Sivu 6 / 17

Edellinen: Elias Lönnrot

Seuraava: J W Snellman
J L Runeberg

Joulukuun puolivälissä 1848 Runebergien kodissa Porvoossa oli kiirettä. Fänrik Ståls sägner oli ilmestynyt runoilijan omalla kustannuksella 12. joulukuuta, ja nyt oli kiire saada kirja joulumyyntiin. Runoilijan puoliso Fredrika Runeberg kääri paketteja aamuvarhaisesta ja lähetti niitä postin mukana eteenpäin sellaisella kiireellä, että ehti syömään vasta myöhään illalla. Helsingissä kirja oli myynnissä 14. päivä, ja kahdessa päivässä sitä oli myyty jo 300 kappaletta. Ruotsiin lähetettiin parisataa kappaletta, ja nekin myytiin heti loppuun. Teos oli oman aikansa paras myyntimenestys.

Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäinen runo on Maamme. Runeberg oli kirjoittanut Vårt land -runon alun perinkin kansallislauluksi, ja se oli ensimmäisen kerran esitetty laulettuna jo joulukuussa 1846. Silloin sävelmän oli tehnyt Runeberg itse.

Kuuntele Vårt land:Tiedonpalasia

Vårt land
säv. F. A. Ehrström
san. J. L. Runeberg

 

Myöhemmin runon sävelsivät mm. Robert Kajanus ja Jean Sibelius; kaikkiaan sävellyksiä on ainakin 14. Nykyään kansallislauluna tunnetun sävelmän teki Fredrik Pacius, joka joutui säveltämään sen neljässä päivässä vuoden 1848 ylioppilaiden Floran päivän juhlaa varten.

Maamme-laulun suomentajaksi mainitaan yleensä Paavo Cajander. Varsinkin runon ensimmäisen ja viimeisen säkeistön käännöksen pohjana on kuitenkin Julius Krohnin varhaisempi suomennos. Krohn ei vain suomentanut runoa, vaan hän suomalaisti sen fennomanian ihanteiden mukaisesti. Kun Runebergin runon ensimmäinen säe on ”Vårt land, vårt land, vårt fosterland”, Krohn halusi nimetä, mistä maasta on kysymys: ”Oi maamme, Suomi, synnyinmaa”. Ensimmäisen sadan vuoden aikana (1848–1948) Vårt land -runon suomennoksia tehtiin ainakin kaksi-kolmekymmentä.

Johan Ludwig Runeberg (1804­–1877) tunnetaan paitsi kansallislaulun sanoittajana ja eeppisten runojen tekijänä myös rakkausrunoilijana, virsirunoilijana ja seuranäytelmien tekijänä. Hän oli aktiivinen lehtimies ja porvoolaisen lukion rehtori. Vaikka Runeberg oli ruotsinkielinen, hän oli mieleltään suomalainen. Lisää Runebergista Kansallisbiografiassa.

Seuraava