Turun palossa tuhoutuu arvokkaita käsikirjoituksia.

Yliopisto siirtyy Helsinkiin. Ensimmäiseksi suomen kielen lehtoriksi nimitetään C. N. Keckman.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura perustetaan.

Kansalliseepos Kalevala ilmestyy.

Sensuuriasetus kieltää julkaisemasta suomeksi muuta kuin uskonnollista ja taloudellista kirjallisuutta. Asetusta lievennetään 1854 ja se kumotaan 1860.

Perustetaan suomen kielen professuuri, sillä yliopistosta valmistuville virkamiehille on opetettava maan enemmistön kieltä ja suomen kielen harrastajat haluavat kehittää suomesta täysimittaisen sivistyskielen.

Ensimmäinen suomenkielinen pojille tarkoitettu oppikoulu perustetaan Jyväskylään.

Sensuuriasetus kumotaan ja suomenkielisen kaunokirjallisuuden julkaiseminen tulee mahdolliseksi.

Keisari Aleksanteri II allekirjoittaa kielimanifestin, jonka mukaan suomesta tulee ruotsin kanssa tasaveroinen virkakieli 20 vuodessa. Jyväskylään perustetaan seminaari kouluttamaan kansakoulunopettajia. Ensimmäisellä vuosikurssilla opiskelunsa aloittaa mm. Minna Johnsson, myöh. Minna Canth.

Kotikielen Seura perustetaan edistämään suomen kielen tutkimusta, tuntemusta ja käyttöä.

Tuomioistuimet velvoitetaan käyttämään sitä kieltä, jota sen eteen tulevat puhuvat.

Ensimmäinen suomenkielinen yhteiskoulu perustetaan. Tämä helpottaa naisten mahdollisuutta päästä opiskelemaan yliopistoon.

Kunnalliset viranomaiset velvoitetaan osaamaan kuntalaisten kieltä.

Ensimmäinen sortokausi alkaa ja jatkuu vuoteen 1905. Näiden ns. routavuosien aikana koulujen venäjän kielen opetusta lisätään. Vuonna 1899 ilmestyvät Päivälehden ensimmäiset näytenumerot.

Keisari Nikolai II allekirjoittaa kielimanifestin, jossa venäjä määrätään Suomen senaatin, valtiosihteerinviraston, ylihallitusten ja lääninhallitusten viralliseksi kieleksi viimeistään vuodesta 1905 lähtien.

Lääninhallitukset tulevat kaksikielisiksi.

Suomen kieli saa hyväksytyn aseman valtiopäivien ja senaatin kielenä. Keisari Nikolai II vahvistaa uuden valtiopäiväjärjestyksen. Se merkitsee yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Ensimmäisen kerran Euroopassa myös naiset pääsevät valitsemaan kansanedustajia.

Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja on 1 272 873 kansalaista (vuoden 1905 säätyvaltiopäivävaaleissa äänioikeutettuja oli ollut 126 000). Valituista 200 kansanedustajasta naisia on 19.

Uudessa hallitusmuodossa suomi ja ruotsi tulevat virallisiksi, tasaveroisiksi kieliksi.

Kielilaki säädetään.

Yliopistoissa kielikiista suomen kielen ja ruotsin kielen välillä.

Peruskoulu tulee voimaan ja ruotsin kielestä tulee pakollinen koko ikäluokalle.

Suomi liittyy Euroopan unioniin ja suomen kielestä tulee Unionin virallinen kieli.

Uuden kielilain mukaan Suomen kansalliskieliä ovat suomi ja ruotsi.

Toisen kotimaisen kielen pakollisuus ylioppilaskirjoituksissa poistuu. Äidinkieli jää ylioppilaskirjoitusten ainoaksi pakolliseksi aineeksi.