Piru tulee markkinoilta

- Markkinoilta tullessa se meni isännän kanssa siihen kotiin. Ja se jäikin siihen elämään. Se alkoi meuhata siellä. Se pani uunit pyörimään ja patahangot pyörimään ja lapsenkätkyet pyörimään (vaikkei oltukaan) ja ruoka-astioihin nosteli kissoja. Ihmisiä kun tuli kahtomaan, istumaan penkille, vetäs penkin pois. Rupes suurta kuusta koittamaan pihanurmelta, ja sellasii ihmeitä se tek. Ja ruski niinkun, repi ovet paikoiltaan pois. Välistä tanssikin niin jotta ei. Sellaisii ihmeitä se teki se piru siellä Maironiemellä.
- Nähtiinkös sitä koskaan?
- No ei sitä nähty muuta ku niitä tekoja vaan. Ei sitä ihtiään piruu nähnyt kukaan.
- Milloin tämä oli piru siellä?
- No, sitä mie nyt en ihan muista. Johan se ainakiin, mitenhän nyt
ois, ku mie olin siinä, noin alle kymmenvuotinen kun siitä haasteltiin. Jotta se niihin aikoihin piti olla. Niin ainakin viiskymmentä vuotta melkee nyt siitä on aikaa.
- No siellä kävi ihmisiä?
- Niin paljonkin kävi ihmisiä kahtomas. Eikä sitä meinattu saaha sieltä mitenkään pois ennenkö sitten pyysivät seutukunnan papin ja rukouksen voimalla se läksi pois.
- Ai pappi sitten...
- Nii pappi sitten kävi rukoilemas siellä, siitä se hävisi.
- No kerrotaankos tästä mitään, kun se pappi sinne tuli, oisko se silloin
erikoisen kovasti...
- No ei se sillon o tainut tehä mittään kun se pappi ol.
- Jaha. No sitten se hävisi.
- Sitte se hävis.
- Ja mistäs tää oli nyt sitten tullut?
- Se jostakin markkinoilta se tuli. En mie sitä vällii muista, että
miltä markkinoilta se tul, vaan kun se taloisäntä petti jotakin hevoskaupassa
laitto sen, mukana kulkemaa. Ja se koirana kulki.
- No ei sieltä talosta löydetty mittään?
- No ei mittään
- Onkos mitään sen jälkiä tai muuta sellaisia nähty?
- No-ei siinä jälkiäkään mittään nähty, ku muuta ku esineitä visko ja,
ovia otti paikaltaa pois.

Saari, 1952

SKSÄ A 532 a

© SKS KRA 1492