”Kirjuta niin kuin puhutaan! ja puhu niin kuin hoastetaan!” julisti C. A. Gottlund Otawassa 1831. Gottlund kuului kansankielisyyskannan edustajiin. He olivat samaa mieltä kuin kieliopillisuuskannan edustajat siitä, että kieltä ohjaavat lait, mutta heidän mielestään kielen lakeja piti etsiä suomen kielen murteista. Gottlundin mielestä kaikilla tuli olla yhtäläinen oikeus oman kotimurteensa käyttöön eikä kenenkään kieltä tullut kahlehtia.
Gottlundin lisäksi kansankielisyyskantaa edustivat 1800-luvun alussa Reinhold von Becker ja Elias Lönnrot, jotka kuitenkin siirtyivät myöhemmin kannattamaan kieliopillisuuskantaa. Myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielitieteellisen osakunnan esimies A. W. Ingman edusti kansankielisyyskantaa ja joutui siksi kiistoihin August Ahlqvistin kanssa. Monilla muilla kansankielisyysmiehillä oli lievempiä näkemyksiä kielen kehittämisestä. Yleensä nimittäin pidettiin hyvänä, että kirjakieleen otettiin aineksia murteista. Tätä linjaa kielenhuollossa on kuultu nykyaikaan asti.
Kansankielisyyskanta läheni purismia siinä, että senkin mukaan suomen kieli piti puhdistaa vieraskielisistä aineksista. Toisin kuin puristit he kuitenkin halusivat jättää murteellisuudet kieleen.
Kirjallisuutta
Koski, Mauno 2002: Murteet muodissa. Teoksessa Äidinkielen merkitykset, s. 49–74. Toim. Ilona Herlin, Jyrki Kalliokoski, Lari Kotilainen ja Tiina Onikki-Rantajääskö. Helsinki: SKS.
Mantila, Harri 2004: Murre ja identiteetti. Virittäjä 2/2004, s. 322–346.
Mantila, Harri 2005: Kielikäsityksestä kielenhuollon uusiin periaatteisiin. Kielikello 2/2005, s. 4–9.
Nordlund, Taru 2004: Arat taimet ja ankarat puutarhurit. 1800-luvun lopun kielikeskustelun metaforat ja kieli-ideologiat. Teoksessa Yhteistä kieltä tekemässä. Näkökulmia suomen kirjakielen kehitykseen 1800-luvulla. Toim. Katja Huumo, Lea Laitinen ja Outi Paloposki. Helsinki: SKS.
Paunonen, Heikki 1992: Kielettären koulijat. Teoksessa Yhteiskunta muuttuu – kieli muuttuu. Nykysuomen Seuran 10-vuotisjuhlakirja. Toim. Valma Yli-Vakkuri, Maija Länsimäki ja Aarre Nyman, s. 150–175. Helsinki: WSOY.
Vartiainen, Liisa 1988: Kodin sanasto 1896. Teoksessa Isosuinen nainen. Tutkielmia naisesta ja kielestä. Toim. Lea Laitinen, s. 250–258. Helsinki: Yliopistopaino.