Kieli ja identiteetti

1800-luvun puolivälissä parisataa nuorta suomalaismiestä meni Australiaan kaivamaan kultaa. Kun merenkulku alkoi vilkastua 1870-luvulla, suomalaisten määrä Australiassa kasvoi. Varsinainen muuttoaalto oli kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeen. Silloin Australia panosti väestönkasvuun siirtolaisuuden avulla. Jos viipyi maassa vähintään kaksi vuotta, matkalipun hintaan sai avustusta kolmas- tai neljäsosan. 1960-luvun lopulla avustus oli vielä suurempi: alle 19-vuotiaat matkustivat ilmaiseksi, ja muut maksoivat nimellisen maksun matkalipustaan. Toisen maailmansodan jälkeen Australiaan on muuttanut yli 20 000 suomalaista.

Suomalaisten yhdistystoiminta on ollut Australiassa vilkasta. Nykyisin toiminnassa on useita Suomi-seuroja, maassa on kahdeksan Suomesta lähetettyä pappia, suomenkielinen lehti ilmestyy pari kertaa kuussa, suomenkielisiä radiolähetyksiä on viikoittain pari tuntia, ja Suomi-kouluja toimii ainakin viidessä kaupungissa.

Australiansuomi on saanut vaikutteita englannista samoin kuin amerikansuomi. Vaikka kieltä ei välttämättä enää aina osata, monelle suomalaiset juuret ovat kuitenkin tärkeät.

Kirjallisuutta

Jönsson-Korhola, Hannele – Lindgren, Anna-Riitta (toim.) 2003: Monena suomi maailmalla. Suomalaisperäisiä kielivähemmistöjä. Helsinki: SKS.

Siitonen, Kirsti 2003: Älä menetä kerran oppimaasi. Teoksessa Kotimaana suomen kieli, s. 15–24. Toim. Maila Eichhorn ja Anne Helttunen. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto.