Sivu 1 / 1



Pääsivulle
1827

Turun palossa tuhoutuu arvokkaita käsikirjoituksia.

1828

Yliopisto siirtyy Helsinkiin. Ensimmäiseksi suomen kielen lehtoriksi nimitetään C. N. Keckman.

1831

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura perustetaan.

1835

Kansalliseepos Kalevala ilmestyy.

1850

Sensuuriasetus kieltää julkaisemasta suomeksi muuta kuin uskonnollista ja taloudellista kirjallisuutta. Asetusta lievennetään 1854 ja se kumotaan 1860.

1851

Perustetaan suomen kielen professuuri, sillä yliopistosta valmistuville virkamiehille on opetettava maan enemmistön kieltä ja suomen kielen harrastajat haluavat kehittää suomesta täysimittaisen sivistyskielen.

1858

Ensimmäinen suomenkielinen pojille tarkoitettu oppikoulu perustetaan Jyväskylään.

1860

Sensuuriasetus kumotaan ja suomenkielisen kaunokirjallisuuden julkaiseminen tulee mahdolliseksi.

1863

Keisari Aleksanteri II allekirjoittaa kielimanifestin, jonka mukaan suomesta tulee ruotsin kanssa tasaveroinen virkakieli 20 vuodessa. Jyväskylään perustetaan seminaari kouluttamaan kansakoulunopettajia. Ensimmäisellä vuosikurssilla opiskelunsa aloittaa mm. Minna Johnsson, myöh. Minna Canth.

1876

Kotikielen Seura perustetaan edistämään suomen kielen tutkimusta, tuntemusta ja käyttöä.

1884

Tuomioistuimet velvoitetaan käyttämään sitä kieltä, jota sen eteen tulevat puhuvat.

1886

Ensimmäinen suomenkielinen yhteiskoulu perustetaan. Tämä helpottaa naisten mahdollisuutta päästä opiskelemaan yliopistoon.

1887

Kunnalliset viranomaiset velvoitetaan osaamaan kuntalaisten kieltä.

1899

Ensimmäinen sortokausi alkaa ja jatkuu vuoteen 1905. Näiden ns. routavuosien aikana koulujen venäjän kielen opetusta lisätään. Vuonna 1899 ilmestyvät Päivälehden ensimmäiset näytenumerot.

1900

Keisari Nikolai II allekirjoittaa kielimanifestin, jossa venäjä määrätään Suomen senaatin, valtiosihteerinviraston, ylihallitusten ja lääninhallitusten viralliseksi kieleksi viimeistään vuodesta 1905 lähtien.

1902

Lääninhallitukset tulevat kaksikielisiksi.

1906

Suomen kieli saa hyväksytyn aseman valtiopäivien ja senaatin kielenä. Keisari Nikolai II vahvistaa uuden valtiopäiväjärjestyksen. Se merkitsee yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Ensimmäisen kerran Euroopassa myös naiset pääsevät valitsemaan kansanedustajia.

1907

Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja on 1 272 873 kansalaista (vuoden 1905 säätyvaltiopäivävaaleissa äänioikeutettuja oli ollut 126 000). Valituista 200 kansanedustajasta naisia on 19.

1919

Uudessa hallitusmuodossa suomi ja ruotsi tulevat virallisiksi, tasaveroisiksi kieliksi.

1922

Kielilaki säädetään.

1930-luku

Yliopistoissa kielikiista suomen kielen ja ruotsin kielen välillä.

1970-luku

Peruskoulu tulee voimaan ja ruotsin kielestä tulee pakollinen koko ikäluokalle.

1994

Suomi liittyy Euroopan unioniin ja suomen kielestä tulee Unionin virallinen kieli.

2003

Uuden kielilain mukaan Suomen kansalliskieliä ovat suomi ja ruotsi.

2005

Toisen kotimaisen kielen pakollisuus ylioppilaskirjoituksissa poistuu. Äidinkieli jää ylioppilaskirjoitusten ainoaksi pakolliseksi aineeksi.

Seuraava

Sivun kuvitukseen käytetty seuraavia teoksia:

Almanach för Året Efter Frälsarens Christi Födelse 1826. Efter hans Kongl. Maj:ts Nådigste Stadgande Utgifwen af Dess Wetenskaps-Academie, Stockholm, Y.U. Norstedt & Söner.

Almanakka, vuonna jälkeen Wapaht. Christuksen Syntymän 1827. Turusa, präntätty J.C. Frenckellin ja pojan tykönä.

Kalender för Finska Arméns Befäl för år 1886.

Kansan Kalenteri 1919. Edistysseurojen Kustannus Oy.

Mitä missä milloin. Kansalaisen vuosikirja 1972. Pauli Kojo (päätoim.).Helsinki: Otava 1971.

Mitä missä milloin: kansalaisen vuosikirja 1994. Kaarina Turtia (päätoim.). Helsinki: Otava, 1993.

Mitä missä milloin: kansalaisen vuosikirja 1995. Kaarina Turtia (päätoim.). Helsinki: Otava, 1994.

Mitä missä milloin: kansalaisen vuosikirja 2003. Juhani Hartikainen (päätoim.). Helsinki: Otava, 2002.

Mitä missä milloin: kansalaisen vuosikirja 2006. Kaarina Aro (päätoim.). Helsinki: Otava, 2005.

Pietarin Suomalainen Kalenteri karkausvuodelle 1872. Pietarin Sanomain Toimituksen kustannuksella.

Rahankeräyslista Naislyseon perustamista varten Helsingin kaupunkiin. Lista numero 206. Säilytteillä Kansallisarkistossa.

Suomalainen Kansan-Kalenteri Wenäjällä vuodelle 1900 jälkeen Kristuksen syntymän. Pietarissa, Joh. Palmgren’in kirjakaupan kustannuksella.

Suomen Yleinen Kalenteri 1919. Almanakka ja vuosikirja. Helsinki 1918 Oy Weilin & Göös.

Työväen Kalenteri 1919. Kulutusosuuskuntien keskusliiton julkaisema. Helsinki 1918.

Urheilukalenteri 1919, toim. Yrjö Halme, Kustannusosakeyhtiö Otava.