Saamelaisia asuu Norjassa 45 000, Ruotsissa 20 000, Suomessa runsaat 6 000 ja Venäjällä noin 2 000. Noin puolet heistä puhuu saamea äidinkielenään. Suomessa puhuttavia saamen kieliä ovat pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame. Suurin ja elinvoimaisin niistä on pohjoissaame, mutta kaikki Suomessa puhuttavat saamen kielet ovat uhanalaisia. Inarinsaamen tilanne näytti toivottamalta vielä 1990-luvun alussa.

Saamelaiset ovat Suomen alkuperäiskansa. Sillä on ollut ikiaikainen nautintaoikeus asuinalueisiinsa, vaikka valtio ei ole sitä tunnustanut. Nautinta-, hallinto- ja omistusoikeuden suhteesta on alettu julkisesti keskustella vasta viime vuosikymmeninä.

Suomen saamelaiset saivat ensimmäisen kerran saamenkielistä opetusta koulussa 1970-luvulla. Aikaisemmin saamelaislapsia opetettiin suomenkielisessä koulussa, usein hyvinkin kaukana kotoa. Saamen kielen puhuminen oli koulussa kiellettyä; vielä 1950-luvulla lapsi saattoi joutua nurkkaan häpeämään, jos oli puhunut saamen kieltä. Koska koulumatkat olivat pitkiä, lapset pääsivät kotiinsa ehkä vain jouluksi ja kesällä. Siksi he myös unohtivat saamen kielen ja saamelaiset tavat.

	Sulje Inarinsaamea puhutaan vain Suomessa, ja sen puhujia on noin 300 – 350. Koska kielen kehittämistä ei tuettu aktiivisesti, kokonainen sukupolvi oli suomalaistunut kieleltään. Merkittävä muutos tapahtui vuonna 1997, kun perustettiin inarinsaamen kielipesä. Sillä tarkoitetaan alle kouluikäisille lapsille suunnattua toimintaa, jossa lasten kanssa puhutaan päivähoidossa inarinsaamea. Syksyllä 2000 inarinsaame tuli myös koulun opetuksen kieleksi: alakoulussa opetetaan inarinsaameksi äidinkieltä, uskontoa, ympäristöoppia, matematiikkaa ja musiikkia. Viime vuosina on käännetty ja kirjoitettu runsaasti inarinsaamenkielistä oppimateriaalia. Samaan aikaan kieleen on omaksuttu noin 10 000 uutta sanaa. Nykyään inarinsaamen voi kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa joko äidinkielenä tai vieraana kielenä.

Nykyisin saamenkielistä opetusta on yli 30 koulussa. Neljästä saamea opettavasta lukiosta se on opetuskielenä vain Utsjoen saamelaislukiossa ja sielläkin vain joissakin aineissa. Pohjoissaamen on voinut kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa äidinkielenä vuodesta 1994 lähtien, inarin- ja koltansaamen vuodesta 1998 lähtien. Saamen kieltä voi opiskella Oulun, Rovaniemen ja Helsingin yliopistossa.

Saamelaisilla on Suomessa kulttuuri-itsehallinto. Sen toteutumista valvoo saamelaiskäräjät, jonka toiminnan rahoittaa Suomen valtio. Vuonna 1992 voimaan tulleen saamen kielilain mukaan saamelaiset voivat asioida saamelaisalueilla viranomaisten kanssa äidinkielellään. Myös kastetilaisuus, häät ja hautajaiset voidaan toimittaa saameksi.

Helsingin seudulla asuu noin 450 saamelaista, jotka kutsuvat itseään citysaamelaisiksi. Monet heistä ovat kasvaneet täysin suomalaisessa ympäristössä eivätkä osaa saamen kieltä. Heille saamelaisuus on tietoinen valinta. Identiteettiä tukee saamelaisten historian ja perinteen tunteminen.