
Suomalaisen
kansanuskon keruu ja tutkimus alkoi 1700-luvun lopulla Turun Akatemiassa
Henrik Gabriel Porthanin aloitteesta.
1782
Christian Erici Lencqvist, Vanhojen suomalaisten teoreettisesta ja
käytännöllisestä taikauskosta (De superstitione
veterum Fennorum theoretica et practica)
1789
Fredrik Johan Rosenbom, Suomalaisten väitetty noituus (De
Magia)
1789
Christfried Ganander, Mythologia Fennica (saatavana uusintapainoksena
1984)
1835
Elias Lönnrot, Kalevala
1853
Matias Aleksanteri Castrén. Föreläsningar i finsk
mytologi
1891
Matti Varonen, Suomen kansan muinaisia taikoja
1894
Julius Krohn, Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus
1910
F. A. Hästesko (Heporauta), Länsisuomalaiset tautien loitsut
1914
Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
1920
Albert Hämäläinen, Ihmisruumiin substanssi suomalais-ugrilaisten
kansojen taikuudesta
1922
Ilmari Manninen, Die dämonistischen Krankheiten im finnischen
Volksaberglauben
1948
Uno Harva (vuoteen 1927 Holmberg), Suomalainen muinaisusko
1956
Asko Vilkuna, Der Verhalten der Finnen in ”heiligen” Situationen
1960
Toivo Vuorela, Paha silmä suomalaisen perinteen valossa.
1967
Martti Haavio, Suomalainen mytologia
1972
Lauri Honko, Uskontotieteen näkökulmia
1988
Leea Virtanen, Nykymagian käsikirja
1992
Anna-Leena Siikala, Suomalainen samanismi – Mielikuvien historiaa
1994
Matti Sarmela, Suomen perinneatlas
1995
Juha Pentikäinen, Saamelaiset – Pohjoisen kansan mytologia
Muuta kirjallisuutta
Antero Heikkinen, Paholaisen liittolaiset. Noita- ja magiakäsityksiä
ja –oikeudenkäyntejä Suomessa 1600-luvun jälkipuoliskolla,
1969.
Marko Nenonen ja Timo Kervinen, Synnin palkka on kuolema –
Suomalaiset noidat ja noitavainot 1500-1700 –luvulla, 1994.
Heikki Tikkala, Olevaisen yöpuoli. Vaimosniemen kummitus ja
50 muuta poltergeistia, 1993
Takaisin ylös |