| Sivu 6 / 9 |
| Edellinen: Venäjä |
| Seuraava: Espanja |
Saksasta tuli toisen maailmansodan jälkeen talousihmeen maa. Se tarjosi työtä myös suomalaisille, joille alueellinen työttömyys tuli 1960-luvulla tutuksi. Saksaan muutti ennen muuta kielitaitoisia, koulutettuja, naimattomia naisia. Lyhyeksi suunniteltu Saksan matka muuttui hyvin usein koko elämän mittaiseksi, kun aviopuoliso löytyi Saksasta. Ennen Suomen liittymistä Euroopan unioniin saksansuomalaisista 90 prosenttia oli naisia. Lisäksi useat sadat metsurit saivat erinomaisen ammattitaitonsa ansiosta toimeentulon Saksasta.
Euroopan unionin myötä Saksa on houkutellut myös suomalaisia miehiä; nykyisin saksansuomalaisten sukupuolijakauma on selvästi tasoittunut 1980-luvun tilanteesta. Kaikkiaan Saksan liittotasavallassa asuu nykyisin arviolta
Sveitsissä syntyperäisten suomalaisten määrä on noin
Merkittävin saksalais-suomalaisten kulttuurikontaktien ylläpitäjä on saksalais-suomalainen ystävyysseura DFG. Se jakaa siirtolaisille suomalaista kulttuuria, talouselämää ja politiikkaa koskevaa tietoa. Paikallistasolla se järjestää juhlia, retkiä ja tilaisuuksia, joissa suomalaiset pääsevät puhumaan omaa äidinkieltään. Tärkeä merkitys on myös suomenkielisellä seurakunnalla, joka toimii 20 paikkakunnalla.
Lasten kasvattaminen kaksikielisyyteen voi olla vaikeaa niin Saksassa kuin muuallakin. Motivaatio suomen kielen puhumiseen voi heiketä, jos lapsella ei ole mahdollisuutta puhua suomea muualla kuin toisen vanhempansa kanssa. Lapsi voi myös arkailla suomen puhumista julkisella paikalla, sillä vieraan korvassa suomi kuulostaa turkin kieleltä, ja turkkilaisten status on Saksassa alhainen.
Tutkimusten mukaan vuoden 1980 jälkeen syntyneet lapset osaavat suomea paremmin kuin sitä ennen syntyneet. Tähän ovat vaikuttaneet mm. suomalaisten kielikoulujen määrän kasvu ja lisääntynyt tieto kaksikielisyyden merkityksestä ja arvosta.
