« Takaisin

 

 

Maironiemen piru

" Hilma Tiitta oli tapauksien sattuessa keskenkasvuinen tyttö, mutta joutui silti omin silmin toteamaan pirun olemassaolon ja muutamia sen temppuja. Pirun esiintymisen aikana Hilma Tiitta muuten asui samassa kylässä ja oli läheistä sukua laurinmäkeläisille. Hilma Tiitan äiti oli Olli Tiaisen sisko, ts. "kummitustalon" isäntä oli haastatellun setä. Täten on Hilma Tiitta joutunut läheltä seuraamaan tapahtumien kehitystä. Pirun esiintymisen ajasta on Hilma Tiitalla tarkat tiedot.

Piru esiintyi ensimmäisen kerran tahvanailtana. Silloin oli talon isäntäväki lähtenyt vieraisille Saviniemeen (tilan nimi samassa kylässä) ja nuoriso oli kokoontunut illatsuihin Laurinmäkeen. Tällöin kesken kaiken oli tuvan uuni näyttänyt rupeavan pyörimään vinhaa vauhtia; jokainen paikalla ollut on kertonut näin jälkikäteen.

Talossa oli tähän aikaan renki, Albin Lötjönen Kiteeltä. Hän joutui samana iltana pirun ensimmäiseksi uhriksi. Piru nimittäin heitti tuvan uunilta kuivumassa olleen pärepulikan (särmikäs puu, joka muovautui pärepölkystä, kun siitä oli kiskottu päreitä) yli härkähirren (kurkihirren) rengin polveen. Tapauksen perua renki-Albin ontui monet ajat jalkaansa.

Nyt näkivät nuoret hyväksi hajaantua koteihinsa, mutta Saviniemeen lähdettiin hakemaan vanhempia kotia. He palasivatkin samana iltana- pelästyneiden lapsiensa ja muun talonväen luo. Arkeen päästyä kummittelu jatkui erilaisin tavoin. Myöskin levisi tieto asiasta ympäri pitäjää, ja jopa toisista pitäjistäkin saapui uteliaita tutustumaan tähän ihmeeseen.

Niinpä kerrankin, kun tuvassa istui joukko miehiä tällä tarkoituksella, alkoi kummittelu siten, että kuului ääni, kuin oltaisiin "sarkatorvella lyöty tuvan seinään". Kuten sanottu, tuvassa istui joukko miehiä pitkällä penkillä ja olivat sanoneet, että ei "se" nyt ainakaan tätä penkkiä pysty liikuttamaan. Mutta samassapa oli penkki nostettu miehineen päivineen keskelle tuvan lattiaa kuin höyhen - nostajaa ei ollut näkynyt.

Tuli taasen kerran kaksi miestä Pärttyli ja Jussi Kokkonen Pääsiäisvaaran salolta katsomaan pirua. Istuivat tuvassa - ja yht'äkkiä viskautui toisen syliin mittakappa ja toisen polville pellavavihko. Piru oli hakenut ne jostain ulkoa. Erikoinen piirre tällä pirulla oli se, että jos jotakin esinettä käytiin erikoisesti peittelemään, kiinnostui pirukin siihen. Eräs tällainen esine oli talon suuri ja terävä pärepuukko, jota säilytettiin seinänraossa lähellä uunia.

Mikkoa, talon poikaa, oli piru nimittäin heittänyt tällä puukolla otsaan, niin että siinä on tänäkin päivänä arpi (allekirj. ei ole nähnyt tätä arpea mutta haastateltu kertoi asianlaidan varmasti olevan näin) ja tämän johdosta ko. puukkoa ruvettiin peittelemään talonväen toimesta. Se pantiin ensin kaappiin tuvassa, mutta heti kohta se ilmestyi paikalleen seinänrakoon. Nyt vietiin puukko aittaan ja pantiin siellä vahvaan, raudoitettuun ja lukolliseen arkkuun, suljettiin arkku lukolla ja aittakin pantiin lukkoon. Mutta eivät puukon talteenviejät ehtineet tupaan takaisin, kun puukko oli entisellä paikallaan.

Tästä puoleen rupesi talonväki vierastamaan kotiaan ja olivat usein päivät poissa. Tulivat taas kerran illalla kotiin - ja vesisaavi tuvan ovenpielessä oli kiehumassa, "se kiehui kuin rokkapata".Nyt muutti talonväki siinä lähistöllä asuvan Laurinmäen isännän veljen tupaan asumaan. Mutta piru seurasi heitä sinne. Mm. heidän ryhtyessään aterialle heitti piru elävän kissan pöydälle tuotuun paistiruukkuun. Toisen kerran uunihavun.

Yrittivät laurinmäkeläisetpuida viljansakin vieraassa riihessä, kun omassa ei puimisesta mitään tullut pirun alinomaisen häiriönteon tähden. Mutta ei asia vieraissa luonnistanut sen paremmin. Kun ensimmäinen "maa" oli laskettu parsilta alas ja piti ruveta puimaan heitti piru ovesta suuren määrän lunta lyhteiden päälle ja kasteli ne. Sitten lennähti suuri saippuapala puijienjalkoihin ja viimein tuli ovesta kirves. Puiminen piti lopettaa. Piti myöskin muuttaa takaisin kotitaloon, sillä kukaan ei tahtonut tätä perhettä omiin suojiinsa asumaan.

Nyt hankki talon isäntä loitsu-ukon Kesälahdelta ajamaan pirua pois. Ukko tuli ja kävi aterialle. Silloin piru löi villakarstalla ukkoa päähän (ukko oli kolipää), niin että karstan piikkien jäljistä veri vuoti. Ukko lähti lipettiin.
Ja pirun mellastelut jatkuivat. Kerran ilmestyi tuvan lattialle 5 litran pullo, josta oli kaula poikki. Tuvassa oli silloin vieraita ihmisiä, mm. Karviisen noin kilometrin matkan päässä Laurinmäeltä. Ruvettiin kyselemään, mistä tämä pullo mahtaa olla kotoisin, ja Karviisen ukko sanoi sen olevan heiltä, viraton pullo, joka oli nostettu tuvan matolle (vinnille). Tuli kerran myöskin suuren suuri kivi tupaan, niin suuri, että sitä pois viemään tarvittiin useita miehiä. Ja merkillistä, kivi ei mitenkään puolin mahtunut ovesta ulos, täytyi pihtipielestä veistää hiukan, jotta olisi saatu kivi pihalle.

Kaikki yllä olevat tiedot ovat haastatellun muilta, enimmäkseen kotiväeltään kuulemia.Mutta seuraavan vuoden helluntain maanantaina lähti haastateltu sisarensa ja tätinsä kanssa viemään hypyssä olevaa lehmää härälle Laurinmäkeen. Tällä matkalla hän omin silmin näki pirun mellastelua.

Helluntain alusviikolla oli Laurinmäellä olleet muuten kyläluvut ja niiden aikana ei pirua ollut näkynyt. Toivottiin jo, että piru olisi kaikonnut, kun ei ollut näyttäytynyt kylälukujen jälkeenkään. Mutta nyt - lehmäntuojien tultua tupaan ja emännän alkaessa keittää kahvia sukulaistytöille, heitti piru sikuripötkön lieden luo emännän jalkoihin.

Seuraava temppu sinä iltana oli, että piru heitti suurella perunalla talon tytärtä, em. Anna Eevaa päähän. Kohta heitti piru katekismuksella samaa tytärtä, joka istui sängyn laidalla.Piti ruvettaman syömään ja ruoka oli jo pöydässä, mutta syöntivälineet puuttuivat. Emäntä lähti niitä hakemaan kaapilta, mutta hänen ollessaan keskilattialla heitti piru talon kaikki veitset pöydälle sikin sokin ja kovalla helinällä.

Ennen pöytään käymistä riisui kertojan sisar päällystakkinsa pois ja aikoi panna sen naulaan ikkunan vieressä. Silloin tuli em. pärepuukko ilmojen halki ja sattui ikkunaan rikkoen ruudun. Nyt pelästyivät tytöt todenteolla. Haastateltu kertoo menneensä toiseen taloon yöksi, mutta sisar ja täti jäivät Laurinmäelle.

Haastatellun sisar, Aleksandra, on sitten kertonut yön tapahtumista näin: Koko yön kuului aitan sillan alta murinaa ja ärinää kuin olisi vihaista koiraa narrattu luulla. Sinä yönä näki talon tytär, joka nukkui tämän Aleksandran vieressä, unen, jossa selvitettiin kummittelun alkuperä ja syy. Pirun mellastelun piti unen mukaan johtua kolmesta taikapussista, joista yksi oli talon rappukiven alla, toinen tuvan naulatuolin takana ja kolmas savupiipun juurella vinnillä. Unen ohjeiden mukaisesti pussit löytyivätkin. Ne olivat palttinaisia, punaisella langalla suustaan kiinnisidottuja. Yksi sisälsi lehmän ja hevosen karvoja. Kahdessa muussa oli jotain jauhetta, "kalmanmultia".

Sinä päivänä, tiistaina, menivät talon isäntä, Olli ja haastatellun täti, Aune (kuollut) taikapussien kanssa Maironiemessä sijaitsevalle Vaaranmäelle ja polttivat pussit siellä. Siihen kummittelu loppui.Mainittakoon kuitenkin vielä, että samana kesänä talon kaksi lehmää täytyi lopettaa. Toinen tuli sokeaksi ja meni puita kohti ja toinen tuli hulluksi, niin että se juoksi itsensä uuvuksiin ja se piti teurastaa. Pirun vaikutuksen arvellaan ulottuneen siis vielä kesään asti, vaikka sen varsinainen mahti oli jo lopussa.

Mistä ja kenen loihtimana piru Laurinmäelle ilmaantui, siitä haastateltu antoi vain hämäriä viittailuja. Hän mainitsi jostain "käypäläis-ukosta", kerjäläis- 1. kulkijaukosta, joka jostakin syystä em. taikapussit kerrotuille paikoille asetti.

Vielä kertoi haastateltu, että piru tämän jälkeen siirtyi Jaakkimaan, ei muistanut, mihin kylään siellä. Täällä uudessa paikassa piru oli esiintynyt muka paljon ystävällisemmässä muodossa kuin mitä oli asianlaita Laurinmäellä. Jaakkimassa esiintyessään oli piru erikoisesti suosinut talon hevosta, jolle syötti kauroja ja hyvää heinää, niin että hevonen oli kovin lihonut: kukaan ei tiennyt, mistä kaurat ja heinät hankittiin - talon varastoista niitä ei kuitenkaan oltu otettu.

Mitä muita temppuja piru Jaakkimassa oli tehnyt, siitä haastateltu on kuullut kerrottavan seuraavaa:Tuli kerran suutari ko. taloon, mutta isäntä ei ollut ehtinyt varata nahkaa. Sitä päiviteltiin illalla, mutta käytiin kuitenkin nukkumaan - jos huominen päivä toisi neuvon tullessaan. Aamulla olikin talon lattialla kaksi suurta lehmän vuotaa suutarin ryhtyä kengäntekoon. Samoin kerran, kun isännän maksettavaksi lankesi huomenissa jokin maksu eikä isännällä ollut rahaa, oli seuraavanaaamuna tuvan pöydällä suuri summa rahaa pirun yöntienoossa siihen hankkimana.

Meni isäntä heinähakuun ladostaan. Ladosta kuului pirun ääni: "Viskaanko mie, viskaanko mie?" Isäntä hermostuneena yhä uudistuvasta kysymyksestä: "Viskaa vähän!" Silloin piru heitti lunta heinähäkin täyteen.Pirun viimeinen ja erittäin paheksuttava temppu Jaakkimassa oli ollut se, että ko. talon poika hirttäytyi tuvan härkähirteen."

Saari, 1952

SKS KRA. Haakana, Veikko 3