Sivu 1 / 1 |
Pääsivulle |
Anttila, Aarne 1985: Elias Lönnrot. Elämä ja toiminta. 2. painos. Helsinki: SKS.
Asplund, Anneli (toim.) 2002: Lauluja Lönnrotin ajoilta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 866. Tampere: SKS.
Autio, Orvokki 1986: Pesärikko. Helsinki: WSOY.
Avojalakanen ankka. Barksin ankkasarijoja oululaisella ilimasulla. Oulun murteelle kääntänyt Ilkka Mannermaa. Sanoma Magazines Finland. 2002.
Eskelinen, Unto 1997: Tavvoo savvoo. Savon kielen sanakirja. Helsinki: WSOY.
Eskola, Anton 2003: Identiteettiä iskostamassa – maakuntalaulut. Teoksessa Suomen kulttuurihistoria 3, s. 68–69. Helsinki: Tammi.
Forsgård, Nils Erik 1999: Maamme kirja – isänmaan koko kuva. Suom. Yrjö Varpio. Teoksessa Suomen kirjallisuushistoria 1, s. 265–267. Helsinki: SKS.
Garam, Sami 2003: Sami Garam heittää kehiin Allu Stemun Seittemän broidii. Helsinki: WSOY.
Helttunen, Anne — Uusi-Hallila, Tuula 2002: Kaukana kavala maailma. Aleksis Kiven jäljillä. Helsinki: WSOY.
Hiidenmaa, Pirjo 2003: Suomen kieli – who cares? Helsinki: Otava.
Hotakainen, Kari 2001: Suomen esi-isät värikuvina. Teoksessa Näytän hyvältä ilman paitaa. Neljäs painos. Helsinki: WSOY.
Hyyppä, Saara 2005: Kieltä kuviin, kuvia kieleen. Teoksessa Suom. huom., s. 115–131. Toim. Kristiina Rikman. Helsinki: WSOY.
Häkkinen, Kaisa 2004: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY.
Ilosanoma. Älkää pelätkö. WSOY 1999.
Isoon taloon ankka. Roope-tarinoota Etelä-Pohojanmaan murteella. Etelä-Pohjanmaan murteelle kääntänyt Joose Tammelin. Helsinki Media. 1998.
Jalava, Marja 2002: J. V. Snellmanin kirjallisuuskäsitys. Teoksessa Suomen kulttuurihistoria 2. Tunne ja tieto, s. 446–455. Helsinki: Tammi.
Joulu on jo ovela. Ankoitten saikkauksia peräpohjalaismurtheela. Tornionjokilaakson murteelle kääntänyt Terttu Rousu. Sanoma Magazines Finland. 2005.
Jönsson-Korhola, Hannele — Lindgren, Anna-Riitta (toim.) 2003: Monena suomi maailmalla. Suomalaisperäisiä kielivähemmistöjä. Helsinki: SKS.
Kaarninen, Mervi — Kaarninen, Pekka 2002: Sivistyksen portti. Ylioppilastutkinnon historia. Helsinki: Otava.
Karhu, Kerttu 1998: Eheroon taharoon. Etelä-Pohjanmaan murteen sanakirja. Helsinki: WSOY.
Kiviniemi, Eero 1982: Rakkaan lapsen monet nimet. Suomalaisten etunimet ja nimenvalinta. Helsinki: Weilin+Göös.
Klinge, Matti 1967: Itsenäisen Suomen ylioppilaat. Ylioppilaskunnan historia 4, 1917–1960. Helsinki: Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Oy Gaudeamus Ab.
Klinge, Matti 1997: Kaukana ja kotona. Suom. Marketta Klinge. Helsinki: Schildts.
Kolbe, Laura — Valjus, Risto — Wrede, Johan (toim.) 1998: Soi sana kultainen. Maamme-laulun viisitoista vuosikymmentä. Helsinki: Yliopistopaino.
Kolbe, Laura 2003: Yliopisto, ylioppilaat ja kansallinen omakuva. Teoksessa Suomen kulttuurihistoria 3, s. 126–132. Helsinki: Tammi.
Koski, Mauno 2002: Murteet muodissa. Teoksessa Äidinkielen merkitykset, s. 49–74. Toim. Ilona Herlin, Jyrki Kalliokoski, Lari Kotilainen ja Tiina Onikki-Rantajääskö. Helsinki: SKS.
Kuukka, Väinö — Majamaa, Raija — Vepsä, Hannu 2002: Elias Lönnrot. Taitaja, tarkkailija, tiedemies. Helsinki: SKS.
Laitinen, Kai — Suurpää, Matti (toim.) 1963: Suomen kirjallisuuden antologia II. Ihanteiden aikakausi. Helsinki: Otava.
Landgren, Lars 1988: Kieli ja aate – politisoituva sanomalehdistö 1860–1889. Teoksessa Suomen lehdistön historia 1. Sanomalehdistön vaiheet vuoteen 1905, s. 267–420. Kuopio: Kustannuskiila.
Lassila, Pertti 2003: Ihanteiden isänmaa. Julius Krohnin romanttinen fennomania ja kirjallisuus. Helsinki: Yliopistopaino.
Lauerma, Petri 2004: Aluemurre vai murteiden yhdistelmä? Keskustelu kirjakielen perustasta 1800-luvun alkupuolella. Teoksessa Yhteistä kieltä tekemässä. Näkökulmia suomen kirjakielen kehitykseen 1800-luvulla. Helsinki: SKS.
Leino, Pentti 2002: Minä asun tässä kielessä. Teoksessa Pentti Leino: Mittoja, muotoja, merkityksiä. Toim. Liisa Tainio, Aki Ontermaa, Tapani Kelomäki ja Minna Jaakola, s. 11–21. Helsinki: SKS.
Leino-Kaukiainen, Pirkko 1988: Kasvava sanomalehdistö sensuurin kahleissa 1890–1905. Teoksessa Suomen lehdistön historia 1. Sanomalehdistön vaiheet vuoteen 1905, s. 421–629. Kuopio: Kustannuskiila.
Leskinen, Heikki — Toivonen, Terho 1995: Lekuri suorittaa nesteensiirron. Lääkintäalan slangisanastoa. Helsinki: Kirjayhtymä Oy.
Liksom, Rosa 1989: Tyhjän tien paratiisit. Helsinki: WSOY.
Lindqvist, Martti 2003: Ole hyvä. Helsinki: Otava.
Linna, Väinö 1954: Tuntematon sotilas. Helsinki: WSOY.
Lipponen, Ulla 2005: Kilon toinen poliisi. Helsinki: SKS.
Lyytikäinen, Pirjo 1999: Suomalaiset syntysanat. Suomen kirjallisuus suomalaisuutta kirjoittamassa. Teoksessa Tuomas M. S. Lehtonen (toim.): Suomi – outo pohjoinen maa? s. 138–165. Jyväskylä: PS-kustannus.
Lönnrot 1991 = Elias Lönnrot. Monitietäjä. Tekstit Raija Majamaa. Helsinki: SKS.
Majamaa, Raija — Paulaharju, Marjut 2004: J. L. Runeberg. Suomen runoilija. Helsinki: SKS.
Majamaa, Raija 1990 (toim.): Elias Lönnrot. Valitut teokset 1. Kirjeet. Helsinki: SKS.
Mantila, Harri 2003: Äidinkieli, kansalliskieli ja lingua franca. Teoksessa Kotimaana suomen kieli. Näkökulmia suomen kielen säilymiseen ja kehittymiseen ulkomailla, s. 9–13. Toim. Maila Eichhorn ja Anne Helttunen. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto.
Mantila, Harri 2004: Murre ja identiteetti. Virittäjä 2/2004, s. 322–346.
Mantila, Harri 2005: Kielikäsityksestä kielenhuollon uusiin periaatteisiin. Kielikello 2/2005, s. 4–9.
Mantila, Harri 2005b: Suomi kansalliskielenä. Teoksessa Marjut Johansson ja Riitta Pyykkö (toim.): Monikielinen Eurooppa – kielipolitiikkaa ja käytäntöä. Helsinki: Gaudeamus.
Marvia, Einari (toim.) 1965: Suomen säveltäjiä ensimmäinen osa. Porvoo: WSOY.
Mielikäinen, Aila 2005: Nimistön- ja sanastontutkimuksen rajamaastossa. Slangi, puhekieli ja murre epävirallisissa paikannimissä. Teoksessa Kaupungin nimet. Kymmenen kirjoitusta kaupunkinimistöstä, s. 26–55. Toim. Terhi Ainiala. Helsinki: SKS.
Mäkinen, Kirsti — Uusi-Hallila, Tuula 2003: Minna Canth. Taiteilija ja taistelija. Helsinki: WSOY.
Nordlund, Taru 2004: Arat taimet ja ankarat puutarhurit. 1800-luvun lopun kielikeskustelun metaforat ja kieli-ideologiat. Teoksessa Yhteistä kieltä tekemässä. Näkökulmia suomen kirjakielen kehitykseen 1800-luvulla. Toim. Katja Huumo, Lea Laitinen ja Outi Paloposki. Helsinki: SKS.
Nuolijärvi, Pirkko 1986: Kolmannen sukupolven kieli. Helsinkiin muuttaneiden suurten ikäluokkien eteläpohjalaisten ja pohjoissavolaisten kielellinen sopeutuminen. Helsinki: SKS.
Oksanen, Antti-Jukka 1986: Sata vuotta sitten. Teoksessa Koulun tie. Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun 100-vuotisjuhlajulkaisu, s. 19–26. Toim. Kirsti Mäkinen. Helsinki: Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiö.
Paakki, Satu 2005: Vanhoillislestadiolaisten nuorten slangi. Suomen kielen pro gradu –tutkielma. Suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos. Oulun yliopisto.
Paavilainen, Marko 2005: Kun pääomilla oli mieli ja kieli. Helsinki: SKS.
Paavolainen, Pentti — Kukkonen, Aino 2005: Näyttämöllä. Helsinki: WSOY.
Paikkala, Sirkka 2001: Suomalaisten sukunimien historiaa. Teoksessa Mitä missä milloin 2002, s. 265–269. Helsinki: Otava.
Paikkala, Sirkka 2004: Se tavallinen Virtanen. Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921. Helsinki: SKS.
Paikkala, Sirkka 2005: Kun isoisän isä sukunimen otti. Hiidenkivi 4/2005, s. 11–14.
Pauna, Jari 2005: Microsoft Xbox 360 myyntiin Suomessa jo marraskuussa. Pelimestari numero 56.
Paunonen, Heikki 1992: Kielettären koulijat. Teoksessa Yhteiskunta muuttuu – kieli muuttuu. Nykysuomen Seuran 10-vuotisjuhlakirja. Toim. Valma Yli-Vakkuri, Maija Länsimäki ja Aarre Nyman, s. 150–175. Helsinki: WSOY.
Paunonen, Heikki 2000: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja. Helsinki: WSOY.
Pulkkinen, Risto 2004: C. A. Gottlund. Teoksessa Suomen kansallisbiografia 3, s. 241–243. Helsinki: SKS.
Pulkkinen, Tuija 1999: Kielen ja mielen ykseys. 1800-luvun suomalaisen nationalismin erityispiirteistä ja perinnöstä poliittisessa ajattelussa. Teoksessa Suomi – outo pohjoinen maa? Näkökulmia Euroopan äären historiaan ja kulttuuriin, s. 118–137. Toim. Tuomas M. S. Lehtonen. Jyväskylä: PS-kustannus.
Punttila, Matti 2001: Pilkettä silmäkulmaan. Helsinki: WSOY.
Pääkkönen, Irmeli 1994: Suomalainen sydämestä. Carl Niclas Keckmanin toiminta suomen kielen kehittäjänä. Helsinki: SKS.
Pääkkönen, Irmeli 1998 (toim.): Vaka veli veikkoseni. C. N. Keckmanin kirjeitä 1812–1838. Helsinki: SKS.
Rahikainen, Agneta 2004: Johan Ludvig ja Fredrika Runeberg. Kuvaelämäkerta. Suom. Oili Suominen. Helsinki: SKS.
Rane, Irja 2000: Luen Seitsemää veljestä. Teoksessa Ilpo Tiitinen ja Johanna Paajanen (toim.) Vanhan kirjallisuuden vuosikirja 12.–14, s. 135–141. Vammala: Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry.
Sámediggi: http://www.samediggi.fi
Saarikoski, Pentti 1986: Suomen kieli. Suom. Caj Westerberg. Suomen Kuvalehti 36/1986. Ilmestynyt alun perin ruotsiksi teoksessa Berner, Mia 1985: PS: anteckninar från ett sorgeår. Stockholm: Rabén & Sjögren.
Salminen, Jari 1995: Yksityiset oppikoulut autonomian aikana. Teoksessa Yksityisoppikoulujen historia 1872–1977, s. 11–76. Helsinki: Painatuskeskus.
Sihvo, Hannes 2002: Elävä Kivi. Aleksis Kivi aikanansa. Helsinki: SKS.
Siitonen, Kirsti 2003: Älä menetä kerran oppimaasi. Teoksessa Kotimaana suomen kieli, s. 15–24. Toim. Maila Eichhorn ja Anne Helttunen. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto.
Sirén, Hanna 2005: Nähdäänkö Nälkälaaksossa vai Jurrilassa? Asenteet ja huumori pirkkalalaisten nuorten epävirallisissa paikannimissä. Teoksessa Kaupungin nimet. Kymmenen kirjoitusta kaupunkinimistöstä, s. 110–125. Toim. Terhi Ainiala. Helsinki: SKS.
Snellman, K. (toim.) 1928: J. V. Snellmanin ja hänen vaimonsa kirjeenvaihto. Suom. Rob. Lehtonen. Helsinki: Otava.
Tams, Tuukka 2005: Aikamoista rallia. Slammer. Lumilautailun erikoislehti. Vol. 2.
Teronen, Tiia 2005: Loppuuko koti-Suomi Keravalle? Paikallisuus ilmiönä nykyajan kotimaisessa fiktioelokuvassa. Viestinnän pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto.
Tommila, Päiviö 1988: Yhdestä lehdestä sanomalehdistöksi 1809–1859. Teoksessa Suomen lehdistön historia 1. Sanomalehdistön vaiheet vuoteen 1905, s. 77–261. Kuopio: Kustannuskiila.
Tuomaala, Saara 2003: Katekismuksesta päästötodistukseen. Teoksessa Suomen kulttuurihistoria 3, s. 327–336. Helsinki: Tammi.
Vartiainen, Liisa 1988: Kodin sanasto 1896. Teoksessa Isosuinen nainen. Tutkielmia naisesta ja kielestä. Toim. Lea Laitinen, s. 250–258. Helsinki: Yliopistopaino.
Vierros, Tuure 1986: Eliittikoulu ja yhteiskunta. Teoksessa Koulun tie. Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun 100-vuotisjuhlajulkaisu, s. 27–29. Toim. Kirsti Mäkinen. Helsinki: Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiö.
Vimma, Tuomas 2004: Helsinki 12. Helsinki: Otava.
Virrankoski, Pentti 2002: Suomen historia 1. Helsinki: SKS.
Virtanen, Matti 2001: Fennomanian perilliset. Poliittiset traditiot ja sukupolvien dynamiikka. Helsinki: SKS.
Voe tokkiisa, Aku. Savon murteelle kääntäneet Markus Miettinen ja Jaakko Seppälä. Sanoma Magazines Finland. 2003.
Wrede, Johan 1999: Zacharias Topelius – kansallishistorioitsija. Suom. Rauno Ekholm. Teoksessa Suomen kirjallisuushistoria 1, s. 253–264. Helsinki: SKS.
Ylikangas, Heikki 1998: Suomi itäisen suurvallan varjossa. Teoksessa Jorma Salovuori (toim.): ... vaikka voissa paistais? Venäjän rooli Suomessa. Osmo Jussilan juhlakirja. Porvoo: WSOY.