| Jo nyt on neiti neuvottuna,
|
| morsian opastettuna.
|
| VielÀ virkin veijolleni,
|
| sulholleni suin puhelen:
|
| "Sulho, viljon veikkoseni,
|
| vielÀ veikkoa parempi,
|
| emon lasta armahampi,
|
| ison lasta lauhkeampi!
|
| Kuulesta, ma kuin sanelen,
|
| 10 | kuin sanelen, kuin puhelen
|
| tÀstÀ liinalinnustasi,
|
| saamaisestasi kanasta!
|
|
|
| "KiitÀ, sulho, onneasi
|
| hyvÀn saaman saamastasi!
|
| Kun kiitÀt, hyvinki kiitÀ!
|
| HyvÀn sait, hyvÀn tapasit,
|
| hyvÀn Luojasi lupasi,
|
| hyvÀn antoi armollinen.
|
| Lue kiitokset isolle,
|
| 20 | emoselle viel' enemmin,
|
| ku tuuti tytön mokoman,
|
| niin mokoman morsiamen!
|
|
|
| "Puhas on neiti puolellasi,
|
| neiti kirkas kihloissasi,
|
| valkeainen vallassasi,
|
| soreainen suojassasi,
|
| tytÀr riski rinnallasi,
|
| verevÀinen vieressÀsi,
|
| tytÀr riski, riihenpuija,
|
| 30 | hempulainen heinÀnlyöjÀ,
|
| pulski poukkujen pesijÀ,
|
| varski vaatevalkaisija,
|
| kensti rihman kehreÀjÀ,
|
| karski kankahan kutoja.
|
|
|
| "Niin sen piukki pirran ÀÀni,
|
| kuin kÀki mÀellÀ kukkui;
|
| niin sen suihki sukkulainen,
|
| kuin on portimo pinossa;
|
| niin sen kÀÀmi kÀÀnnÀhteli,
|
| 40 | kuin kÀpy oravan suussa.
|
| Ei kylÀ sike'in maannut,
|
| linnakunta uinaellut
|
| neien pirran pirkeheltÀ,
|
| sukkulan surinehelta.
|
|
|
| "Sulhokainen, nuorukainen,
|
| miehen kanta kaunokainen!
|
| Tao viikate terÀvÀ,
|
| vaali vartehen hyvÀhÀn,
|
| veistele verÀjÀn suussa,
|
| 50 | kannon pÀÀssÀ kalkuttele!
|
| Kun tulevi pÀivÀpaiste,
|
| viepÀ neiti nurmen pÀÀlle:
|
| nÀet, kuin heinÀ herskÀhtÀvi,
|
| kova heinÀ korskahtavi,
|
| vihvilÀinen viuskahtavi,
|
| suolaheinÀ suiskahtavi,
|
| mÀtÀs myötÀhÀn menevi,
|
| vesan kanta katkeavi.
|
|
|
| "Kun tulevi toinen pÀivÀ,
|
| 60 | hanki suora sukkulainen,
|
| pirran-pÀÀllinen pÀtevÀ,
|
| kÀÀrinlauta laaullinen,
|
| vuoli suksekset soreat,
|
| hanki kaikki kangasneuvot!
|
| Laita neiti kangaspuille,
|
| pirran-pÀÀllinen piohon:
|
| Àsken pirta piukkoavi,
|
| kangaspuut kamahtelevi,
|
| kuuluvi kylÀhÀn kalske,
|
| 70 | pirran pirske loitommalle.
|
| Akat tuosta arvelevat,
|
| kysyvÀt kylÀiset naiset:
|
| 'Kuka kangasta kutovi?'
|
| Sinun vastata sopivi:
|
| 'Oma kultani kutovi,
|
| herttaiseni helskyttÀvi.
|
| Laskiko lapoja kangas,
|
| pÀÀsti pirta piitÀmiÀ?'
|
| 'Ei laske lapoja kangas,
|
| 80 | pÀÀstÀ ei pirta piitÀmiÀ:
|
| on kuin Kuuttaren kutoma,
|
| PÀivÀttÀren kehreÀmÀ,
|
| Otavattaren osaama,
|
| TÀhettÀren tÀyttelemÀ.'
|
|
|
| "Sulhokainen, nuorukainen,
|
| miehen kanta kaunokainen!
|
| Kun nyt lÀhet kulkemahan,
|
| saat tÀstÀ ajelemahan
|
| kera nuoren neitosesi,
|
| 90 | kanssa kaunihin kanasi,
|
| ellös vainen varpuistasi,
|
| tÀtÀ liinalinnuistasi,
|
| ellös vieruhun ve'elkö,
|
| aian kolkkihin ajelko,
|
| kaa'atelko kannon pÀÀhÀn,
|
| kivilöihin kiskotelko!
|
| Ei ennen ison ko'issa,
|
| emon kaunon kartanoilla
|
| neittÀ vieruihin ve'elty,
|
| 100 | aian kolkkihin ajeltu,
|
| kaa'ateltu kannon pÀÀhÀn,
|
| kivilöihin kiskoteltu.
|
|
|
| "Sulhokainen, nuorukainen,
|
| miehen kanta kaunokainen!
|
| Ellös viekö neioistasi,
|
| kuletelko kullaistasi
|
| nurkkihin nuhajamahan,
|
| soppihin sohajamahan!
|
| Ei neiti ison kotona,
|
| 110 | emon entisen tuvilla
|
| eip' on nurkissa nuhannut,
|
| ei sohannut soppiloissa:
|
| aina istui ikkunoissa,
|
| keikkui keskilattioilla,
|
| illat taattonsa ilona,
|
| aamut Àitin armahana.
|
|
|
| "Ellös vainen, sulho rukka,
|
| ellös sie tÀtÀ kanaista
|
| viekö vehkahuhmarelle,
|
| 120 | panko parkin survontahan,
|
| olkileivÀn leivontahan,
|
| petÀjÀisen pieksÀntÀhÀn!
|
| Ei neittÀ ison kotona,
|
| emon kaunon kartanossa
|
| viety vehkahuhmarelle,
|
| pantu parkin survontahan,
|
| olkileivÀn leivontahan,
|
| petÀjÀisen pieksÀntÀhÀn.
|
|
|
| "Vieös sÀ tÀtÀ kanoa,
|
| 130 | vieös viljamÀttÀhÀlle,
|
| ru'ispurnun purkajaksi,
|
| ohrapurnun ottajaksi,
|
| leivÀn paksun paistajaksi,
|
| oluen osoajaksi,
|
| vehnÀleivÀn leipojaksi,
|
| taikinan taputtajaksi!
|
|
|
| "Sulho, viljon veljyeni!
|
| Ellös sie tÀtÀ kanoa,
|
| ellös meiÀn hanhoistamme
|
| 140 | ikÀvillÀ itketelkö!
|
| Tulisiko tuhma tunti,
|
| saisi neiollen ikÀvÀ,
|
| pistÀ puuru puikkoloihin
|
| tahi valkko valjahisin,
|
| tuo neittÀ ison kotihin,
|
| emon tuttavan tuville!
|
|
|
| "Ellös sie tÀtÀ kanaista,
|
| ellös liinalinnuistamme
|
| oletelko orjanasi,
|
| 150 | palkanpiikana pi'elkö,
|
| elÀ kiellÀ kellarista
|
| elÀkÀ aitasta epeÀ!
|
| Ei neittÀ ison kotona,
|
| emon kaunon kartanossa
|
| oleteltu orjan arvon,
|
| palkanpiikana pi'elty,
|
| ei kielletty kellarista
|
| eikÀ aitasta evÀtty:
|
| aina viilti vehnÀsiÀ,
|
| 160 | katseli kananmunia
|
| maitotiinun tienohilla,
|
| olutpuolikon povella,
|
| aamut aittoja avellen,
|
| illat luhtia lukiten.
|
|
|
| "Sulhokainen, nuorukainen,
|
| miehen kanta kaunokainen!
|
| Kun neittÀ hyvin pitelet,
|
| niin hyvÀksi tunnetahan:
|
| kun tulet apen kotihin,
|
| 170 | luoksi ainoan anopin,
|
| itseÀsi syötetÀhÀn,
|
| syötetÀhÀn, juotetahan,
|
| hevosesi riisutahan,
|
| tallihin talutetahan,
|
| syötetÀhÀn, juotetahan,
|
| kauravakka kannetahan.
|
|
|
| "Ellös vainen neioistamme,
|
| tÀtÀ liinalinnuistamme
|
| sanoko su'uttomaksi,
|
| 180 | laatiko lajittomaksi!
|
| Onpa tÀllÀ neiollamme
|
| suku suuri, laji laaja:
|
| kappa ois kylveÀ papuja,
|
| jyvÀ kullenki tulisi,
|
| kappa panna pellavaista,
|
| kuitu kullenki tulisi.
|
|
|
| "Ellös vainen, sulho rukka,
|
| neioista pahoin pi'elkö,
|
| opastelko orjan ruoskin,
|
| 190 | nahkaruoskin nau'utelko,
|
| vitsoin viisin vingutelko,
|
| vajan pÀÀssÀ vangutelko!
|
| EipÀ neittÀ ennenkÀnÀ,
|
| ei ennen ison kotona
|
| opasteltu orjan ruoskin,
|
| nahkaruoskin nau'uteltu,
|
| vitsoin viisin vinguteltu,
|
| vajan pÀÀssÀ vanguteltu.
|
|
|
| "Seiso seinÀnÀ e'essÀ,
|
| 200 | pysy pihtipuolisena:
|
| elÀ anna anopin lyöÀ
|
| elÀkÀ apen torua,
|
| elÀ vierahan vihata,
|
| talon toisen soimaella!
|
| Pere kÀski pieksÀmÀhÀn,
|
| muu vÀki mukittamahan:
|
| ethÀn raahi raukaistasi
|
| etkÀ henno hertaistasi,
|
| vuosin kolmin kuultuasi,
|
| 210 | ainoisin aneltuasi!
|
|
|
| "Neuvo, sulho, neitoasi,
|
| opeta omenoasi,
|
| neuvo neittÀ vuotehella,
|
| opeta oven takana,
|
| vuosikausi kummassaki,
|
| yksi vuosi suusanalla,
|
| toinen silmÀn iskennÀllÀ,
|
| kolmas on jalan polulla!
|
|
|
| "Kun ei sitte siitÀ huoli
|
| 220 | eikÀ tuostana totelle,
|
| ota ruoko ruo'ostosta,
|
| karvakorte kankahalta!
|
| SillÀ neuvo neitoasi,
|
| neuvo neittÀ neljÀs vuosi,
|
| korahuta korttehella,
|
| saran syrjÀllÀ syseÀ;
|
| viel' elÀ siimalla sivalla,
|
| neittÀ raipalla rapoa!
|
|
|
| "Vaan jos sitte siit' ei huoli,
|
| 230 | viel' ei tuostana totelle,
|
| veÀ vitsa viiakosta,
|
| koivu korpinotkelmosta
|
| - tuopa turkin helman alla,
|
| talon toisen tietÀmÀttÀ - :
|
| sitÀ nÀytÀ neiollesi,
|
| hepÀise, elÀ sivalla!
|
|
|
| "Kun ei vielÀ siitÀ huoli,
|
| ota tuostana totella,
|
| neuvo neittÀ vitsasella,
|
| 240 | koivun oksalla opasta!
|
| Neuvo nelisnurkkaisessa,
|
| sano sammalhuonehessa,
|
| elÀ nurmella nukita,
|
| pieksÀ pellon pientarella:
|
| kuuluisi kumu kylÀhÀn,
|
| tora toisehen talohon,
|
| naisen itku naapurihin,
|
| metsÀhÀn iso meteli.
|
|
|
| "Aina hauo hartioita,
|
| 250 | pehmitÀ perÀlihoja,
|
| elÀ silmiÀ sivele
|
| elÀkÀ korvia koseta:
|
| kuppi kulmalle tulisi,
|
| sinimarja silmÀn pÀÀlle.
|
| Tuostapa kyty kysyisi,
|
| tuosta appi arveleisi,
|
| kylÀn kyntÀjÀt nÀkisi,
|
| nauraisi kylÀiset naiset:
|
| 'Onko tuo soassa ollut,
|
| 260 | talununna tappelossa,
|
| vai onko suen repimÀ,
|
| metsÀn karhun kaapaisema,
|
| vai susiko sulhasena,
|
| karhu kanssakumppalina?'"
|
|
|
|
|
| Olipa ukko uunin pÀÀllÀ,
|
| mieronkierto kiukahalla.
|
| Lausui ukko uunin pÀÀltÀ,
|
| mieronkierto kiukahalta:
|
| "Ellös vainen, sulho rukka,
|
| 270 | nouatelko naisen mieltÀ,
|
| naisen mieltÀ, kiurun kieltÀ,
|
| kuin minÀ, poloinen poika!
|
| Lihat ostin, leivÀt ostin,
|
| voit ostin, oluet ostin,
|
| kalat ostin kaikenlaiset,
|
| sÀrpimet monensukuiset,
|
| oluet omilta mailta,
|
| vehnÀt mailta vierahilta.
|
|
|
| "En sillÀ hyveÀ saanut
|
| 280 | enkÀ siistiÀ tavannut.
|
| Nainen kun tuli tupahan,
|
| tuli kuin tukan repijÀ,
|
| muotoansa mullistellen,
|
| silmiÀnsÀ vÀÀnnitellen;
|
| aina Àyhki ÀhmissÀnsÀ,
|
| vihoissansa virkkaeli,
|
| kutsui kuppeloperÀksi,
|
| haukkui halkohakkuriksi.
|
|
|
| "Jopa muistin uuen mutkan,
|
| 290 | toki toisen tien osasin:
|
| kun kolotin koivun oksan,
|
| jo likisti linnuksensa;
|
| kun karsin katajan latvan,
|
| jo kumarsi kullaksensa;
|
| kun vielÀ panin pajuilla,
|
| jo kapusi kaulahani."
|
|
|
|
|
| Neito parka huokaiseikse,
|
| huokaiseikse, henkÀiseikse,
|
| itse itkulle hyrÀytyi.
|
| 300 | Sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| "LÀssÀp' on nyt muien lÀhtö,
|
| liki saanut muien liitto,
|
| minun lÀhtöni lÀhemmÀ,
|
| minun liittoni likemmÀ,
|
| vaikk' on lÀyli lÀhteÀki,
|
| erota tukala tunti
|
| tÀstÀ kuulusta kylÀstÀ,
|
| kaunihista kartanosta,
|
| jossa kasvoin kaunihisti,
|
| 310 | ylenin ylen ehosti
|
| kaiken kasvantoikÀni,
|
| lapsipuolen polveani.
|
|
|
| "EnkÀ tuota ennen luullut
|
| enkÀ uskonut ikÀnÀ,
|
| en mÀ luullut luopuvani,
|
| uskonut eroavani
|
| tÀmÀn linnan liepeheltÀ,
|
| tÀmÀn harjun hartiolta.
|
| Jo nyt luulen, jotta luovun,
|
| 320 | jopa uskon ja eroan:
|
| ero- on tuopit tyhjettynÀ,
|
| ero- juotuna oluet,
|
| kohta korjat kÀÀnnettynÀ
|
| pÀin ulos, perin tupahan,
|
| lappe'in ison latohon,
|
| kalten karjahuonehesen.
|
|
|
| "MillÀ nyt erotessani,
|
| lÀhtiessÀni, katala,
|
| millÀ maksan maammon maion
|
| 330 | sekÀ taattoni hyvyyen,
|
| millÀ veikon armauen,
|
| mielisiivot siskoseni?
|
|
|
| "KiitÀn mÀ, iso, sinua
|
| entisistÀni eloista,
|
| murkinoista muinaisista,
|
| parahimmista paloista.
|
|
|
| "KiitÀn mÀ, emo, sinua
|
| nuorna tuuiteltuasi,
|
| pienoisna pi'eltyÀsi,
|
| 340 | rinnoin ruokkieltuasi.
|
|
|
|
|
|
|
| "VielÀ kiitÀn veikkoseni,
|
| veikkoseni, siskoseni,
|
| kostelen koko perehen,
|
| kaikki kasvinkumppalini,
|
| joien joukossa elelin,
|
| kasvoin kanssa kasvinaian.
|
|
|
| "Ellös nyt, hyvÀ isoni,
|
| ellös, ehtoinen emoni,
|
| tahi muu sukuni suuri,
|
| 350 | heimokuntani heleÀ,
|
| tuosta huolelle ruvetko,
|
| saako suurelle surulle,
|
| jos menenki muille maille,
|
| kulkenen johonkuhunki!
|
| Paistanevi Luojan pÀivÀ,
|
| kuu Luojan kumottanevi,
|
| tÀhet taivon vÀlkynevi,
|
| otavat ojentunevi
|
| ilmassa etempÀnÀki,
|
| 360 | maailmassa muuallaki,
|
| ei yksin ison pihoilla,
|
| nÀillÀ kasvinkartanoilla.
|
|
|
| "LÀhen nyt tÀstÀ kuin lÀhenki,
|
| tÀstÀ kullasta ko'ista,
|
| ison saamasta salista,
|
| Àitin kestikellarista.
|
| HeitÀn suoni, heitÀn maani,
|
| heitÀn heinikkopihani,
|
| heitÀn valkeat veteni,
|
| 370 | heitÀn hiekkarantaseni
|
| kylpeÀ kylÀn akoille,
|
| pasikoia paimenille.
|
|
|
| "HeitÀn suot sorehtijoille,
|
| maat heitÀn maleksijoille,
|
| lepiköt lepeÀjille,
|
| kanervikot kaahlajille,
|
| aitavieret astujille,
|
| kujavarret kulkijoille,
|
| pihat pitkin juoksijoille,
|
| 380 | seinÀvieret seisojille,
|
| siltalauat siivojille,
|
| lattiat lakasijoille.
|
| Pellot heitÀn peuran juosta,
|
| salot ilveksen samota,
|
| ahot hanhien asua,
|
| lehot lintujen levÀtÀ.
|
|
|
| "LÀhen tÀstÀ kuin lÀhenki
|
| toisen lÀhtijÀn keralla
|
| sykysyisen yön sylihin,
|
| 390 | kevÀ'isen kierÀn pÀÀlle,
|
| jottei jÀlki jÀÀllÀ tunnu,
|
| jalan isku iljangolla,
|
| hangella hamosen toimi,
|
| helman hiepsintÀ lumella.
|
|
|
| "Sitte toiste tultuani,
|
| kotihini kÀytyÀni
|
| eipÀ Àiti ÀÀntÀ kuulle,
|
| iso ei itkua tajunne,
|
| jos ma kulmilla kujerran,
|
| 400 | pÀÀlaella laulattelen:
|
| jo on nousnut nuori nurmi,
|
| kasvanut katajapehko
|
| iholle imettÀjÀni,
|
| kasvopÀille kantajani.
|
|
|
| "Minun toiste tullessani
|
| nÀille pitkille pihoille
|
| muut ei tuntene minua
|
| kuin ne kaksi kappaletta:
|
| alimainen aian vitsa,
|
| 410 | perimÀinen pellon seivÀs,
|
| nuo on piennÀ pistÀmÀni,
|
| neitona vitsastamani.
|
|
|
| "Emoni mahova lehmÀ,
|
| minun nuorna juottamani,
|
| vasikkana vaalimani,
|
| ammoa rikottelevi
|
| pitkillÀ piharikoilla,
|
| talvisilla tanterilla:
|
| tuo minua tuntenevi
|
| 420 | kotoiseksi tyttÀreksi.
|
|
|
| "Isoni ikioronen,
|
| minun piennÀ syöttÀmÀni,
|
| neitona apattamani,
|
| hirnua rikottelevi
|
| pitkillÀ piharikoilla,
|
| talvisilla tanterilla:
|
| tuntenevi tuo minua
|
| kotoiseksi tyttÀreksi.
|
|
|
| "Veikkoni ikuinen koira,
|
| 430 | minun lasna syöttÀmÀni,
|
| neitona opastamani,
|
| haukkua rikottelevi
|
| pitkillÀ piharikoilla,
|
| talvisilla tanterilla:
|
| tuo minua tuntenevi
|
| kotoiseksi tyttÀreksi.
|
|
|
| "Muut ne ei minua tunne
|
| kotihini tultuani,
|
| vaikk' on vanhat valkamani,
|
| 440 | entiset elosijani,
|
| sijoillansa siikasalmet,
|
| asemillansa apajat...
|
|
|
| "JÀÀ nyt, pirtti, terveheksi,
|
| pirtti lautakattoinesi!
|
| HyvÀ on toiste tullakseni,
|
| kaunis kaaputellakseni.
|
|
|
| "JÀÀ nyt, sintsi, terveheksi,
|
| sintsi lautasiltoinesi!
|
| HyvÀ on toiste tullakseni,
|
| 450 | kaunis kaaputellakseni.
|
|
|
| "JÀÀpÀ, piha, terveheksi,
|
| piha pihlajaisinesi!
|
| HyvÀ on toiste tullakseni,
|
| kaunis kaaputellakseni.
|
|
|
| "JÀtÀn kaikki terveheksi:
|
| maat ja metsÀt marjoinensa,
|
| kujavieret kukkinensa,
|
| kankahat kanervinensa,
|
| jÀrvet saoin saarinensa,
|
| 460 | syvÀt salmet siikoinensa,
|
| hyvÀt kummut kuusinensa,
|
| korpinotkot koivuinensa."
|
|
|
|
|
| Silloin seppo Ilmarinen
|
| koppoi neien korjahansa,
|
| iski virkkua vitsalla,
|
| sanan virkkoi, noin nimesi:
|
| "JÀÀ hyvÀsti, jÀrven rannat,
|
| jÀrven rannat, pellon penkat,
|
| kaikki mÀntyset mÀellÀ,
|
| 470 | puut pitkÀt petÀjikössÀ,
|
| tuomikko tuvan takana,
|
| katajikko kaivotiellÀ,
|
| kaikki maassa marjan varret,
|
| marjan varret, heinÀn korret,
|
| pajupehkot, kuusen juuret,
|
| lepÀn lehvÀt, koivun kuoret!"
|
|
|
| SiinÀ seppo Ilmarinen
|
| lÀksi Pohjolan pihoilta.
|
| JÀivÀt lapset laulamahan;
|
| 480 | lapset lauloi jotta lausui:
|
| "Lenti tÀnne musta lintu,
|
| lÀpi korven koikutteli,
|
| suostutteli meiltÀ sorsan,
|
| maanitteli meiltÀ marjan,
|
| otti tuo omenan meiltÀ,
|
| vietteli ve'en kalasen,
|
| petti pienillÀ rahoilla,
|
| hope'illa houkutteli.
|
| Ken nyt vie ve'elle meitÀ,
|
| 490 | ken joelle juohattavi?
|
| Saapi saavit seistÀksensÀ,
|
| kolataksensa korennot,
|
| olla sillat siivomatta,
|
| lattiat lakaisematta,
|
| pinttyÀ pikarin laiat,
|
| tuopin korvat tummentua."
|
|
|
| Itse seppo Ilmarinen
|
| nuoren neitonsa keralla
|
| ajoa kahuttelevi
|
| 500 | noita Pohjan rannikoita,
|
| simasalmien sivutse,
|
| hietaharjun hartioitse.
|
| Somer soitti, hiekka helkki,
|
| reki vieri, tie vilisi,
|
| rahe rautainen ramasi,
|
| jalas koivuinen kolasi,
|
| kapla patvinen pasasi,
|
| vemmel tuominen tutasi,
|
| vinkui vitsaiset saverkot,
|
| 510 | vapoi vaskirenkahaiset
|
| juostessa hyvÀn hevosen,
|
| hyvÀn laukin laukatessa.
|
|
|
| Ajoi pÀivÀn, tuosta toisen,
|
| ajoi kohta kolmannenki,
|
| kÀsi ohjassa orosen,
|
| toinen neien kainalossa,
|
| jalka laialla rekosen,
|
| jalka toinen viltin alla.
|
|
|
| Virkku juoksi, matka joutui,
|
| 520 | pÀivÀ vieri, tie lyheni.
PÀivÀnÀpÀ kolmantena
|
| aletessa aurinkoisen
|
| jo sepon koti nÀkyvi,
|
| tuvat Ilman tuulottavi.
|
| Noki nousi nuoraisena,
|
| savu paksuna pakeni,
|
| tuprusi savu tuvasta,
|
| ylös pilvihin kohosi. |