| Siitä lieto Lemminkäinen
|
| arveli, ajattelihe,
|
| kulle syylle sylveäisi,
|
| kulle laskisi laulle:
|
| heittäisikö Hiien hirvet,
|
| itse kulkisi kotihin,
|
| vai vielä yritteleisi,
|
| hiihteleisi hiljallehen
|
| mieliksi metsän emännän,
|
| 10 | salon impien iloksi.
|
|
|
| Sanovi sanalla tuolla,
|
| lausui tuolla lausehella:
|
| "Oi Ukko, ylijumala
|
| tahi taatto taivahinen!
|
| Tee nyt mulle suorat sukset,
|
| kepeäiset kalhuttimet,
|
| joilla hiihteä hivitän
|
| poikki soien, poikki maien,
|
| hiihän kohti Hiien maita,
|
| 20 | poikki Pohjan kankahista
|
| Hiien hirven käytäville,
|
| poropeuran polkemille!
|
|
|
| "Lähen nyt miehistä metsälle,
|
| urohista ulkotöille
|
| Tapiolan tietä myöten,
|
| Tapion talojen kautta.
|
| Terve, vuoret, terve, vaarat,
|
| terve, kuusikot kumeat,
|
| terve, haavikot haleat,
|
| 30 | terve, tervehyttäjänne!
|
|
|
| "Miesty, metsä, kostu, korpi,
|
| taivu, ainoinen Tapio!
|
| Saata miestä saarekselle,
|
| sille kummulle kuleta,
|
| jost' on saalis saatavana,
|
| erän toimi tuotavana!
|
|
|
| "Nyyrikki, Tapion poika,
|
| mies puhas, punakypärä!
|
| Veistä pilkut pitkin maita,
|
| 40 | rastit vaaroihin rakenna,
|
| jotta tunnen, tuhma, käyä,
|
| äkkiouto, tien osoan
|
| etsiessäni ereä,
|
| antia anellessani!
|
|
|
| "Mielikki, metsän emäntä,
|
| puhas muori, muoto kaunis!
|
| Pane kulta kulkemahan,
|
| hopea vaeltamahan
|
| miehen etsivän etehen,
|
| 50 | anelijan askelille!
|
|
|
| "Ota kultaiset avaimet
|
| renkahalta reieltäsi,
|
| aukaise Tapion aitta,
|
| metsän linna liikahuta
|
| minun pyytöpäivinäni,
|
| eränetso-aikoinani!
|
|
|
| "Kunp' on et kehanne itse,
|
| niin on pistä piikojasi,
|
| pane palkkalaisiasi,
|
| 60 | käske käskyn kuulijoita!
|
| Et emäntä lienekänä,
|
| jos et piikoa pitäne,
|
| sata piikoa pitäne,
|
| tuhat käskyn kuulijata,
|
| karjan kaiken kaitsijata,
|
| viitsijätä viljan kaiken.
|
|
|
| "Metsän piika pikkarainen,
|
| simasuu Tapion neiti!
|
| Soitellos metinen pilli,
|
| 70 | simapilli piiperoita
|
| korvallen ehon emännän,
|
| mieluisan metsän emännän,
|
| jotta kuulisi välehen,
|
| nousisi makoamasta,
|
| kun ei kuule kumminkana,
|
| ei hava'a harvoinkana,
|
| vaikka ainoisin anelen,
|
| kielen kullan kuikuttelen!"
|
|
|
| Siinä lieto Lemminkäinen
|
| 80 | ajan kaiken annitoinna
|
| hiihti soita, hiihti maita,
|
| hiihti korpia kovia,
|
| Jumalan sysimäkiä,
|
| Hiien hiilikankahia.
|
|
|
| Hiihti päivän, hiihti toisen.
|
| Jo päivänä kolmantena
|
| meni suurelle mäelle,
|
| nousi suurelle kivelle,
|
| loi silmänsä luotehesen,
|
| 90 | poikki soien pohjosehen:
|
| Tapion talot näkyivät,
|
| ukset kulta kuumottivat
|
| poikki suosta, pohjosesta,
|
| alta vaaran, varvikosta.
|
|
|
| Tuop' on lieto Lemminkäinen
|
| heti luoksi luontelihe,
|
| lähelle lähentelihe,
|
| alle ikkunan Tapion.
|
| Kuuristihe katsomahan
|
| 100 | kuuennesta ikkunasta:
|
| siellä antajat asuivat
|
| ja viruivat viljan eukot
|
| aivan arkivaattehissa,
|
| ryysyissä ryvennehissä.
|
|
|
| Sanoi lieto Lemminkäinen:
|
| "Mintähen, metsän emäntä,
|
| asut arkivaattehissa,
|
| riihiryysyissä rypeät,
|
| kovin musta muo'oltasi,
|
| 110 | katsannaltasi kamala,
|
| ilkeä imertimiltä,
|
| rungolta ruman näköinen?
|
|
|
| "Kun ennen kävin metsässä,
|
| kolm' oli linnoa metsässä:
|
| yksi puinen, toinen luinen,
|
| kolmansi kivinen linna;
|
| kuus' oli kultaikkunoa
|
| kunki linnan kulmanteella.
|
| Katsahin sisähän noista
|
| 120 | seinän alla seistessäni:
|
| Tapion talon isäntä,
|
| Tapion talon emäntä,
|
| Tellervo, Tapion neiti,
|
| kanssa muu Tapion kansa,
|
| kaikki kullassa kuhisi,
|
| hopeassa horjeksihe.
|
| Itsensä metsän emännän,
|
| ehtoisan metsän emännän,
|
| käet oli kullankäärehissä,
|
| 130 | sormet kullansormuksissa,
|
| pää kullanpätinehissä,
|
| tukat kullansuortuvissa,
|
| korvat kullankoltuskoissa,
|
| kaula helmissä hyvissä.
|
|
|
| "Oi mielu metsän emäntä,
|
| Metsolan metinen muori!
|
| Heitä poies heinäkengät,
|
| kaskivirsusi karista,
|
| riisu riihiryökälehet,
|
| 140 | arkipaitasi alenna!
|
| Lyöte lykkyvaattehisin,
|
| antipaitoihin paneite
|
| minun metsipäivinäni,
|
| eränetso-aikoinani!
|
| Ikävä minun tulevi,
|
| ikävä tulettelevi
|
| tätä tyhjänä-oloa,
|
| ajan kaiken annituutta,
|
| kun et anna aioinkana,
|
| 150 | harvoinkana hoivauta.
|
| Ikävä ilotoin ilta,
|
| pitkä päivä saalihitoin.
|
|
|
| "Metsän ukko halliparta,
|
| havuhattu, naavaturkki!
|
| Pane nyt metsät palttinoihin,
|
| salot verkahan vetäise,
|
| haavat kaikki haljakkoihin,
|
| lepät lempivaattehisin!
|
| Hope'ihin hongat laita,
|
| 160 | kuuset kultihin rakenna,
|
| vanhat hongat vaskivöille,
|
| petäjät hopeavöille,
|
| koivut kultakukkasihin,
|
| kannot kultakalkkaroihin!
|
| Pane, kuinp' on muinaiselta,
|
| parempina päivinäsi:
|
| kuuna paistoi kuusen oksat,
|
| päivänä petäjän latvat,
|
| metsä haiskahti me'elle,
|
| 170 | simalle salo sininen,
|
| ahovieret viertehelle,
|
| suovieret sulalle voille.
|
|
|
| "Metsän tyttö, mielineiti,
|
| Tuulikki, tytär Tapion!
|
| Aja vilja vieremille,
|
| auke'immille ahoille!
|
| Kun lie jäykkä juoksullehen
|
| eli laiska laukallehen,
|
| ota vitsa viiakosta,
|
| 180 | koivu korven notkelmosta,
|
| jolla kutkutat kuvetta
|
| sekä kaivat kainaloita!
|
| Anna juosta joutuisasti,
|
| vikevästi viiletellä,
|
| miehen etsivän etehen,
|
| aina käyvän askelille!
|
|
|
| "Kun vilja uralle saapi,
|
| tupita uroa myöten!
|
| Pane kaksi kämmentäsi
|
| 190 | kahen puolen kaiteheksi,
|
| jottei vilja vieprahtaisi,
|
| tiepuolehen poikeltaisi!
|
| Josp' on vilja vieprahtavi,
|
| tiepuolehen poikeltavi,
|
| tielle korvista kohenna,
|
| saata sarvista uralle!
|
|
|
| "Hako on tiellä poikkipuolin:
|
| sepä syrjähän syseä;
|
| puita maalla matkallansa:
|
| 200 | ne on katkaise kaheksi!
|
|
|
| "Aita vastahan tulevi:
|
| kaa'a aita kallellehen
|
| viieltä vitsasväliltä,
|
| seitsemältä seipähältä!
|
|
|
| "Joki joutuvi etehen,
|
| puro tielle poikkipuolin:
|
| silkki sillaksi sivalla,
|
| punaverka portahaksi!
|
| Saata poikki salmistaki,
|
| 210 | vetele vesien poikki,
|
| poikki Pohjolan joesta,
|
| yli kosken kuohuloista!
|
|
|
| "Tapion talon isäntä,
|
| Tapion talon emäntä,
|
| metsän ukko halliparta,
|
| metsän kultainen kuningas!
|
| Mimerkki, metsän emäntä,
|
| metsän armas antimuori,
|
| siniviitta viian eukko,
|
| 220 | punasukka suon emäntä!
|
| Tule jo kullan muuttelohon,
|
| hopean vajehtelohon!
|
| Minun on kullat kuun-ikuiset,
|
| päivän-polviset hopeat,
|
| käeten soasta käymät,
|
| uhotellen tappelosta;
|
| ne kuluvat kukkarossa,
|
| tummentuvat tuhniossa,
|
| kun ei oo kullan muuttajata,
|
| 230 | hopean vajehtajata."
|
|
|
| Niinp' on lieto Lemminkäinen
|
| viikon hiihteä hivutti,
|
| lauloi virret viian päässä,
|
| kolmet korven kainalossa:
|
| miellytti metsän emännän,
|
| itsenki metsän isännän,
|
| ihastutti immet kaikki,
|
| taivutti Tapion neiet.
|
|
|
| Juoksuttivat, jou'uttivat
|
| 240 | Hiien hirven kätköstänsä,
|
| takoa Tapion vaaran,
|
| Hiien linnan liepehiltä
|
| miehen etsijän etehen,
|
| sanelijan saataville.
|
|
|
| Itse lieto Lemminkäinen
|
| jopa lämsänsä lähetti
|
| Hiien hirven hartioille,
|
| kaulalle kamelivarsan,
|
| jottei potkinut pahasti
|
| 250 | selkeä silittäessä.
|
|
|
| Siitä lieto Lemminkäinen
|
| itse tuon sanoiksi virkki:
|
| "Salon herra, maan isäntä,
|
| kaunis kankahan eläjä!
|
| Mielikki, metsän emäntä,
|
| metsän armas antimuori!
|
| Tule nyt kullat ottamahan,
|
| hopeat valitsemahan!
|
| Pane maalle palttinasi,
|
| 260 | lempiliinasi levitä
|
| alle kullan kuumottavan,
|
| alle huohtavan hopean,
|
| tuon on maahan tippumatta,
|
| rikkoihin rivestymättä!"
|
|
|
| Läksi siitä Pohjolahan;
|
| sanoi tuonne tultuansa:
|
| "Jo nyt hiihin Hiien hirven
|
| Hiien peltojen periltä.
|
| Anna, akka, tyttöäsi,
|
| 270 | mulle nuorta morsianta!"
|
|
|
|
|
| Louhi, Pohjolan emäntä,
|
| tuop' on tuohon vastaeli:
|
| "Äsken annan tyttäreni
|
| sekä nuoren morsiamen,
|
| kun sa suistat suuren ruunan,
|
| Hiien ruskean hevosen,
|
| Hiien varsan vaahtileuan
|
| Hiien nurmien periltä."
|
|
|
| Silloin lieto Lemminkäinen
|
| 280 | otti kultaohjaksensa,
|
| hope'isen marhaminnan;
|
| lähtevi hevon hakuhun,
|
| kuloharjan kuuntelohon
|
| Hiien nurmien periltä.
|
|
|
| Astua taputtelevi,
|
| käyä kulleroittelevi
|
| vihannalle vainiolle,
|
| pyhän pellon pientarelle.
|
| Siellä etsivi hevosta,
|
| 290 | kulokasta kuuntelevi
|
| suvikunnan suitset vyöllä,
|
| varsan valjahat olalla.
|
|
|
| Etsi päivän, etsi toisen,
|
| niin päivänä kolmantena
|
| nousi suurelle mäelle,
|
| kiipesi kiven selälle;
|
| iski silmänsä itähän,
|
| käänti päätä päivän alle:
|
| näki hiekalla hevosen,
|
| 300 | kuloharkan kuusikolla;
|
| senpä tukka tulta tuiski,
|
| harja suihkivi savua.
|
|
|
| Niin sanovi Lemminkäinen:
|
| "Oi Ukko ylijumala,
|
| Ukko, pilvien pitäjä,
|
| hattarojen hallitsija!
|
| Taivas auoksi avaos,
|
| ilma kaikki ikkunoiksi!
|
| Sa'a rautaiset rakehet,
|
| 310 | laske jäiset jäähyttimet
|
| harjalle hyvän hevosen,
|
| Hiien laukin lautasille!"
|
|
|
| Tuo Ukko, ylinen luoja,
|
| pilven-päällinen jumala,
|
| ilman riehoiksi revitti,
|
| taivon kannen kahtaloksi;
|
| satoi hyytä, satoi jäätä,
|
| satoi rauaista raetta,
|
| pienemmät hevosen päätä,
|
| 320 | päätä ihmisen isommat,
|
| harjalle hyvän hevosen,
|
| Hiien laukin lautasille.
|
|
|
| Siitä lieto Lemminkäinen
|
| kävi luota katsomahan,
|
| likeltä tähyämähän.
|
| Itse tuon sanoiksi virkki:
|
| "Hiitolan hyvä hevonen,
|
| vuoren varsa vaahtileuka!
|
| Tuo nyt kultaturpoasi,
|
| 330 | pistä päätäsi hopea
|
| kultaisihin koltuskoihin,
|
| hope'isihin helyihin!
|
| En sua pahoin pitäne,
|
| aivan anke'in ajane:
|
| ajan tietä pikkuruisen,
|
| matkoa ani vähäisen,
|
| tuonne Pohjolan tuville,
|
| ankaran anopin luoksi.
|
| Minkä siimalla sivallan
|
| 340 | eli vitsalla vetelen,
|
| senpä silkillä sivallan,
|
| veran äärellä vetelen."
|
|
|
| Hiien ruskea hevonen,
|
| Hiien varsa vaahtileuka
|
| tunki kultaturpoansa,
|
| pisti päätänsä hopea
|
| kultaisihin koltuskoihin,
|
| hope'isihin helyihin.
|
|
|
| Niinpä lieto Lemminkäinen
|
| 350 | jopa suisti suuren ruunan,
|
| pisti suitset kullan suuhun,
|
| päitsensä hopean päähän;
|
| hyppäsi hyvän selälle,
|
| Hiien laukin lautasille.
|
|
|
| Veti virkkua vitsalla,
|
| paiskasi pajun vesalla.
|
| Ajoi matkoa vähäisen,
|
| tuuritteli tunturia
|
| pohjoispuolelle mäkeä,
|
| 360 | lumivaaran kukkuroa:
|
| tuli Pohjolan tuville.
|
| Meni pirttihin pihalta,
|
| sanoi tuonne tultuansa,
|
| Pohjolahan päästyänsä:
|
| "Jopa suistin suuren ruunan,
|
| Hiien varsan valjastelin
|
| vihannalta vainiolta,
|
| pyhän pellon pientarelta,
|
| sekä hiihin Hiien hirven
|
| 370 | Hiien peltojen periltä.
|
| Anna jo, akka, tyttöäsi,
|
| mulle nuorta morsianta!"
|
|
|
| Louhi, Pohjolan emäntä,
|
| hänpä tuon sanoiksi virkki:
|
| "Äsken annan tyttäreni
|
| sekä nuoren morsiamen,
|
| kun ammut joutsenen joesta,
|
| virrasta vihannan linnun,
|
| Tuonen mustasta joesta,
|
| 380 | pyhän virran pyörtehestä
|
| yhellä yrittämällä,
|
| yhen nuolen nostamalta."
|
|
|
| Siitä lieto Lemminkäinen,
|
| tuo on kaunis Kaukomieli,
|
| läksi joutsenen joruhun,
|
| pitkäkaulan katselohon
|
| Tuonen mustasta joesta,
|
| Manalan alantehesta.
|
|
|
| Astua lykyttelevi,
|
| 390 | käyä kälkähyttelevi
|
| tuonne Tuonelan joelle,
|
| pyhän virran pyörtehelle,
|
| jalo jousi olkapäällä,
|
| viini nuolia selässä.
|
|
|
| Märkähattu karjanpaimen,
|
| ukko Pohjolan sokea,
|
| tuop' on Tuonelan joella,
|
| pyhän virran pyörtehellä;
|
| katselevi, kääntelevi
|
| 400 | tulevaksi Lemminkäistä.
|
|
|
| Jo päivänä muutamana
|
| näki lieto Lemminkäisen
|
| saavaksi, läheneväksi
|
| tuonne Tuonelan joelle,
|
| vierehen vihaisen kosken,
|
| pyhän virran pyörtehelle.
|
|
|
| Vesikyyn ve'estä nosti,
|
| umpiputken lainehista,
|
| syöksi miehen syämen kautta,
|
| 410 | läpi maksan Lemminkäisen,
|
| kautta kainalon vasemman
|
| oikeahan olkapäähän.
|
|
|
| Jopa lieto Lemminkäinen
|
| tunsi koskevan kovasti.
|
| Sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| "Sen mä tein pahinta työtä,
|
| kun en muistanut kysyä
|
| emoltani, kantajalta,
|
| kaiketi sanaista kaksi,
|
| 420 | kovin äijä, kun on kolme,
|
| miten olla, kuin eleä
|
| näinä päivinä pahoina:
|
| en tieä vesun vikoja,
|
| umpiputken ailuhia.
|
|
|
| "Oi emoni, kantajani,
|
| vaivan nähnyt vaalijani!
|
| Tietäisitkö, tuntisitko,
|
| miss' on poikasi poloinen,
|
| tokipa rientäen tulisit,
|
| 430 | avukseni ennättäisit;
|
| päästäisit pojan poloisen
|
| tältä tieltä kuolemasta,
|
| nuorena nukahtamasta,
|
| verevänä vieremästä."
|
|
|
| Siitä Pohjolan sokea
|
| märkähattu karjanpaimen
|
| syöksi lieto Lemminkäisen,
|
| kaotti Kalevan poian
|
| Tuonen mustahan jokehen,
|
| 440 | pahimpahan pyörtehesen.
|
| Meni lieto Lemminkäinen,
|
| meni koskessa kolisten,
|
| myötävirrassa vilisten
|
| tuonne Tuonelan tuville.
|
|
|
| Tuo verinen Tuonen poika
|
| iski miestä miekallansa,
|
| kavahutti kalvallansa.
|
| Löi on kerran leimahutti
|
| miehen viieksi muruksi,
|
| 450 | kaheksaksi kappaleksi;
|
| heitti Tuonelan jokehen,
|
| Manalan alusvesille:
|
| "Viru siinä se ikäsi
|
| jousinesi, nuolinesi!
|
| Ammu joutsenet joelta,
|
| vesilinnut viertehiltä!"
|
|
|
| Se oli loppu Lemminkäisen,
|
| kuolo ankaran kosijan
|
| Tuonen mustassa joessa,
|
| 460 | Manalan alantehessa. |