Kieli ja identiteetti

Kielenhuollon normit ja suositukset pohjautuvat aina johonkin kielikäsitykseen. Nykyiset linjaukset kielilautakunnan puheenjohtaja Harri Mantila määrittelee seuraavasti:

	Sulje Suomen kielen lautakunta on suomen kielen huollon asiantuntijaelin. Siihen kuuluu 4–7 jäsentä, jotka edustavat kielen tutkimusta tai opetusta tai ovat muutoin kielenkäytön ammattilaisia. Lautakunta päättää kielenkäytön suosituksista. Käsiteltävät asiat tulevat esiin usein sanakirjatyössä tai sanasto- ja terminologiatyöryhmissä. Joskus kysymykset tulevat suoraan kansalaisilta.

1) Kieleen syntyy koko ajan uutta ainesta, sillä kieli elää ja syntyy vuorovaikutuksesta.

Jos jokin ilmaus on saavuttanut kieliyhteisön laajan hyväksynnän ja se on osoittautunut tarpeelliseksi, se voidaan hyväksyä yleiskieleen, vaikka sitä ei ole muodostettu odotuksenmukaisella tavalla. Tällaisia yleiskieleen hyväksyttyjä ilmauksia ovat erityisesti johdokset, esimerkiksi entisöidä ja uutisoida. Tämä nykyisen kielenhuollon näkemys olisi saattanut järkyttää 1800-luvulla kieliopillisuuskannan edustajia.

2) Suomen kieli pystyy ottamaan koko ajan uusia vaikutteita.

Suomi elää kansainvälisten vaikutteiden keskellä, eikä suomen kielikään voi eristäytyä. Suomen kielellä on niin vahva asema, etteivät vierasperäiset vaikutteet uhkaa vaan pikemminkin rikastuttavat sitä. Tämä pätee erityisesti sanastoon ja oikeinkirjoitukseen. Usein lainasanoille syntyy tai niille kehitetään omakielisiä vastineita, mutta rinnakkaisille sanoille voi myös syntyä tyyli- tai merkitysero, kuten ilmauksille muotoilu ja design, juttelu ja chat. Mitä tästä näkemyksestä ajattelisivat puristit?

3) Kielen tehtävä on välittää tietoa, rakentaa sosiaalisia suhteita ja ilmaista tunteita.

Koska kielellä on paljon tehtäviä, siinä on myös vaihtelua tilanteen sekä teksti- ja tyylilajin mukaan. Esimerkiksi komiteanmietinnön, oppikirjan, mainoksen tai romaanin kieli poikkeaa toisestaan. Niinpä vaikkapa sanaa viinaralli voidaan käyttää silloin, kun kuvataan, miten suomalaiset kuljettavat halpaa alkoholia Virosta. Virallisissa yhteyksissä viina on kuitenkin yleensä syytä korvata juuri sanalla alkoholi. Myös erikoiskieleen viina on liian väljä. Silloin on syytä erotella esimerkiksi väkevät ja miedot sekä polttamalla ja käyttämällä valmistetut juomat.

4) Suomi äidinkielenä merkitsee yksilön vapautta käyttää sitä kaikilla elämänaloilla.

Kielessä ei voi olla liian vaikeita normeja. Siksi kielenhuolto pyrkii yksinkertaistamaan ja selkeyttämään normeja ja sallii usein myös vaihtelua.

5) Yhteinen yleiskieli on osa demokratiaa ja kuuluu kaikille.

Yleiskielessä on syytä säilyttää vakiintuneita normeja, vaikka puhekielessä olisikin paljon vaihtelua. Kirjakielen tehtävänä on yhdistää esimerkiksi eri murteiden puhujia. Jos malliksi otettaisiin jonkin alueen tai vaikkapa sosiaaliryhmän käyttämä kieli, ongelmana olisi, keiden kieli otetaan malliksi. Tätä kysymystä pohtivat 1800-luvulla kansankielisyyskannan edustajat.