KALEVALA

Kalevalaa monessa muodossa

Kalevalasta on julkaistu kymmeniä erilaisia suomenkielisiä laitoksia Suomen lisäksi myös Venäjän Karjalassa ja Yhdysvalloissa.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, joka julkaisi ensimmäisen Kalevalan vuonna 1835, on julkaissut myöhemminkin laitoksia, joissa Lönnrotin selitykset on otettu teokseen mukaan. Monet kustantajat ovat pyrkineet elävöittämään tekstiä kuvittamalla.

Kalevalan kuvitukseen on voimakkaimmin vaikuttanut Akseli Gallen-Kallela, jonka Kalevala-aiheiset työt ovat suosituimpia myös käännösten kuvituksina. Gallen-Kallelan ns. Koru-Kalevala ilmestyi 1922. Koko Kalevalan ovat Suomessa kuvittaneet myös Matti Visanti (1938), Aarno Karimo (1952-1953) ja Björn Landström (1985).

Kalevalasta on toimitettu useita lyhennelmiä ja suorasanaisia laitoksia lapsille ja nuorille. Kalevalaa ryhdyttiin lukemaan kouluissa vuonna 1843, kun suomen kieli tuli koulujen oppiaineeksi. Lönnrot toimitti itse lyhennetyn Kalevalan kouluille vuonna 1862. 1950-luvulle tultaessa oli erilaisia koululais-Kalevaloita ilmestynyt kymmenkunta. Vuonna 1985 ilmestyi viimeisin Lyhyt Kalevala Aarne Salmisen toimittamana.

1900-luvun alkupuolelta asti Kalevalan tarinoita on ollut tarjolla myös pienille lapsille. 1960-luvulla ilmestyivät Aili Konttisen Lasten kultainen Kalevala ja Martti Haavion Kalevalan tarinoita.

Nykyajan lapset löysivät oman Kalevalansa 1992, kun lastenkirjailija ja kuvittaja Mauri Kunnas julkaisi Koirien Kalevalan. Myös sen kuvitus on syntynyt Akseli Gallen-Kallelan taiteen innoittamana.

Esipuheessa Kunnas kertoo, miten kuunneltuaan vuosikaudet koirien räksytystä hänen mieleensä juolahti, että ne haluavat kertoa jotain: "Niinpä pakkasin konttini ja lähdin keruumatkalle naapuruston koirien keskuuteen... tarinat muistuttivat niin paljon Suomen kansalliseeposta, Kalevalaa, että päätin nimetä sankaritarun Kalevalan mukaan."

Virtuaali-Kalevala?

Vielä ei olla siinä tilanteessa, jossa voisi pelkkää sanan mahtia käyttäen liikkua Kalevalan laulumailla, osallistua taisteluun sammosta tai kuunnella Väinämöisen soittoa, mutta tällaista kokemista kohti olemme mahdollisesti matkalla.

Kalevalan maailmaan voi tutustua painetun sanan ohella tarok-korttien, roolipelin tai cd-romin avulla.

Kalevalaa monessa muodossa. - Timo Setälä 1998. SKS.

top