Sivu 8 / 17

Edellinen: J W Snellman

Seuraava: Fennomania
Zachris Topelius
Topelius
Zachris Topelius oli yhteiskunnallinen vaikuttaja ja mielipiteiden muokkaaja. Hän puolusti aktiivisesti mm. eläinten oikeuksia ja perusti ensimmäisen eläinten suojeluun keskittyvän yhdistyksen.

”Keinun Harjulan korkeimman harjun korkeimmalla oksalla; laajalti välkkyvät siniset vedet niin kauas kuin silmä kantaa. Längelmäveden ulapoista hohtaa tuolla hopeajuova ja Roineen herttaiset aallot suutelevat etäällä sen rantaa.” Katkelma on suorasanainen suomennos Topeliuksen runosta En sommardag i Kangasala, joka tunnetaan suomeksi lauluna Kesäpäivä Kangasalla.

Kuuntele Kesäpäivä Kangasalla:Tiedonpalasia

Kesäpäivä Kangasalla
säv. G. Linsén
san. Z. Topelius

 

Se kuuluu Sylvian lauluihin, sikermään luonnon kauneutta kuvaavia runoja.

Maamme kirjan kuvitusta
Maamme kirja esittelee nimensä mukaisesti kansakuntaa ja sen ihmisiä. Kirjallaan Topelius halusi puolustaa yhtenäistä Suomen kansaa.

Z. Topeliuksen (1818–1898) runot kuvaavat hyvin hänen elämänsä perustusta: hänen maailmassaan tosi, oikea ja kaunis perustuvat Jumalan armoon, eivät järkeen. Vahva eettinen ja sosiaalinen vakaumus sävyttää myös tarinoita, jotka ilmestyivät ensin jatkokertomuksina sanomalehdissä ja myöhemmin historiallisina romaaneina. Tunnetuin niistä on Välskärin kertomukset.

Erityisesti lapsiin ja nuoriin Topelius halusi juurruttaa vakaumuksen suomalaisista valittuna kansana: Suomi on Jumalan tälle kansalle valitsema maa, ja Suomen kansa on asetettu maan päälle levittämään eurooppalaista sivistystä pohjoiseen ja itään. Tätä näkemystä Topelius julistaa Maamme kirjassa (1875), joka nimensä mukaisesti esittelee kansakunnan ja sen eri heimot. Maamme kirjan mukaan Suomen heimot ovat aina olleet kuvatun kaltaisia ja sellaisina ne myös aina pysyvät. Topeliuksen teosta käytettiin alakoulujen lukukirjana pitkälle 1900-luvulle. Sitä on painettu tähän mennessä lähes kolme miljoonaa kappaletta.

Kaiken muun toimintansa ohessa Topelius oli Suomen tulevan teatterielämän tärkein taustavaikuttaja, arvovaltaisin ja kokenein teatterin tuntija. Teatteria tarvittiin hänen mielestään myös lapsia ja yhteiskunnan huono-osaisia varten; totuuden, kauneuden ja hyvyyden kokeminen jalostaa ihmistä ja opettaa tuntemaan myötätuntoa kovia kokeneita kohtaan. Lisää Topeliuksesta Kansallisbiografiassa.






Seuraava