Kieli ja identiteetti

Suomenkielinen sanomalehdistö pääsi kehittymään 1800-luvulla. Vuosisadan alussa oli kuitenkin vain vähän niitä suomenkielisiä, jotka pystyivät sujuvasti lukemaan muuta kuin uskonnollista tekstiä. Tilanne muuttui 1840-luvulla. Suomenkielinen lehdistö laajeni, mutta toisaalta 1850 astui voimaan sensuuri, joka salli vain uskonnollisten ja taloudellisten aiheiden käsittelyn lehdissä.

Sanomalehdistöllä oli 1800-luvulla tärkeä tehtävä suomen kielen kehittäjänä, erityisesti sanaston vakiinnuttajana. Kansallisen identiteetin vahvistajiksi ne tulivat 1860- ja 1870-luvuilla, kun fennomaanit alkoivat käyttää lehtiä äänitorvenaan. Lehdistä tuli kansan opettajia, sivistäjiä ja mielipiteenmuodostajia.

Selvästi eri osastoihin sanomalehdet alkoivat jakaantua 1860-luvulla. Usein artikkelit olivat laajoja, nykylukijan mielestä tyyliltäänkin raskaita kirjoituksia, jotka saattoivat jatkua lehden seuraavassa numerossa. Seuraavassa on näytteitä 1800-luvun sanomalehtiteksteistä. Ne on poimittu Helsingin yliopiston kirjaston aineistosta, jossa on digitoituna yli 400 000 sivua sanomalehtiä vuosilta 1771-1890. Lehdet ovat löydettävissä Historiallisen sanomalehtikirjaston hakutoiminnoilla.