Sivu 1 / 1



Pääsivulle

Anttila, Aarne 1985: Elias Lönnrot. Elämä ja toiminta. 2. painos. Helsinki: SKS.

Asplund, Anneli (toim.) 2002: Lauluja Lönnrotin ajoilta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 866. Tampere: SKS.

Autio, Orvokki 1986: Pesärikko. Helsinki: WSOY.

Avojalakanen ankka. Barksin ankkasarijoja oululaisella ilimasulla. Oulun murteelle kääntänyt Ilkka Mannermaa. Sanoma Magazines Finland. 2002.

Eskelinen, Unto 1997: Tavvoo savvoo. Savon kielen sanakirja. Helsinki: WSOY.

Eskola, Anton 2003: Identiteettiä iskostamassa – maakuntalaulut. Teoksessa Suomen kulttuurihistoria 3, s. 68–69. Helsinki: Tammi.

Forsgård, Nils Erik 1999: Maamme kirja – isänmaan koko kuva. Suom. Yrjö Varpio. Teoksessa Suomen kirjallisuushistoria 1, s. 265–267. Helsinki: SKS.

Garam, Sami 2003: Sami Garam heittää kehiin Allu Stemun Seittemän broidii. Helsinki: WSOY.

Helttunen, Anne — Uusi-Hallila, Tuula 2002: Kaukana kavala maailma. Aleksis Kiven jäljillä. Helsinki: WSOY.

Hiidenmaa, Pirjo 2003: Suomen kieli – who cares? Helsinki: Otava.

Hotakainen, Kari 2001: Suomen esi-isät värikuvina. Teoksessa Näytän hyvältä ilman paitaa. Neljäs painos. Helsinki: WSOY.

Hyyppä, Saara 2005: Kieltä kuviin, kuvia kieleen. Teoksessa Suom. huom., s. 115–131. Toim. Kristiina Rikman. Helsinki: WSOY.

Häkkinen, Kaisa 2004: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY.

Ilosanoma. Älkää pelätkö. WSOY 1999.

Isoon taloon ankka. Roope-tarinoota Etelä-Pohojanmaan murteella. Etelä-Pohjanmaan murteelle kääntänyt Joose Tammelin. Helsinki Media. 1998.

Jalava, Marja 2002: J. V. Snellmanin kirjallisuuskäsitys. Teoksessa Suomen kulttuurihistoria 2. Tunne ja tieto, s. 446–455. Helsinki: Tammi.

Joulu on jo ovela. Ankoitten saikkauksia peräpohjalaismurtheela. Tornionjokilaakson murteelle kääntänyt Terttu Rousu. Sanoma Magazines Finland. 2005.

Jönsson-Korhola, Hannele — Lindgren, Anna-Riitta (toim.) 2003: Monena suomi maailmalla. Suomalaisperäisiä kielivähemmistöjä. Helsinki: SKS.

Kaarninen, Mervi — Kaarninen, Pekka 2002: Sivistyksen portti. Ylioppilastutkinnon historia. Helsinki: Otava.

Karhu, Kerttu 1998: Eheroon taharoon. Etelä-Pohjanmaan murteen sanakirja. Helsinki: WSOY.

Kiviniemi, Eero 1982: Rakkaan lapsen monet nimet. Suomalaisten etunimet ja nimenvalinta. Helsinki: Weilin+Göös.

Klinge, Matti 1967: Itsenäisen Suomen ylioppilaat. Ylioppilaskunnan historia 4, 1917–1960. Helsinki: Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Oy Gaudeamus Ab.

Klinge, Matti 1997: Kaukana ja kotona. Suom. Marketta Klinge. Helsinki: Schildts.

Kolbe, Laura — Valjus, Risto — Wrede, Johan (toim.) 1998: Soi sana kultainen. Maamme-laulun viisitoista vuosikymmentä. Helsinki: Yliopistopaino.

Kolbe, Laura 2003: Yliopisto, ylioppilaat ja kansallinen omakuva. Teoksessa Suomen kulttuurihistoria 3, s. 126–132. Helsinki: Tammi.

Koski, Mauno 2002: Murteet muodissa. Teoksessa Äidinkielen merkitykset, s. 49–74. Toim. Ilona Herlin, Jyrki Kalliokoski, Lari Kotilainen ja Tiina Onikki-Rantajääskö. Helsinki: SKS.

Kuukka, Väinö — Majamaa, Raija — Vepsä, Hannu 2002: Elias Lönnrot. Taitaja, tarkkailija, tiedemies. Helsinki: SKS.

Laitinen, Kai — Suurpää, Matti (toim.) 1963: Suomen kirjallisuuden antologia II. Ihanteiden aikakausi. Helsinki: Otava.

Landgren, Lars 1988: Kieli ja aate – politisoituva sanomalehdistö 1860–1889. Teoksessa Suomen lehdistön historia 1. Sanomalehdistön vaiheet vuoteen 1905, s. 267–420. Kuopio: Kustannuskiila.

Lassila, Pertti 2003: Ihanteiden isänmaa. Julius Krohnin romanttinen fennomania ja kirjallisuus. Helsinki: Yliopistopaino.

Lauerma, Petri 2004: Aluemurre vai murteiden yhdistelmä? Keskustelu kirjakielen perustasta 1800-luvun alkupuolella. Teoksessa Yhteistä kieltä tekemässä. Näkökulmia suomen kirjakielen kehitykseen 1800-luvulla. Helsinki: SKS.

Leino, Pentti 2002: Minä asun tässä kielessä. Teoksessa Pentti Leino: Mittoja, muotoja, merkityksiä. Toim. Liisa Tainio, Aki Ontermaa, Tapani Kelomäki ja Minna Jaakola, s. 11–21. Helsinki: SKS.

Leino-Kaukiainen, Pirkko 1988: Kasvava sanomalehdistö sensuurin kahleissa 1890–1905. Teoksessa Suomen lehdistön historia 1. Sanomalehdistön vaiheet vuoteen 1905, s. 421–629. Kuopio: Kustannuskiila.

Leskinen, Heikki — Toivonen, Terho 1995: Lekuri suorittaa nesteensiirron. Lääkintäalan slangisanastoa. Helsinki: Kirjayhtymä Oy.

Liksom, Rosa 1989: Tyhjän tien paratiisit. Helsinki: WSOY.

Lindqvist, Martti 2003: Ole hyvä. Helsinki: Otava.

Linna, Väinö 1954: Tuntematon sotilas. Helsinki: WSOY.

Lipponen, Ulla 2005: Kilon toinen poliisi. Helsinki: SKS.

Lyytikäinen, Pirjo 1999: Suomalaiset syntysanat. Suomen kirjallisuus suomalaisuutta kirjoittamassa. Teoksessa Tuomas M. S. Lehtonen (toim.): Suomi – outo pohjoinen maa? s. 138–165. Jyväskylä: PS-kustannus.

Lönnrot 1991 = Elias Lönnrot. Monitietäjä. Tekstit Raija Majamaa. Helsinki: SKS.

Majamaa, Raija — Paulaharju, Marjut 2004: J. L. Runeberg. Suomen runoilija. Helsinki: SKS.

Majamaa, Raija 1990 (toim.): Elias Lönnrot. Valitut teokset 1. Kirjeet. Helsinki: SKS.

Mantila, Harri 2003: Äidinkieli, kansalliskieli ja lingua franca. Teoksessa Kotimaana suomen kieli. Näkökulmia suomen kielen säilymiseen ja kehittymiseen ulkomailla, s. 9­­–13. Toim. Maila Eichhorn ja Anne Helttunen. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto.

Mantila, Harri 2004: Murre ja identiteetti. Virittäjä 2/2004, s. 322–346.

Mantila, Harri 2005: Kielikäsityksestä kielenhuollon uusiin periaatteisiin. Kielikello 2/2005, s. 4–9.

Mantila, Harri 2005b: Suomi kansalliskielenä. Teoksessa Marjut Johansson ja Riitta Pyykkö (toim.): Monikielinen Eurooppa – kielipolitiikkaa ja käytäntöä. Helsinki: Gaudeamus.

Marvia, Einari (toim.) 1965: Suomen säveltäjiä ensimmäinen osa. Porvoo: WSOY.

Mielikäinen, Aila 2005: Nimistön- ja sanastontutkimuksen rajamaastossa. Slangi, puhekieli ja murre epävirallisissa paikannimissä. Teoksessa Kaupungin nimet. Kymmenen kirjoitusta kaupunkinimistöstä, s. 26–55. Toim. Terhi Ainiala. Helsinki: SKS.

Mäkinen, Kirsti — Uusi-Hallila, Tuula 2003: Minna Canth. Taiteilija ja taistelija. Helsinki: WSOY.

Nordlund, Taru 2004: Arat taimet ja ankarat puutarhurit. 1800-luvun lopun kielikeskustelun metaforat ja kieli-ideologiat. Teoksessa Yhteistä kieltä tekemässä. Näkökulmia suomen kirjakielen kehitykseen 1800-luvulla. Toim. Katja Huumo, Lea Laitinen ja Outi Paloposki. Helsinki: SKS.

Nuolijärvi, Pirkko 1986: Kolmannen sukupolven kieli. Helsinkiin muuttaneiden suurten ikäluokkien eteläpohjalaisten ja pohjoissavolaisten kielellinen sopeutuminen. Helsinki: SKS.

Oksanen, Antti-Jukka 1986: Sata vuotta sitten. Teoksessa Koulun tie. Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun 100-vuotisjuhlajulkaisu, s. 19–26. Toim. Kirsti Mäkinen. Helsinki: Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiö.

Paakki, Satu 2005: Vanhoillislestadiolaisten nuorten slangi. Suomen kielen pro gradu –tutkielma. Suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos. Oulun yliopisto.

Paavilainen, Marko 2005: Kun pääomilla oli mieli ja kieli. Helsinki: SKS.

Paavolainen, Pentti — Kukkonen, Aino 2005: Näyttämöllä. Helsinki: WSOY.

Paikkala, Sirkka 2001: Suomalaisten sukunimien historiaa. Teoksessa Mitä missä milloin 2002, s. 265–269. Helsinki: Otava.

Paikkala, Sirkka 2004: Se tavallinen Virtanen. Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921. Helsinki: SKS.

Paikkala, Sirkka 2005: Kun isoisän isä sukunimen otti. Hiidenkivi 4/2005, s. 11–14.

Pauna, Jari 2005: Microsoft Xbox 360 myyntiin Suomessa jo marraskuussa. Pelimestari numero 56.

Paunonen, Heikki 1992: Kielettären koulijat. Teoksessa Yhteiskunta muuttuu – kieli muuttuu. Nykysuomen Seuran 10-vuotisjuhlakirja. Toim. Valma Yli-Vakkuri, Maija Länsimäki ja Aarre Nyman, s. 150–175. Helsinki: WSOY.

Paunonen, Heikki 2000: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja. Helsinki: WSOY.

Pulkkinen, Risto 2004: C. A. Gottlund. Teoksessa Suomen kansallisbiografia 3, s. 241–243. Helsinki: SKS.

Pulkkinen, Tuija 1999: Kielen ja mielen ykseys. 1800-luvun suomalaisen nationalismin erityispiirteistä ja perinnöstä poliittisessa ajattelussa. Teoksessa Suomi – outo pohjoinen maa? Näkökulmia Euroopan äären historiaan ja kulttuuriin, s. 118–137. Toim. Tuomas M. S. Lehtonen. Jyväskylä: PS-kustannus.

Punttila, Matti 2001: Pilkettä silmäkulmaan. Helsinki: WSOY.

Pääkkönen, Irmeli 1994: Suomalainen sydämestä. Carl Niclas Keckmanin toiminta suomen kielen kehittäjänä. Helsinki: SKS.

Pääkkönen, Irmeli 1998 (toim.): Vaka veli veikkoseni. C. N. Keckmanin kirjeitä 1812–1838. Helsinki: SKS.

Rahikainen, Agneta 2004: Johan Ludvig ja Fredrika Runeberg. Kuvaelämäkerta. Suom. Oili Suominen. Helsinki: SKS.

Rane, Irja 2000: Luen Seitsemää veljestä. Teoksessa Ilpo Tiitinen ja Johanna Paajanen (toim.) Vanhan kirjallisuuden vuosikirja 12.–14, s. 135–141. Vammala: Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry.

Sámediggi: http://www.samediggi.fi

Saarikoski, Pentti 1986: Suomen kieli. Suom. Caj Westerberg. Suomen Kuvalehti 36/1986. Ilmestynyt alun perin ruotsiksi teoksessa Berner, Mia 1985: PS: anteckninar från ett sorgeår. Stockholm: Rabén & Sjögren.

Salminen, Jari 1995: Yksityiset oppikoulut autonomian aikana. Teoksessa Yksityisoppikoulujen historia 1872–1977, s. 11–76. Helsinki: Painatuskeskus.

Sihvo, Hannes 2002: Elävä Kivi. Aleksis Kivi aikanansa. Helsinki: SKS.

Siitonen, Kirsti 2003: Älä menetä kerran oppimaasi. Teoksessa Kotimaana suomen kieli, s. 15–24. Toim. Maila Eichhorn ja Anne Helttunen. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto.

Sirén, Hanna 2005: Nähdäänkö Nälkälaaksossa vai Jurrilassa? Asenteet ja huumori pirkkalalaisten nuorten epävirallisissa paikannimissä. Teoksessa Kaupungin nimet. Kymmenen kirjoitusta kaupunkinimistöstä, s. 110–125. Toim. Terhi Ainiala. Helsinki: SKS.

Snellman, K. (toim.) 1928: J. V. Snellmanin ja hänen vaimonsa kirjeenvaihto. Suom. Rob. Lehtonen. Helsinki: Otava.

Tams, Tuukka 2005: Aikamoista rallia. Slammer. Lumilautailun erikoislehti. Vol. 2.

Teronen, Tiia 2005: Loppuuko koti-Suomi Keravalle? Paikallisuus ilmiönä nykyajan kotimaisessa fiktioelokuvassa. Viestinnän pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto.

Tommila, Päiviö 1988: Yhdestä lehdestä sanomalehdistöksi 1809–1859. Teoksessa Suomen lehdistön historia 1. Sanomalehdistön vaiheet vuoteen 1905, s. 77–261. Kuopio: Kustannuskiila.

Tuomaala, Saara 2003: Katekismuksesta päästötodistukseen. Teoksessa Suomen kulttuurihistoria 3, s. 327–336. Helsinki: Tammi.

Vartiainen, Liisa 1988: Kodin sanasto 1896. Teoksessa Isosuinen nainen. Tutkielmia naisesta ja kielestä. Toim. Lea Laitinen, s. 250–258. Helsinki: Yliopistopaino.

Vierros, Tuure 1986: Eliittikoulu ja yhteiskunta. Teoksessa Koulun tie. Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun 100-vuotisjuhlajulkaisu, s. 27–29. Toim. Kirsti Mäkinen. Helsinki: Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiö.

Vimma, Tuomas 2004: Helsinki 12. Helsinki: Otava.

Virrankoski, Pentti 2002: Suomen historia 1. Helsinki: SKS.

Virtanen, Matti 2001: Fennomanian perilliset. Poliittiset traditiot ja sukupolvien dynamiikka. Helsinki: SKS.

Voe tokkiisa, Aku. Savon murteelle kääntäneet Markus Miettinen ja Jaakko Seppälä. Sanoma Magazines Finland. 2003.

Wrede, Johan 1999: Zacharias Topelius – kansallishistorioitsija. Suom. Rauno Ekholm. Teoksessa Suomen kirjallisuushistoria 1, s. 253–264. Helsinki: SKS.

Ylikangas, Heikki 1998: Suomi itäisen suurvallan varjossa. Teoksessa Jorma Salovuori (toim.): ... vaikka voissa paistais? Venäjän rooli Suomessa. Osmo Jussilan juhlakirja. Porvoo: WSOY.

Seuraava