Kieli ja identiteetti

Inkerinsuomalaiset muuttivat Ruotsin ja Venäjän sotien jäljiltä tyhjäksi jääneelle Inkerinmaalle 1600-luvun alkupuolelta lähtien. Väkeä muutti varsinkin Karjalankannakselta mutta myös mm. Savon suunnalta.

Kun Saksa toisessa maailmansodassa miehitti Inkerin, Suomeen siirrettiin kaikkiaan noin 63 000 inkeriläistä. Sodan jälkeen heistä palasi Neuvostoliittoon vapaaehtoisesti 87 prosenttia. Inkeriläiset luulivat pääsevänsä takaisin kotiseudulleen, mutta heidät kuljetettiinkin eri puolille Venäjän sisäosiin. Myöhemmin monet ovat voineet palata Inkeriin.

Vuonna 1990 presidentti Mauno Koivisto esitti, että inkeriläiset voivat muuttaa Suomeen paluumuuttajina. Vuoteen 2000 mennessä Suomeen oli muuttanut noin 20 000 inkeriläistä. Inkerissä hyvät suomen kielen taitajat ovat yleensä vanhuksia. Viime aikoina Inkerinmaalla on alettu opettaa joissakin kouluissa suomea, ei tosin enää äidinkielenä vaan uutena ja vieraana kielenä.

Pietarissa on elänyt suomalaisyhteisö, johon 1800-luvun lopussa kuului melkein 25 000 henkeä. Venäjän vallankumouksen jälkeen suurin osa tästä väestä siirtyi Suomeen.

Suomalaiset Karjalassa: Karjalan suomalaisten ydinryhmän muodostivat punapakolaiset, joita muutti vuoden 1918 tapahtumien jälkeen Venäjälle noin 5 000. Toinen väestöryhmä ovat amerikansuomalaiset, joita muutti 1920- ja 1930-luvuilla arviolta 6 000 henkeä. Muuttajat olivat mm. metalli- ja rakennusmiehiä, jotka tulivat paikkaamaan työvoimapulaa ja rakentamaan sosialismia.

Suomen kielen asema oli Karjalassa vahva 1930-luvun puoliväliin asti. Alueen kouluista 95:ssä suomi oli opetuskielenä, suomeksi julkaistiin kirjoja ja lehtiä, ja vuonna 1932 Petroskoihin perustettiin Suomalainen draamateatteri. Kun äärikansalliset liikkeet alkoivat saada suosiota Euroopassa, Neuvostoliitossa alettiin epäillä erityisesti niitä, joiden etninen tausta oli ulkomailla. Karjalassa vaino kohdistui erityisesti suomalaisiin; tuhansia suomalaisia teloitettiin.

Nykyisin Karjalan Tasavallan ainoa virallinen kieli on venäjä. Suomen kieli on jäänyt lähinnä maaseudulla asuvan ikääntyneen väestön kieleksi. Suomeksi ilmestyy kaksi lehteä, ja radiossa ja televisiossa on jonkin verran suomenkielisiä lähetyksiä. Petroskoin suomalainen teatteri taistelee olemassaolostaan.

Loikkareita eli laittomia rajanylittäjiä siirtyi Neuvostoliittoon 1920- ja 1930-luvuilla useita tuhansia.

Murmanskin suomalaiset ovat 1860-luvun katovuosien jälkeen Kuolan niemimaan pohjoisrannikolle muuttaneita suomalaisia. Heidän jälkeläisensä joutuivat 1937–1938 samanlaisen vainon kohteeksi kuin muutkin suomalaiset. 1940-luvulla heitä siirrettiin ensin Neuvosto-Karjalaan, sitten Neuvostoliiton sisäosiin.

Siperiaan karkotetut suomalaisvangit muodostavat oman ryhmänsä. Ensimmäiset vangit lähetettiin Siperiaan vuonna 1826. Heidän jälkeläisistään vielä 2000-luvun alussakin jotkut puhuvat suomea.

Alaskaan suomalaisia muutti pieniä määriä 1800-luvulla. Alue joutui Yhdysvalloille 1867.

Amurinmaan suomalaiset perustivat Venäjän Kaukoitään sosialistisen ihanneyhteisön. Se jäi kuitenkin lyhytikäiseksi.