sitä palvella, niin tarttuu netuuka.
Kuusamo, Samuli Paulaharju 15145.1931 (muistiinpantu 1917)

Pyhäin miesten aika

Kolkattu jaara on salu. Tänä talvena kun karitta syntyy, niin syksyllä kolkathan ja sitten Pyhäin miesten aikana lahathan.
Pohjois-Ruotsi, Täräntö, Samuli Paulaharju 27390.1936 (muistiinpantu 1932)

Keiri

Keirinä (pyhhäemmiestem päevänä) piti tupa lämmittee nii aekaseen, ettei harakka savuva niä ja päevään tullessa pit kaheksan kertoo syyvä ja ruoka pit pittee koko päevä pöyvvässä ja erikoesesti lehmä eli härän ruaja ja kuka tulj vieras, niih heti pit syöttee. Jos eij käskenä vierasta syömään, niin vieras rupes särkemää uunija. Nämä sitä varten, että vaenajat eij tie pahhoo ja nuapurit eij vie siunausta salloo.
Vieremä, N. Väätäinen 313.1948 < Topi Karppinen, s. 1888

Talkkuna pääasia

Keyrinä saivat piijat ja rengit laiskotella. Niillä ol´vappaata kaheksan päivee. Silloin otettiin sijjaisia talon töihen. Muutennii piettiin keyrinä talossa kaikille parempi hoito. Ruokakii ol´parempoo kuin tavallisesti ja vehnäskahvit annettiin kaikille joukoille. Sillon keitettiin monenlaisia keittoja ja olut tehtii ja hyvä tehtiinnii. Ne olivattii olutmestaria siihen aikaan. Väkevätä ja raitista juotavata se ol. Talakkuna ol ihan piäasia keyrinä. Otran jyvät ol jo aikasemmin keitetty, uunissa kuivatettu ja ruskistettu ja käytetty myllyssä.
Iisalmi, Hml alakoulusem. 4593.1935

Lähtökahvit

Köyrinä pantiin tupa uamusella hyvin aikaiseen lämmitä. Aamiaiseksi syötiin talkkunaa ja miehet ryyppäsivät kotikeittoista viinaa (pontikkaa) niin, että tulivat humalaan. Kun aamutyöt oli kaikki tehty pimeän aikana, laitettiin pois lähteville palvelioille eväät ja sitten keitettiin lähtökahvit, mitkä juotuaan pois lähtijät lähtivät hyvästeltyään talon väen.
Karttula, Hulda Ollikainen 582.1937

Maitovelli

Keyri-iltana piti keittää illalliseksi maitovelliä. Velli piti keittää hiilloksella eikä padan alle pitänyt puhaltaa.
Nilsiä, Erkki Horttanainen KRK 95:994.1935-36

Savu

Kekrinä ei muun muassa saanut pirtin savu näkyä missään tapauksessa toiseen taloon, siis se oli lämmitettävä ennen päivää. Eikä myöskään saanut ruokia korjata pirtin pöydältä koko päivänä. Se oli aamulla vartain katettava parhailla mitä talosta löytyi ja annettava olla seuraavaan päivään asti. Uskottiin, että sitten ei sinä vuonna siltä pöydältä pitäminen lopu.
Tervo, Arvo Pekonen 443.1938

Kekrittäret

Keyrin vietto. Keyriaamuna piti kolme kertaa uuni lämmitä ja kolmasti syödä ennen päivän tuloa. Paistettiin lehmän takaraaja ja se oli koko päivän pöydällä. Jos kuka taloon tuli, niin heti käskettiin syömään. Kekrittäriä l. kekräättäriä kulki talosta taloon. Olivat naisia kummannäköisiksi puettuina, paperia ja muuta vaatteiden päällä. Iltapäivällä tulivat, ja kun pääsivät tupaan, alkoivat tanssimaan. Niitä syötettiin. Tytöillä oli huivi sidottuna ympäri pään punasella t. sinisellä nauhalla niin, jotta vähän silmiä näkyi. Joskus oli poikiakin tytöiksi puettuina. Jos ei keyrittärille mitään annettu, niin menivät navettaan tekemään lehmille ilkeyttä.
Iisalmi, Samuli Paulaharju b)3678.1909

Vai uunia?

Köyrinä keitetään tavallisesti köyrvelli. Käydään naapurissa ja sanotaan: ”Köyriä vai uunia?” Se on: Onko talossa tarjota köyriviinoja tai pullakahvit naapurille. Palvelijalle annetaan mukaan ”päivälliset” se on, että annetaan palvelijalle mukaan evästä koko lepoviikkojen ajaksi. Köyrin viettoon kuuluu iltasella nurkkatanssit.
Vehmersalmi, A. Iivanainen KRK 97:110.1935-36

Lakaisu

Kekrinä pantiin pirtti ylös noustuu lämmitä ja lattia lakastiin takaperin ovensuusta peränurkkaan päin, että lampaat mustia vuonnija. tekisi.
Nurmes, Matti Herranen 58.1916

Kirnuaminen

Köyraamuna tehtiin piiroot, talkkuna ja paisti. Päivään olivat piiroot jo vakassa. Kirnuttiin tuoretta voita köyraamuna.
Rääkkylä, Tommi Korhola 536.1937

Erovelli ja kukko

Marraskuun 1 pv Kekri oli suuri juhlapäivä. Aamulla noustiin jo varhain ja vedettiin lihapadat (karjalan paisti), talkkunaa ja maitopiimä esille. Ruoka pidettiin koko päivän pöydässä. Kaikki, jotka sinä päivänä tulivat taloon, syötettiin, olipa vaikka kerjäläisiä. Kahvia tarjottiin välillä. Tämä juhla oli palvelijoiden lomallelähtö päivä. Seuraavana aamuna keitettiin erovelli ja maksettiin palvelijoille palkat. Emäntä pani paljon evästä, tavallisesti paistoi kukon (lihakukko tai kalakukko). Emännän antimista katsottiin, pitikö hän palvelijasta tai ei. Ja näin lähti palvelijat 7 pv:n lomalle (römppäviikko).
Nurmes, Hml Alakoulusem. 4422.1935

Kadonneet puut

Köyriaamuna noustaan varhain. Luetaan halot uunissa. Jos halkoja on yöllä kadonnut, niin talosta kuolee yhtä monta henkilöä kuin on kadonneita halkoja.
Kaavi, Antero Vartiainen 36.1891

Jauho ja puna

Sotkamossa on kekri suurempi kuin joulujuhla. Silloin noustaan aikaseen töihin, uunit lämmitetään ja paistetaan ”lehmän jalka” ja tehdään makkaroita ohrajauhoista ja ”punasta” (verestä), joka seoksena pannaan suoleen ja sitten uuniin paistumaan.
Sotkamo, Iida Heinonen 25.1936

Lihaa murulta

Aikaisin noustiin ylös. Pirtti pantiin lämmitä ja rieskat leivottiin. Pirtti siivottiin. Aamiaiseksi syötiin kuiva ruoka: rieskaleipää, limppuleipää, tavallista leipää, lihaa, kalaa viiliä maitoa. Tekivät ennen kekriksi oluenkin. Uonnuan emäntä aina teki oluen. Sitten kun oli vähän aikaa kulunut, niin päivän valetessa tehtiin talkkuna talkkunajauhoista. ruokaa ei isoissa taloissa pöyvältä koko päivänä korjattu pois. Oli kuivat paistetut lihat loppumatta pöydällä. Puoliseksi keitettiin paisti, potusta, lihasta, makkarasta. Oli lihaa siinä murulta oikein. Viinaa aina väliin ryypättiin. Illaksi keitettin ryynivelli.
Säräisniemi, Samuli Paulaharju 6799.1914

Pyhät miehet kylpemään

Vanhanaikainen kekrin viettotapa. Laitetaan olutta, oravapaistia, mämmiä, viiliä, limppua. Noustaan ylös kekriaamuna kahen aikaan, pannaan pirtti lämmitä, leivotaan ja paistetaan ja sitte kun uuni on luuvittu mennään luvan kans, kierretään navetta kahdesti myötäpäivin ja yhdesti vastapäivin ja menee navettaan, karjasee kellokkaan korvaan, että ”nyt on kekri” ja sitte paistetaan kaikkea hyvää ja syyvään viiliä voita. Sitte sauna lämmitä ja kun se on valmis viijään pikkusen ruokaa saunan penkille, lyyvään löylyä, sanotaan lähtiessä: ”Kekrittäret, kekrittäret, pyhät miehet kylpemään.” Hetken perästä menee rahvas saunaan, pöytä on nurin, jauhopuoli päälläpäin, siihen pannaan kaikki hyvät ruuat, mitä vaan talossa löytyy, syyvään, juuvaan.
Pudasjärvi, Maria Pihlaja KRK 239:128.1935-36

Oksaiset halot

Kekriaamuna pitää nousta aikasin ja panna pirtti lämmitä heti ylösnoustua, halot on valittava kaikista oksaisimpia, joissa on pitkiä oksia. Halot pitää panna uuniin niin, jotta oksat tulevat myötä sukaan, siis tyvi puolet edellä. Halot pitää olla pitkä oksaisia sillä jotta tulisi isosarvisia pässikaritsoja talvella, ja oksat myötäsukaan sillä, jotta ei lapset syntyessään tule takaperin.
Paltamo, H. Möttönen KRK 238:40.1935-36

Kuumaa helmassa

Karjakon piti mennä tavallista aikasempaan navettaan ja viedä kuuma rieska helmassaan lehmille. Silloin piti ottaa kellot pois kaulasta.
Ristijärvi, Katri Koskelo KRK 237:216.1935-36

Pää, pylsyt, kynnet

Marttina makkaroita, Martti piispana lampaan päätä, Pyhäinmiesten päivänä pylsyjä, kynnet kynttelinä.
Simo, Veli Räsänen 12.1936

Pellavia

Vihtakiikussa kiikkuminenniihhan se oel ennen köyrinä. Rengit viänti jo talavella kiikkuvitat köyrkiikkua vartej, ja köyrinä sittä tehtiin niistä jonnekkiil liiteriin tai muualles sopivaan kohtik kiikku, ja siinä sitä kiikuttii, että tulovana kesänä kasvaes pitkiä pellavia.
Kiuruvesi, Antti Lämsä 732.1937, kert. Alma Nykänen, s. 1884 Pihtiputaan Säkkärämäessä

Henkiä ja halkoja

Köyrin aattoiltana pantiin uuniin lukupuut, halot. – Jos halusi lampaiden tekevän pässivuonnia, piti panna pyöreitä halkoja; jos halusi että lampaat tekevät uutivuonnia, oli pantava halaspuoleisia halkoja. Jos halusi lampaiden tekevän mustia vuonnia, piti panna nokisia palopuista hakattuja halkoja; jos halusi lampaiden tekevän valkeita vuonnia, oli pantava koivuhalkoja. Jos pani kirjavia halkoja, tekivät lampaat kirjavia vuonnia. – Köyr’aamuna halot luettiin. Jos oli hävinnyt halkoja yön aikana, merkitsi se, että talosta kuolee seuraavaan köyriin mennessä niin monta henkeä kuin monta halkoa on hävinnyt.
Pielavesi, Martti Tiitinen 2832.1936

Kuulolla

Keyriä vasten tullan ikkunan taa kuuntelemaan mitä siellä tarinoiaan, jos hyvin puhuu, niin se on hyvä sillä vuolla.
Rutakko, K. Krohn 13924.1885

Unia

Jos köörin ja joulun välillä näkköö semmoista unta, että on puipinaan viljoja, minkälaisia on puitavat viljat, niin sellaisia tulloo ens kesänä.
Pielavesi, Aapeli Kokkonen 161.1917

Alasti lakaisu

Keyrin aattoiltana naiset menivät alasti navettaan lakasemaan navetan lattiaa oven suusta perrään päin sen vuoksi, että näkisivät sulhasensa, minkä näkönen se on, se kuului silloin näyttäytyneen.
Nilsiä, E. Tikkanen KRK 121:206.1935-36

Länget

Kun köyrin aatto iltana katsoi ikkunasta sisään talon väen aterioitessa kolme vuotiaan varsan länkien läpi, sai tietää kuka siitä talosta seuraavana vuotena kuolee.
Suonenjoki, Y. Halonen KRK 91:42.1935-36

Tähkäkakkara

Keyrin jälkipäivänä tehään lapselle jokaiselle pieni kakkara, ja sitte pannaan uuniin paistumaaan, ja rukiin tähkä sitte jokaiseen kakkaraan, ja se nimitetään mikä on minni kakkara. Kenen kakkarassa tähkä palaa, niin se kuolee sinä vuonna.
Säyneinen, K. Krohn 10827b.1885

Puoliso

Keyruattona pit panna kaikellaista ruokoo mitä talossa oil’ pöyvälle ja kynttilät palamaan, sitte mies pan’ länget, joilla ruumista oil’ veitty, kaulaasa ja nous tuvan katolle ja kahto lakkeisesta sissään. Sitte näk tulevan puolisosa. Jos se koittel kaikkii ruokii, niin oil’ rikas, ja rikkaast elivät kaiken ikäsä.
Rääkkylä, Alex. Hyvärinen 245.1902

Päätön

Keyruamuna syyvessä joku pan’ länget, joilla ruumista oil’ veitty, kaulaasa ja män’ ulkopuolelta ikkunasta kahtomaan, jos joku syöjistä oil’ ilman piätä, se kuol’ sinä vuonna.
Rääkkylä, Alex. Hyvärinen 352.1902

Arpalastu

Kun köyririeskat otetaan uunista, leikkaa isäntä rieskasta arpalastun ja antaa pudota sen pöydälle. Jos sattuu niin, että palanen putoaa siten, että kuoripuoli tulee pöytää vasten, niin elämä menestyy hyvin tulevaan köyriin asti, päinvastainen tapaus ennustaa onnettomuuksia.
Kaavi, Antero Vartiainen 39.1891

Sidottu emäntä

Kekrinä syötiin makkaraa, verileipää ja muuta hyvää ruokaa. Emäntä sidottiin iltasella pöytään tietämättä, että hän pysyy kotona. Kekriä vasten kun pantiin lämmitys uuniin, niin halot luettiin ja katsottiin, että ne ovat oksasia. Jos yön aikana haloista joku katosi, niin seuraavaan kekriin mennessä kuoli niin monta perheenjäsentä kuin halkoja katsoi. Lampaista tuli sarvipäitä, kun halot olivat oksasia.
Kuhmoniemi, Väinö Väisänen KRK 242:30.1935-36

Kekritär käveli

Kekriä vasten iltasella kylvettiin. Kotaliesi ja saunaliesi lakaistiin puhtaaksi, jotta aamulla käytiin katsomassa onko kekritär kävellyt. Oli niinkuin vasikan jäljet, jos oli kävellyt. Siitä isäntä ja emäntä oli hyvillä mielin, jotta nyt talossa hyvin käy.
Hyrynsalmi, S. Paulaharju b)6819a.1915 < Rämsän ukko

Avainkuuntelu

Isäntä ottanut kaikki avaimet poveensa ja huppu korvissa istunut, jotta kuuluuko mitä. Tienristeykseen mennyt istumaan, siellä kun kekritär ilmoitti, miten tulee hyvä vuosi taikka huono.
Hyrynsalmi, S. Paulaharju b)6862.1915 < Rämsän ukko

Kupsavia

Aamulla pitänyt pimeällä pirtti laasta perilasin alle. Rikat helmallaan piti viedä ulos ja sitten kuunneltiin, vietiin kolmen tien haaraan ja rikkakasalla seisottiin ja kuunneltiin, jotta kuuluuko kupsavaista. Ja sitten kuului kupsavia. Jos kuului niinkuin lautoja olisi kolisteltu ja taottu, niin olisi sieltä kuolema tullut, kun arkkua jo oli tehty. Tiukuja jos kuului, niin naimahommia tiesi, juohtajajoukot kun helyissä ajavat. Viulunsoitto myös häitä tiesi.
Säräisniemi, S. Paulaharju 6860.1914

Kadonneita

Kekriaattoiltana kun pannaan halot uuniin, luetaan, ja aamusella ylösnoustua luetaan ne samat halot, ja nyt jos niistä haloista katoaa, niin kuinka monta on kadonnut, niin monta kuolee, ja kuinka monta on lisäytynyt, niin monta lisäytyy taloon henkiä seuraavalla vuodella.
Sotkamo-Kuhmo-Paltamo, Jooseppi Mustakallio 79.1881

Kekrinä kylään

Vie mieli männeiltä, syö peä märänneiltä, mää kekrinä kyllään.
Ristijärvi, Katri Koskelo KRK 237:200.1935-36.

Korvaviina

Kekriaamuna nousi emäntä aikaisin keittämään. Kun ruettiin syömään, tuotiin ensin pöytään talkkuna ja paistit. Lehmille annettiin ruumenia ja otettiin kellot pois, lampaille annettiin lehtikerppuja. Viinaakin tehtiin kekriksi kotona ja sitä joivat miehet niin, että heitä näkyi sitten teillä humalaisina hoilaamassa ja rallattamassa. Antoipa muuan emäntä lehmillekin viinaa kaatamalla sitä niiden korvaan sanoen: ”Nyt on lehmät kekri, saatte tekin viinaa.” Sitten kun kahviakin jo oli, sitä juotiin kekrinä. Silloin oli myös tapana ajaa hevosilla pitkin teitä.
Suomussalmi, Hml alakoulusem. 4905.1935

Monet teokset

Kekriaamuna noustiin varhain, ennen kahta se ei kuitenkaan saanut tapahtua. Ennen päivän koittoa piti naisilla olla kaikki työt tehtyinä: leivät paistettuina ja monenlaiset ”teokset” ym. ruuat. Kekrilammas keitettiin ”suolineen, sorkkineen, päineen ja pärstöineen”, kuten oli tapa sanoa. Se oli jo viikkoja aikaisemmin eroitettu muista lihomaan. Talkkunaa, ryynkukkoa ja mämmiä piti myös olla kekrinä. Ruoka oli koko päivän pöydässä, sillä jokaisen piti silloin ”seitsemän kertaa syödä ja iltasetta maata mennä”. Taloissa käyville vieraille piti myös antaa ruokaa, sillä muuten ne olisivat sieluinpäivänä uunit särkeneet, niin sanottiin. – Isäntä lähti jo aamupuolella viinapullon ja -harkan kera naapureissa käymään, tarjoten siellä kaikille.
Kuusamo, E. Vähä-Muotia KRK 241:719.1935-36

Kuiva orava

Aamupimeällä syötiin jo kaksi, kolme kertaa. Uuni lämmitettiin. Se, joka ensinnä nousi ylös, pani pirtin lämmitä. Rannissa toissa syksynä oli jo kolmen aikana aamulla kaksi kertaa syltty, juustoleivät tehty, teokset, lihajalat paistettu, ryynipuurot keitetty. Oravannautteetkin kekriksi kovattiin. Suolattu orava luineen päineen paistetttiin uunissa kuivaksi.
Ristijärvi, S. Paulaharju 6804.1915

Utareen puhallus

Köyrin (=Kekrin) aikaan piti köyhälle anojalle antaa apua, muussa tapauksessa suatto ”köyritär” puhaltaa (=tulehduttaa) lehmän utareet.
Kiuruvesi, Antti Lämsä 39.1936

Vieraanvara

Köyripäivänä on talossa oltava aina valmiina lihapannu, voi ja leipä. Jokainen päivän vieras on syötettävä, että talo pysyisi varoissaan.
Juankoski, Hml alakoulusem. 32280.1944

Painia, veisuuta

Sieluinpäivän iltana eli kekri-iltana naapurit kuhtuvat toisensa vieraaksi, lihaa syötiin ja viinaa juotiin ja yönvalvojaisia piettiin. Painittiin ja veisata völlötettiin.
Valtimo, Jouko Hautala 1730.1939

Kekri eli pyhäimiesten päivä

Ennen kun on kekriä elikkä pyhäimiesten päivä vietetty, niin aamusella on hyvin varhaan noustu ja syöty lihapaistia. Ja tallon kun on tullut ensimänen vieras, niin sitä on syötety. Siinä uskossa, että oisi talossa hyvä lykky. Etellisenä vuona, jos ei ole tätä ensimäistä vierasta syötety, niin siloin on talossa olut huono menestys sinä etelisenä vuotena.
Suomussalmi, H. Manninen KRK 238:141.1935-36

Seiväsmiehet

Ennen vanahaasan oel immeesillä paha tapa pelotella pentuja. Köyrinä he kiersivät nuapurissaan iso seiväs olalla ja sanoevat talossa: ”Uuniako vae köyriä.” Ja uhkasivat uunin särkee seipäällään, jos ei talossa kestitä. Ja pennut, jotka oel uunin piällä, mitkä hyppäsivät ja huusivat syvän kintaan peokalossa ja toeset hyppivät alas uunin särkemisen pelossa. Eikä talon väk ilennä olla kestittemättä mokomia pentuin pelottelijoeta. Nyt nykyiseen aekaan ei ou tämmöstäkkää lystiä.
Kuopion pit., Leena Rossi KRK 117:588.1935-36

Köyrimöröt

Kekriä eli köyriä on vietetty ja vietetään edelleen marraskuun ensimmäisenä päivänä. Kekrin jälkeistä päivää nimitetään sieluinpäiväksi. Kuten muiksikin juhlapäiviksi, varattiin myös kekriksi paljon herkkuja, leipiä leivottiin ja teurastettiin lammas tai sika, tavallisimmin kuitenkin lammas. Palvelusväki piti erikoisesti kekrin mielessään, sillä silloin he saivat vuodenpalkkansa ja jonkunverran lomaa, saivat olla n.s. ”riiviikolla”. Lomansa saatuaan heiltä pääsikin aina helpoituksen huokaus: ”Nyt se rinnustin aukesi.” Loman loputtua he muuttivat paikkaa tai jäivät entisille sijoilleen. – Juhlan ajaksi pukeutuivat tytöt ja pojat varsin omalaatuisiin vaatteisiin. Pojat kuljeksivat nurinkäännetty takki yllään, joka oli sidottu kiinni olkisiteellä ja siihen oli ripustettu kaikenlaisia kapineita. Tällaista kutsuttiin köyrimöröksi. Tytöillä oli taas päällään valkeat vaatteet. Tyttöjä nimitettiin kekriättäreiksi. Tytöt ja pojat kulkivat suurissa joukoissa talosta taloon. Köyrimörkö pyysi ruokaa tai kahvia. Jos ei saanut, niin mörkö suuttui ja rupesi särkemään uunia mukanaan olevilla kapineilla. Useimmiten hän sai, mitä pyysi. Sellaisissa taloissa he sitten leikkivät ja tanssivat. Jos lapset juhlan aikana juonittelivat, niin heitä peloiteltiin köyrimöröillä.
Iisalmi, Lyyli Karhu 397.1936

Hyvä sopu

Keyriaamuna vahaisen aamiaisen syötyä lähtivät miehet naapuriin. Sinne mentyä sanottiin: ”Tultiin teille uunia särkemään.” Isäntä sanoi: ”Sen saisitte tehdä, ellei viinapulloni olisi täysiä.” Ja sitten ryhdyttiin hyvässä sovussa ryypiskelemään.
Nilsiä, Erkki Horttanainen KRK 93:290.1935-36

Kekrittäret

Kekrittäret olivat kummittelijoita, jotka kekrin aikana tulivat taloon ja uhkasivat purkaa uunin. Ne kutsuttiin sitten kahville ja ryypylle. Kiersivät talosta taloon ja olivat aivan tavallisiin vaatteisiin puettuja.
Nurmes, Jorma Partanen 1051.1939 < Olli Honkanen, 87 v

Aprakat

Ennen kulkivat vanhat miehet köyri aprakoillaan. Tällöin sanoivat he: ”Köyriikö vai uunii.” Ja jos ei annettu ajeluksia eikä kestitetty niin särkivät uunin.
Liperi, Lauri Lappalainen KRK 161:145.1935-36

Korento

Kekrin aikana on ennen vanhaan kulkenut talosta taloon vanhoja mummoja avun pyynnillä. (Aprakoilla.) Näitä on kutsuttu kekrittäriksi, ja missä talossa ei ole annettu aprakoita, on kekritär ottanut korennon, jolla on alkanut vääntää talon uunia nurin (ollut särkevinään uunin). Tämä on ollut ennustus, että se talo pijan aikaa häviää, sitten oli kekritär lähtenyt toiseen taloon.
Nurmes, H.E. Kuosmanen KRK 160:27.1935-36

Pankonpatsas

Kekrinä varhain paistettiin. Kun vieras tuli, tarttui hän suoraan pankonpatsaaseen ja uhkasi särkeä uunin. Silloin tarjottiin hänelle viinaa ja ruokaa. Vieraita tuli kutsuen ja kutsumatta.
Kuusjärvi, J. Lukkarinen II 2846.1909

Kekripukki

Kekripukki tuli taloon aamulla. Pukkina oli mies, jolla oli turkki nurin päällä. Toinen turkki nurin päässä hiha ylös ojennettuna kuin kaula ja hihasta pisti esiin kirveen terä, varsi oli hihassa ja keritsimet olivat nokkana kirveen terän vieressä, lusikat korvina. Hihoi nokkaansa ja pelotteli lapsia.
Iisalmi, Samuli Paulaharju 3681.1909

Maalintu henkeen

Kekriä vietettiin oikein juhlallisesti siihen aikaan kun minä olin tyttärenä. Esim. aamiainen: maitovelliä, kekripullat ja voita niin paljon että sitä riitti viikoksi jälkeenpäin. Ja jos vieras tuli, niin sille piti antaa ruokaa, pelättiin näet, että vieras särkee piiristä muurin. Päivällinen: punasleipä ja talkkuna. Illallinen: joku moalintu, koppelo tai teeri. Lintu henkeen vaikka talossa olisi ollut 50 henkeä. Vielä näihinkin asti on jossain kekriä juhlittu yllä mainituilla tavoilla.
Posio, Martti Sotaniemi 7.1936

Keyri sitoo

Kekri on marraskuun 1 pnä. Palvelijat muuttavat pois. Kekritalakkunat laaditaan. Lsten pitää keträtä ennen keyriä vyyhti, jottei keyri sitos kiinni heitä.
Suistamo, Martti Haavio 653.1933

Kegri

Sygysyl Kegrin päivän aikana sanotaan lapsille: ”Kuin te lapset vain ette keräzie liene kedränny, kegri tulou da peän peäl polttaa.
Suojärvi, Martti Haavio 657.1933

Moanitukset

Kegril keräne, hönttämöil viiht, lasten syksyllä pitää loadia. Ne on lasten moanitukset – muite lapset ei kedreä. Mid se ollah se hönttämöi, en tiedä. Laps se kysyi isältään: Mi on se hönttämöi. Isä: Sinä se olet se h.
Salmi, Palojärvi, Martti Haavio 1147.1934

Hönttänöitten luusinta

Keyrinhönttänöitten luusinnasta Uukuniemellä. Ennen aikaan oli sellainen tapa, että keryiin mennessä tuli naisilla talossa olla kolme vyyhtiä lankaa kehrättynä, muuten tuli Keyrinhönttänä vieraiksi. Se ei ollut oikein mielivieras, sillä silloin jäivät tytöt vanhoiksipiijoiksi, ja naisväen työt kukivat aina muitten kylän talojen jälessä, olivat ”jälkijätössä”. Mutta Keyrinhönttänää koetettiin luusia toisin paikoin viemällä sille uhria, mutta kertojani ei enää voinut tietää, miten ja mitä Keyrinhönttänelle uhriksi tarjottiin.
Uukuniemi, Eino Toiviainen 369.1937

Rihmakuristus

Keyrinä pitä olla valmiina kolme vyyhtiä rihmaa kutakin naista kohti talossa. Jos on valmiina vaan kaksi, niin Kekritär toisella kurkusta kuristaa, toisella lyöpi.
Tohmajärvi, J.H. Hakulinen b)109.1889

Vastat

Kekriä vasten piti kolomen vastaparin, virsikirjan ja kerihtimien kanssa kiertää navetta kahesti vastapäivään ja kolomesti myötäpäivään. Sitte oli vastat annettava lampaille. Jalakain välistä lampaat laskettii laitumelle ne tuli kotia ja lammasonni oli hyvä.
Kuusamo, Marja-Leena Sakki 416.1950 < Riitta Kurvinen

Kekrille vyyhti

”Kerda kegrie pideä, toine kerda kellissellä.” Kegrille pitäisi vyyhti kehrätä (ennen kekriä olla kehrätty), muuten ”kegri nostaa savuh”. Kekrinä ei tehdä työtä.
Ilomantsi, Ilmari Manninen 748.1916

Kestit

Köyri illaksi järjestettiin ennen kestit. Pojat puuhasi usein ne köyri illaksi ja ne oli silloin poika kestit, tytöt piti riiviikon loppu puolella tyttö kestit. Pojat keräsivät pojilta ja tytöt tytöiltä rahaa 2, 3, 4 tai 5 mk mieheen. Rahan kerääjä valittiin jo ennen köyriä keskinäisissä neuvotteluissa. Rahan kerääjän tehtävänä oli ensin kysyä huone siihen tarkoitukseen ja sitten kerätä rahaa ja ostaa kahvia, sokeria ja vehnäjauhoja ja tiettää vanhemmainsa kotissa tai kestitalossa vehnästä. Nyt kutsuivat jos oli poikakestit pojat tyttöjä kesteihin, yksi poikakin sai kutsua useampiakin tyttöjä, tyttökesteissä kutsuivat tytöt poikia kesteihinsä, niitä poikia, jotka heitä muistivat. Kööriltana kokoonnuttiin kestitalohon, joka oli usein yksinäinen mökki, jossa oli melko suuri tupa. Köörkestejä ei haluttu pitää kylän keskellä vaan laitassa hiljaisuutessa. Köörkestejä koetettiin pitää salassa vanhemmilta henkilöiltä, jotka tinkivät kuokkavieraaksi. Kestitalon emäntä pyytettiin usein kahvinkeittäjäksi. Ensin juotiin kahvia niin paljon kun kukin jakso. Poikakesteissä kutsuivat pojat kahvia tyttöjen ensin ottamaan ja tyttökesteissä ottivat taas tyttöjen kehoituksesta pojat ensin. Siinä kahvia juuvessa naurettiin ja iloittiin köyristä, että kahvi tahto sieramista poes tulla, kun se veärään reekään siinä ryöhäkässä mäni. Kun kahvia oli tarjottu niin kauvan kun jokainen oli pannut kupin kumolleen tai kahvivarat oli loppuneet, ruettiin laulamaan. Köörkesteissä laulettiin tanssilauluja ja myös isänmaallisia lauluja.
Kiuruvesi, Juho Nivalainen KRK 109:988.1935-36

Leikit

Ja sitten ruettiin leikkimään. Oltiin sokkosilla, majasilla, räkäkirnusilla, työtä ja työkaluja ja vaikka millä leikkisillä. Kyllä siinä kävi naurun rähäkkä kun leikittiin. Istumaleikkien jälkeen ruettiin jytyä jauhamaan tyttö ja poeka yhessä yks pari kerrallaan, kun se vaatii niin paljo tilaa. Jytyn jauhaminen on semmosta, että kaksi henkeä ottaa toestensa käsistä kiini ja heittäytyy rennoksi taakse päin ja rupeevat pyörimään ja pyörivät niin kauvan kun piä pyörryksissä juoksevat ja lentävät johonkin nurkkaan. Sitten rupee toenen pari ja sitä tehen niin kauvan kun kaikki on jauhaneet. Sen jälkeen ruetaan piiriin eli piiriä pyörimään ja laulamaan piirilauluja. Piiriä pyörittiin niin, että tehtiin niin iso piiri kuin tupaan sopi, tytön vieressä oli poika ja pitivät käsistä kiini ja siinä hiljalleen pyörittiin ympäri ja laulettiin piirilauluja. Kun oli piiriä pyöritty tarpeeks asti, ruettiin jo lähtöä tekemään. Usein venyivät kestit niin pitkään, että olivat jo taloissa ylläällä, kun piijat plasi. Mutta kun palveliat oli jo vapaat, saivat he rauhassa nukahtaa, ottaa sitten tili ja lähteä pois. Köyri olikin niin ototettu aika, että sitä jo viikkoja ennen laskettiin, että montako herätystä on kööriin männessä ja montako syöntiä ym. Eikä syytä sitä oottannae kun oli tiossa köörikestit ja riiviikko. Köörkesteissä ei ollu tapana tanssia, joskus niissä tanssiakin taijettiin. Sillä kestihuone oli siihen tarkoitukseen pieni eikä pelimannia kehattu puuhata.
Kiuruvesi, Juho Nivalainen KRK 109:988.1935-36

Vaihto

Piika piäsöö keyrinä orjuuvesta kurjuuteen.
Ilomantsi, Pekka Romppanen KRK 169:97.1935-36

Rinnus auki

Kekri oli entisaikaan suuri juhla. Tavallisesti rengit ja piiat antoivat kekrinä isäntäväelle vehnäskahvit. Sattui joskus, eikä niinkään harvoin, että rengit keyrinä repäisivät paitansa edestä auki alas asti huudahtaen: ”Nyt rinnus auki.” (vert. hevosen länkien aukaisua) Siinä hötäkässä voi uusi, luja paitakin aueta. Se oli osoitus ja ilmaus siitä, että he silloin olivat vapaat.
Juuka, Reino Sirviö KRK 174:8.1935-36

Keuri

Keuripivänä aamulla oli (sian)lihapaistia taloissa; sitä tarjottiin kaikille talossa kävijöille. Myöskin viinaryyppyä tarjottiin. Päivälliseksi tarjottiin leppärieskaa, verestä ja jauhoista tuohiseen tehtyä. Sieluinpäivän aamuna oli erovelliä, joka sai nimensä siitä, että muutamat palvelijat silloin lähtivät pois. Evääksi he saivat tavallisesti kalakukon puolikkaan. Sieluinpäivän iltana 2.XI oli keuritanssit. Römppäviikolla kiertelivät – ainakin Valtimolla – serrapoiat.
Nurmes, Jorma Partanen 433.1936

Öitsit ja konttiämmät

Keyri, kekri = 1 p:nä marraskuuta. Se oli ennen ja on vielä nytkin vuosipalkollisten muuttopäivä. Kaksi viikkoa siitä eteenpäin kuului palkollisten loma-ajaksi. Niitä sanottiin riiviikoiksi, myöhemmin lepoviikoiksi. Näihin aikoihin pidettiin runsaasti tanssiaisia, nurkkatansseja ja öitsejä. Palkolliset ja muukin nuoriväki riiasi kovasti. Rolli- eli konttiämmätkin liikehti ahkerasti ja parjasivat jos kiittelivät sitä tyttöä ja poikaa, jota riiastelivat. Niinpä ämmistä laulettiinkin: ”Kekrinä, kekrinä konttiämmät / korvat luimussa haukkuu.” Kekrisunnuntaina oli nuorisolla myöskin tapana käydä kirkolla. Sinne mentiin samoin kuin Mikkelinäkin jo lauantaina kirkolle. Kirkolta tultua oli nuorisolla tapana pitää keyri-iltana tanssiaiset.
Sortavala, Matti Moilanen 4627.1937

Kegri

Kegri = liitto päivä. Suuressa merkityksessä. Palvelijoilla vapaaviikko, friiviikko.
Suistamo, Martti Haavio 1886.1935

Apaleipä

Kekrinä annetaan palvelijattarelle apaleipä = suuren suuri rukiinen leipä, kun palvelijatar muuttaa talosta pois. Hyvä emäntä antaa vielä villoja, saippuaa, piirakoita y.m.s. Kekrinä ”öitsitään” eli pidetään tanssiaisia, joissa juodaan kahviakin. Pojat hakevat tyttöjä ja kysyvät näiden vanhemmilta luvankin. (Öitsit ovat kylläkin kiellettyjä nykyisin. Niitä pidetäänkin salaa.)
Sortavala mlk, Toini Moilanen KRK 148:353.1935-36

Suurin juhla

Ei joulua ennen niin suurena juhlana pidetty kuin kekriä. Viinaa joivat ukot ja turisivat päissään. Iloissaan oli orjaväki, jotta nyt katkes rinnus jo.
Puolanka, Samuli Paulaharju 6792.1915

Römppä

Kekri oli vuuen pää, kun oli ennen vuosipalvelijat. Silloin alkoi römppä. Palvelijat saivat syyä talossa, ja sitten ne lähtivät kylästä ja römppää pitivät ja tanssivat.
Sodankylä, Samuli Paulaharju 36996.1938

Pyhämiesten päivä

Palvelijat vaihtuivat pyhämiesten päivänä. Mikkelin kun töistä lakattiin, sanottiin: ”Perhäinen katkesi.” Kyrsät mukaan annettiin, jos talosta pois lähti: kolme limppua, naula voita ja juusto. Römppä oli kaheksan päivää.
Turtola, Samuli Paulaharju 36991.1938, muistiinpantu 1921

Heinätukko

Jos tahtoi saada mustia lampaita, piti kekrinä viskat musta heinätukko lammasnavettaan.
Kuusamo, Maija Juvas 337.1938

Karitsat

Kekriä vasten yöksi pannaan lammasnavetan oven päälle, ulkopuolelle, kylpyvasta pari. Aamulla sitten annetaan ne vastat ensimäiseksi lampaille syötäväksi ja sanotaan: ”Tehkeä kaksin kolomen karihtoeta kevväillä.
Ristijärvi, Katri Koskelo KRK 237:134.1935-36

Kellon täysi

Kello otetaan pois kaulasta kekrinä. Annetaan jokkaiselle leipää ja sanotaan: – Nyt on kekri. Se kellon päästäjä on viinaa juonu lähtiissään navettaan ja sanonu. – Se kellon täysi pitäisi antaa.
Suomussalmi, Aulis Alopaeus KRK 233:524.1935-36

Kekrilammas

Aamusilla ennen päivän tuloa otettiin kello kellolehmän kaulasta ja siihen pantiin suoloja sekä heinätukko tulpaksi, jonka tehtyä kello ripustettiin aitan naulaan talviteloille. Kekrin aattona leivottuja kekrikyrsiä jaettiin jokaiselle hengelle voiiliiningin kanssa myös varhain aamulla. Kekrilammas, joka oli hyvin syötetty, tapettiin, ja sen lihat piti syödä kaikki sinä päivänä. Lampaan suolista tehtiin makkaroita, ja ei niitäkään saanut huomiseksi jättää. Mitä ei itse jaksettu syödä, annettiin koirille.
Suomen Lappi, G. A. Andersson 30.1886

Pyhämiestenpäivä

Pääsiäisaamuna kello pantiin kaulaan lehmälle ja pyhämiesten aamuna se taas otettiin kaulasta pois.
Kolari, Samuli Paulaharju 15320.1921

Kärppä

Hevoseen ei tartu pääntauti (kurkkumätä), kun kuivaa kärpän raadon ja antaa hevoselle paloja suuhun keyripäivänä.
Nurmes, Anton Huotari 3.1897

Hevosukko

Venähenvaaran ukko ei antanut kekrinä muiden hoitaa hevosta. Itse toi ne kekriaamuna pirttiin, kaksi hevosta kun oli. Antoi niille jyviä. Sitten lihaa pöydältä pytystä hampain hiukan puraisi ja pani jyvien sekaan, sitten otti katosta sonninsuoron, puraisi siitä palan ja pani sekaan ja antoi hevoselle. – Siinä talossa piti aina kekrinä olla pöydällä myös jäniksen ja linnun lihaa. Se oli niitä vanhankansan taikatapoja.
Kuhmo, Samuli Paulaharju 6845-6.1916

Harakka

Hevosen kekriappeeseen pannaan myös harakan sydäntä. Harakan pitää saada puolikuolleena. Se vaikuttaa sen että hevonen hirnuu.
Sotkamo-Kuhmo-Paltamo, Jooseppi Mustakallio 195.1881

Pääntauti pois

Hevosesta poistetaan pääntauti. Se pitää arkikekrinä aamulla ottaa ristiin kavioista kynttä ja vaseman etujalan kainalo hikeä ja kolmesta kohti karvoja, riihen seinä rausta kolme ohran jyvää ja sitte ne pitää poltaa auran luottimen päällä tallin kynnyksen sisäpuolella ja antaa appeessa se tuhka, niin ei tule sinä vuonna pääntauti, ei tartte muuta, niin mun ämmini ennen sanoi.
Pudasjärvi, Maria Pihlaja KRK 239:116.1935-36

Arkikekri

Arkikekrinä (s.o. 1 p. marrask.) on ennen vanhaan peitetty pöytä kokonaan suoloilla; sen päälle sitte on aseteltu ruuat. Suolat korjattiin tarkasti talteen ja annettiin niitä lehmille ottosiksi, kun ne ensi kerran keväällä päästettiin ulos. Näin tehtiin, jotta lehmät tulisivat kesällä paremmin kotiin.
Sotkamo, A.V. Komulainen 79.1897

Ohrapulla

Kekrinä leivottiin paksu ohrapulla, jonka annettiin kuivaa ja homehtua uunin korvalla siihen asti kuin lehmiä ensi kertaa keväällä metsään laskettiin. Silloin se syötettiin lehmille.

Kyrsä

Pyhäinmiestenpäivänä tehtiin kyrsä jokaiselle talon ihmiselle. Tähteet pöydältä kerättiin kun kyrsät oli leivottu ja ne tähteet pantiin kelloon.
Rovaniemi, Samuli Paulaharju 15322.1920

Katse lasista

Kekriaattona ei suanna puhua iltasta syyvvessä mittään, eikä lasin kohalla suanna syyvvä, sillä uskottiin, että pyhät miehet kattoo lasista sillä aikoo.
Kiuruvesi, Antti Lämsä 394.1936

Kylmän kestäväksi

Pakkanen lumotaan niin, että syksyllä kun ensimäinen kuura tulee maalle, otetaan sitä puteliin, kolmesta sellaisesta lähteestä vettä, jotka eivät milloinkaan jäädy, pannaan samaan pulloon. Vielä otetaan vanhaa kengän terää, mennään pajaan, jota ahjossa poltetaan, ottaen sitten tuota poroa samaan pulloon, jolla annoksella voidellaan ruumista kekriaamuna.
Kuopio, Juho Koponen KRK 103:79.1935-36

Lämmin tupa

Kun joka syksy keyriä vasten yöllä kävi voitelemassa tuvan nurkkia ulkoapäin tervavedellä, pysyi tuvassa talvella hyvin lämmin.
Nilsiä, Erkki Horttanainen KRK 94:777.1935-36

Köyhän häät

”Kesällähän köyhät naevat – syksyllä hiät pietään.” – Ennen oli aina semmosta että rikkaat pitivät häänsä juhannuksen tienoissa, mutta köyhät syksyllä, riiviikon aikana, joko Köyri- tai sieluin päivän iltana. Se oli poikkeamaton tapa.
Pielavesi, Martti Tiitinen 2903.1936

Lehmän reittä

Keyri on nyt lehmosein, näin nyt vallat vaatti! Oli muuan kekrinä kulkeva kerjäläinen sanonut, kun ei talosta ollut mitään annettu ja oli mennyt navettaan ja sivaltanut lehmän reidestä kappaleen.
Iisalmi, Samuli Paulaharju 3680.1936

Kekrivero

Vero, joka paholaiselle kekrin aikaan piti suorittaa, oli puolitoista leiviskää voita ja kaksi tusinaa käärmeitä tai käärmeen päitä ja sydämiä. Veron otti piru puolenyön aikaan vastaan riihessä ruumislaudan päältä.
Nilsiä, Erkki Horttanainen KRK 93:217.1935-36

Karjan jumala

Kekrin aika oli semmoinen, jotta se oli karjan jumalan aika. Jos ei vain kekriä pietty, niin ei karja menestynyt.
Kuusamo, Samuli Paulaharju 15144.1917

Kekritär

Sutelassa Lentiirassa oli kekri-iltana renki mennyt pihalle ja nähnyt: ”Ka, kekritär on pihalla valkeissa vaatteissa.” Renki oli piilikirveellä rytkännyt jälkeen. Se oli sivuaan pidellen mennyt kirkkomaalle päin.
Kuhmo, Samuli Paulaharju b)6826.1915 < Leppävaaran ukko

Takaisin ylös